Anette Karlsson

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin.

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on maailman parhaimmistoa, mutta joskus asiat eivät kuitenkaan suju toivotulla tavalla. Lääkärikäynnin jälkeen tuntuu pahalta: kohtelu ei ollut sellaista kun olisit toivonut. Sosiaalihuollon päätös ei aina vastaa asiakkaan omia toiveita ja tarpeita. Tuntuu, ettet tule kuulluksi tai saa asiaasi eteenpäin. Hoitolaitteen ollessa epäkunnossa tai virheellisesti asennettuna loukkaat itsesi. Olet huolissasi rakkaasta ihmisestä ja koet ettet saa riittävästi apua. Olet pettynyt soitettuasi kymmenettä kertaa terveyskeskukseen, etkä saa varattua toivottua lääkäriaikaa. Nämä ovat hyvin tavallisia tuntemuksia sosiaali- ja potilasasiamiehen asiakkailla. Aloitin helmikuussa työt Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiamiehenä ja koen tämän olevan tärkeä näköalapaikka alueemme palveluihin. Samalla olen huomannut, että sosiaali- ja potilasasiamiehen toiminta on yhä monelle alueen asukkaalle tuntematonta. Siksi päätin kirjoittaa aiheesta tänään. O

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna

Lasten tulevaisuuden perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Laadukas koulutus ja monipuolinen kouluruoka ovat jo vuosia olleet suomalaisen menestystarinan resepti. Koulutukseen ja lasten hyvinvointiin panostaminen on aina investointi tulevaan, ja sellainen panostus kannattaa. Monet tutkimukset osoittavat, että lasten monipuolinen ruokavalio on yhteydessä koulumenestyksen kanssa. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan alakoululaisista vain vajaa 70 prosenttia syö lounaan koulussa kaikkina koulupäivinä. Yläkoululaisista enää vain 60 prosenttia. Me päättäjät olemme muutaman viime vuoden aikana saaneet palautetta oppilailta, että kouluruokaa tulisi parantaa. Oppilaat ovat jopa tehneet adressin päättäjille. Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti parantaa kouluruokaa perumalla vuonna 2020 tehdyt kouluruokaan kohdistuneet leikkaukset sekä lisäämällä kouluruokaan käytettäviä resursseja. Lisäresurssit mahdollistivat ruuan laadun parantamisen mm. panostamalla raaka-aineis

Alltför många djur och växter har försvunnit för alltid. Detta är verklighet, även om vissa beslutsfattare har deklarerat felaktiga “sanningar” om tillståndet i vår natur och vårt klimat. Finlands överkonsumtionsdag är på fredagen den 31. Mars. Om alla människor i världen levde som vi, skulle det behövas 3,6 jordar för att täcka behovet av naturresurser. Skogen är en viktig plats för mig, och det ska den vara också för kommande generationer. Om vi hugger ner alla träd ser vi inte hur ett mångsidigt djur- och växtsamhälle växer runt ett gammalt träd. Lönsamheten av att använda återvunnet material ska ökas. Reparation bör vara ett bättre och billigare alternativ än att köpa nytt. Nästa regering måste främja klimatpolitiken, vilket betyder att överge fossila bränslen, stärka tillräckligt med kolsänkor och säkerställa en socialt rättvis omställning. Naturen är bara i lån av kommande generationerna. Anette Karlsson Texten är publicerad 24.3.2023 i Östnyland.

Osallistuin viime viikolla eduskuntavaaliehdokkaiden paneeliin. Paneelissa kysyttiin, mikä on mielestäni tärkein ennaltaehkäisevä toimenpide tai palvelu. Hetkeksi jäin sanattomaksi, sillä sosiaalityöntekijällä on tähän monta hyvää vastausta.Hetken harkinnan jälkeen vastasin kuitenkin ikääntyneen väestön toimintakyvyn, terveyden ja osallisuuden vahvistaminen. Vastasin näin, koska Suomessa on iso joukko ikääntyneitä ihmisiä. Myös Itä-Uudenmaan väestöennusteen mukaan alueemme ikääntyy voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Sillä, miten ikääntyneet voivat on suuri merkitys yksilön elämänlaatuun, mutta myös yhteiskunnalle. Ikääntyneet ovat aktiivisia toimijoita. He käyttävät ahkerasti kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita, mikä puolestaan vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja lisää työllisyyttä. He ovat meille työikäisille perheellisille taivaan lahja, sillä he hoitavat ja ilahduttavat lapsenlapsiaan. Eläkeläiset ovat myös suurin vapaaehtoistyötä tekevä ihmisryhmä, ja joidenkin arvioiden mukaan

