Anette Karlsson

Toisen asteen koulutus on rakenteellisen muutoksen alla. Myös Itä-Uudellamaalla toimivia toisen asteen oppilaitoksia tarkastellaan. Selvitysmies  Ole Norrback  on tehnyt selvityksen ruotsinkielisen toisen asteen koulutuksen tulevaisuudesta. Selvityksessä esitetään, että toisen asteen koulutuksen järjestämisvastuu tulee antaa tulevaisuudessa pelkästään yksikieliselle, suomen- tai ruotsinkieliselle, toimijalle. Tällä hetkellä Suomessa toimii yksikielisten koulutuslaitosten lisäksi kaksi- ja monikielisiä koulutuslaitoksia. Porvoo, kuten muukin Itä-Uusimaa on kaksikielistä aluetta. Nuoren työllistymistä edesauttaa sujuva suomen- ja ruotsinkielen taito. Itä-Uudellamaalla toimii kolme koulutusjärjestäjää; kolmikielinen Oy Porvoo International College Ab (Point College), ruotsinkielinen Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland (Inveon) ja suomenkielinen Itä-Uudenmaan koulutusyhtymä (Porvoon Amisto). Näiden kolmen koulutuksen järjestäjän lisäksi ruotsinkielinen Prakticum tarjoaa toise

Institutet för hälsa och välfärd uppger att de lägst utbildade och de som har de lägsta inkomsterna i allmänhet är sjukare och dör yngre än högt utbildade och de med höga inkomster. Också de arbetande är friskare än de arbetslösa. De socioekonomiska hälsoskillnaderna är stora i Finland och ökar hela tiden. Den nuvarande regeringen försöker ta tjuren vid hornen med hjälp av vårdreformen. Dess mål är att garantera likvärdiga tjänster till alla och att minska skillnaderna i hälsa. Minskade hälsoskillnader förbättrar individens välfärd och sparar samhällets pengar. De direkta inbesparingarna kan stiga till flera miljarder euro och antalet invalidpensionerade kunde sjunka med cirka 20 000 personer. Också sysselsättningsgraden skulle stiga. Det står i allas intresse, också de förmögnas, att hälsoskillnaderna minskar. Avsikten med hälsovårdssystemet är att minska hälsoskillnaderna, men det system med två nivåer som vi har fått i Finland leder rent av till djupare skillnader genom att gyn

Andra stadiets utbildning genomgår en strukturell förändring. Också i östra Nyland granskas utbildningen på andra stadiet. Utredningsman  Ole Norrback  har gjort en utredning om framtiden för andra stadiets utbildning på svenska. I utredningen föreslås att utbildningsansvaret i framtiden ska ges enbart till enspråkiga, finsk- eller svenskspråkiga, utbildningsanordnare. För tillfället finns det i Finland såväl enspråkiga som två- och mångspråkiga utbildningsanstalter. Borgå är liksom resten av östra Nyland en tvåspråkig region. De unga har lättare att får arbete om de har goda kunskaper i finska och svenska. Det finns tre utbildningsanordnare i östra Nyland: trespråkiga Oy Porvoo International College Ab (Point College), svenska Samkommunen för yrkesutbildning i östra Nyland (Inveon) och finskspråkiga Itä-Uudenmaan koulutusyhtymä (Porvoon Amisto). Utöver dessa tre utbildningsanordnare har svenska Prakticum utbildning på andra stadiet i Borgå. I Norrbacks utredning föreslås att Inve

Statistikcentralen uppger att antalet 20-59-åringar minskar med 12 procent fram till 2030. I Nyland är åldersstrukturen fortfarande relativt ung, för det finns tio barn under skolåldern på åtta över 75-åringar. Försörjningsrelationen utsätts för press och det råder brist på arbetskraft framför allt inom vård och omsorg. Den förväntade levnadstiden växer då folkets välstånd och hälsa ökar. Den förväntade livslängden för pojkar födda 2013 var 77,8 år och för flickorna 83,8 år. Allt fler lever allt längre. Det behövs kvalitativa, mångsidiga och individuella tjänster för de äldre, tjänster som motsvarar dagens och framtidens behov. Seniorerna ska erbjudas mer mångsidigt och individuellt stöd. Vi bör framför allt satsa på rehabiliterande verksamhet. Genom rehabiliterande verksamhet kan människorna upprätthålla sin verksamhetsförmåga längre, vilket igen förbättrar individens livskvalitet och sparar utgifter för samhället. Det behövs nytt tänkande för individuellt boende. I till exempel

Tilastokeskuksen mukaan 20–59-vuotiaiden määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä 12 prosenttia. Uudenmaan ikärakenne on edelleen suhteellisen nuorekas, sillä kahdeksaa yli 75-vuotiasta kohti on kymmenen alle kouluikäistä lasta. Huoltosuhde on koetuksella ja erityisesti hoiva-alalla on pulaa työvoimasta. Elinajanodote kasvaa kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden lisääntyessä. Vuonna 2013 syntyneiden poikalasten elinajanodote oli 77,8 vuotta ja tytöillä vastaavasti 83,8 vuotta. Yhä useampi kansalainen elää pidempään. Tarvitaan laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä vanhuspalveluita, jotka vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Ikäihmisille tulee tarjota monipuolisempaa ja yksilöllisempää tukea. Erityisesti kuntouttavaan toimintaan tulee panostaa. Kuntouttavan toiminnan avulla voidaan ylläpitää ihmisen toimintakykyä pidempään, mikä puolestaan parantaa yksilön elämänlaatua ja säästää yhteiskunnan kustannuksia. Yhteisölliseen asumiseen tarvitaan uudenlaista ajattelua. Esimerki

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan matalammin koulutetut ja alhaisiin tuloluokkiin kuuluvat sairastavat yleensä enemmän ja kuolevat nuorempina kuin korkeammin koulutetut ja hyvätuloiset. Myös työssäkäyvät ovat terveempiä kuin työttömät. Sosioekonomiset terveyserot ovat Suomessa suuret ja kasvavat jatkuvasti. Nykyinen hallitus pyrkii tarttumaan härkää sarvista sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen avulla, jonka tavoitteena on yhdenvertaisten palveluiden takaaminen kaikille ja terveyserojen kaventaminen. Terveyserojen kaventaminen parantaa yksilön hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan rahoja. Suorat säästöt nousisivat useisiin miljardeihin euroihin ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä vähenisi noin 20 000:lla henkilöllä. Myös työllisyysaste kasvaisi. On kaikkien etu, myös varakkaiden, että terveyserot kaventuvat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää niitä suo