Anette Karlsson

Pian tärkeä työ alkaa, kun maamme hallitusta ryhdytään muodostamaan ja tulevan kauden tavoitteita kirjaamaan hallitusohjelmaan. Kirjauksia on saatava lasten aseman parantamiseksi, nuorten tukemiseksi eteenpäin koulupolulla ja työelämään sekä vanhustenhoidon ongelmien korjaamiseksi. Kantavina teemoina tulee olla eriarvoisuuden vähentäminen, terveyserojen kaventaminen ja köyhyyden torjuminen. Varhaiskasvatus on valitettavasti, ryhmäkokojen suurenemisen myötä, muuttunut lasten säilyttämiseksi. Kahdeksan yli 3-vuotiasta lasta yhtä varhaiskasvattajaa kohden on liikaa, meidän on vähintäänkin palattava aikaan ennen Sipilän hallituksen heikennyksiä. Lapsi kaipaa aikuista, joka ehtii kuunnella ja ottaa syliin. Jokaisen perheen on tunnettava, että lapsi saa hyvää hoitoa ja laadukasta varhaiskasvatusta. On kestämätöntä, että tavalliset perheet joutuvat maksamaan niin korkeita päivähoitomaksuja, varsinkin kun tutkimukset osoittavat, että laadukas varhaiskasvatus hyödyttää kaikkia lapsia. Maksuja o

En kvalitativ småbarnspedagogik jämnar ut skillnaderna mellan barn och förbereder dem för skolgången. Tyvärr har dagvården blivit istället bevaring av barn. Enligt statsrådets utredning finns det i dag mer deltidsbarn, mer barn per vuxen samt mer stora och blandade barngrupper. I utredningen framkom också att grupper som fungerar i samma utrymme delas på två i systemet för att få statistiken att se bättre ut. I verkligheten kan grupperna vara okontrollerat stora. Nästa regering måste återinföra den subjektiva dagvårdsrätten, öka mängden vuxna per barn och satsa på förebyggande arbete. Kunskapsnationen Finland ska sporra familjerna att ge sina barn småbarnsfostran. Det är orimligt att vanliga familjer måste betala så höga dagvårdsavgifter när forskning visar att en kvalitativ småbarnspedagogik gynnar alla barn. Avgiftsfri dagvård är inte en utopi, utan en vision för framtiden. Det behövs mera hjärta i beslutsfattandet. Kvalitativ småbarnsfostran är ett av de bästa sätten att förebygga u

Maailmassa ei ole montaa maata, jossa köyhän duunariperheen neljä lasta ja työttömän yksinhuoltajan lapsi saa korkeakoulutuksen. Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Käytännössä tilanne on toinen. Koulutus ja köyhyys periytyy yhä vahvasti. Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tavoittelivat. Näille nuorille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaa

Kaikki tarvitsevat joskus apua, siksi meillä tulee olla toimiva turvaverkko, jonka läpi kukaan ei pääse tippumaan. Seuraavalla hallituskaudella sosiaaliturvaa tulee uudistaa. Sosiaaliturvan tulee olla jatkossakin syyperusteista ja kannustavaa, mutta esimerkiksi toimimattomasta aktiivimallista on luovuttava. Uudistuksen edetessä tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden ihmisten (kuten esimerkiksi sijoitetut lapset, omaishoitajat ja pienyrittäjät) aseman parantamiseen, joiden turvaverkko on tällä hetkellä heikko. Perhehoitajan saaman palkkion suuruus ja lapsesta maksettava kulukorvaus vaihtelee kunnittain. Sama tilanne on omaishoitajilla, joiden erityisenä ongelmana on myös se, että monet tekevät arvokasta omaishoitotyötä ilman minkäänlaista korvausta. Perhehoitajien ja omaishoitajien kohdalla tarvitaan valtakunnalliset kriteerit ja toimintaohjeet. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tuen suuruus vaihtelee asuinpaikan perusteella. He tekevät mittaamattoman arvokasta työtä ja meidän päätt