Pensionärsfattigdom är ett stort problem, även om medelinkomsten för pensionärer har förbättrats de senaste åren. Coronapandemin försvagade många äldres välbefinnande och hälsa. Pandemin följdes av Rysslands hänsynslösa anfallskrig mot Ukraina, varefter energi- och priskrisen nådde Europa. Den snabba prisökningen har den mest kännbara effekten för dem som har den svagaste ställningen i samhället. Vi måste agera och börja leta efter sätt att lindra situationen för fattiga pensionärer och bekämpa pensionärsfattigdomen. Till exempel en gemensam årssjälvrisk (takbelopp) för sjukvårdskostnader, transporter och hälso- och sjukvårdstjänster underlättar den ekonomiska bördan för sjuka pensionärer. Nästa regering bör utarbeta ett program för att minska fattigdomen bland pensionärer, och genom det lösa problemet målmedvetet. Ett värdigt liv tillhör alla. Det behövs mera hjärta i beslutsfattandet. Anette Karlsson Texten är publicerad 21.3.2023 i Östnyland.

Luin alkuvuonna psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen kirjaa. Samalla mieleeni palasi artikkeli, jossa Keltikangas-Järvinen kertoo olevansa huolissaan Suomen tulevaisuuden suunnasta. Hän sanoo, että Suomi on palaamassa luokkayhteiskunnaksi. Tammikuussa julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen pitkittäisarvio, jonka mukaan erot koulujen oppilaiden oppimistulosten välillä kasvavat Suomessa. Tulen itse vähävaraisesta perheestä, ja matalammin koulutetusta suvusta. Olen äitini puolen suvun ensimmäinen maisteri, ja muistan vielä kuinka muutama vuosi sitten yliopistokoulutus tuntui minulle niin kaukaiselta asialta, että olen ihan yllättynyt saavutuksestani. Isoäitini reaktio oli sanoinkuvaamaton - se ilo ja ylpeys, sellaista en ollut aiemmin nähnyt. Luokkayhteiskunta ei ole kaukaista historiaa. Tasa-arvoinen ja yhtäläinen koulutus ja tulevaisuus on pitkän taistelun, työväen kovan työn, tulos. Suomi tarvitsee parlamentaarisen peruskoulu-uudistuksen, jotta olem

Vuosia omaishoitajana toiminut ystävä kertoi työelämässä olevan omaishoitajan arjesta. Hän kertoi päivittäisistä puheluista, jolloin hän soitti varmistaakseen, että läheinen löysi jääkaapille ja sai sieltä lautasen mikroon. Hän odotti puhelimessa, että ruoka lämpenee ja muistutti läheistä ottamaan ruoan mikrosta ja sitten syömään. Rakkaus ja huoli ovat vahvoja tunteita omaishoitajan arjessa. Kaikki kohtaamani omaishoitajat kertovat, etteivät he muuttaisi mitään elämässään. Omaishoito on heille ainoa oikea vaihtoehto. Samalla monet heistä kertovat uupumuksesta. Ensin korona, ja sitten hyvinvointialueuudistus aiheutti monelle omaishoitajalle huolta ja yksinäisyyttä. Omaishoitajat ovat kertoneet minulle, etteivät ole voineet pitää heille kuuluvia vapaita. Osa ei edes halua pitää vapaita, koska he pelkäävät, että omaisen kunto heikkenee hoitojakson aikana. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä parempaan. Omaishoitajien jaksamista on tuettava nykyistä paremmin. Lisäksi yhä useampi omaishoita

Alan ammattilaiset ovat jo vuosia havainneet ongelman. Nyt viimeinkin koko Suomi sen näkee, mutta riittääkö se? Tuleeko seuraavalla hallituskaudella lisää toimia julkisen sektorin henkilöstöpulan ratkaisemiseksi? Mielestäni on tärkeää, että eduskuntaan valitaan alan ammattilaisia, jotka pystyvät parhaiten kertomaan millaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta alan vetovoima saadaan palautettua. Selvää on, että palkka on tärkeä osa tässä keskustelussa. Siksi onkin tärkeää, että Suomi pitää kiinni sopimusyhteiskunnasta myös jatkossa. Kaksia työmarkkinoita ei saa synnyttää maahamme, vaikka ulkomaalaista työvoimaa tarvitaankin lisää. Lapsiamme ja ikäihmisiä hoitaville ihmisille tulee luoda toimivat jatkokoulutusmahdollisuudet sekä aito mahdollisuus opiskella työn ohella. Lisäksi lakia on muutettava niin, että varhaiskasvatukseen suuntautuneella, sosionomi YAMK -tutkinnon suorittaneella tulee jatkossakin olla oikeus toimia päiväkodin johtajan tehtävässä. Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kans

Eläkeköyhyys on todellinen ongelma Suomessa, vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina. Koronapandemia heikensi monen ikääntynen hyvinvointia ja terveyttä. Sitä seurasi Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan, jonka jälkeen energia- ja hintakriisi rantautui Eurooppaan. Hintojen nopea nousu vaikuttaa kipeimmin juuri heikoimmassa asemassa olevien, kuten hyvin matalaa työeläkettä saavien tai kansaneläkkeen varassa elävien, toimeentuloon. Kun tällainen henkilö esimerkiksi sairastuu, pelkät lääkkeet, lääkärikäynnit ja muut terveydenhoitokulut voivat yksistään viedä suuren osan eläkkeestä. Näin ei voi olla. Nyt on tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen, kuljetusten ja terveydenhuoltopalveluiden yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa n

Muistatko ajan ennen Sanna Marinin nousua pääministeriksi? Siitä ei ole niin kauaa - olin itse silloin raskaana ja nyt vietimme rakkaan lapseni 3-vuotissyntymäpäivää. Näihin reiluun kolmeen vuoteen on mahtunut paljon suuria tapahtumia, jotka ovat mullistaneet kaikkien elämää ja arkea. Korona vuoden 2020 alussa, jonka jälkeen elimme pandemian armoilla muutaman vuoden. Marinin hallitus hoiti kriisiä ja panosti ihmisten hyvinvointiin, koulutukseen ja tulevaisuuteen. Oppivelvollisuusiän pidennys vietiin maaliin, perhevapaauudistus tehtiin ja vanhusasiavaltuutettu saatii Suomeen. Asiakasmaksuja alennettiin, vanhustenhoidon tilaa parannettiin ja ammatilliseen koulutukseen laitettiin rahaa. Vihdoin tuntui näkyvän valoa tunnelissa, mutta helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan. Euroopassa on sota. Pian ryhdyttiin keskustelemaan Nato-jäsenyydestä ja maamme turvallisuudesta ihan uudella vakavuudella. Jokainen meistä tunsi sodan kamaluudet sydämessään. Sitten energia- ja hintakriis

De som jobbar inom branschen har redan märkt problemet i flera år. Nu har äntligen hela Finland upptäckt problemet, men räcker det? Kommer det att bli fler åtgärder under nästa regeringsperiod för att lösa personalbristen inom den offentliga sektorn? Jag tycker att det är viktigt att det väljs personer som känner till social- och hälsovården samt småbarnspedagogiken till riksdagen. De är personer som bäst kan berätta vad det är för åtgärder som behövs för att återställa branschernas attraktionskraft. Det är klart att lönen är en central del av den här diskussionen. Därför är det viktigt att Finland förbinder sig till avtalssamhället och rättvisa spelregler inom arbetsmarknaden även i framtiden.Två arbetsmarknader får inte skapas i vårt land trots att det behövs mer utländsk arbetskraft. Att betala för lite lön ska kriminaliseras och myndigheterna ska ha en lagstadgad rätt att ingripa i lönedumpning till exempel genom att utfärda samfundsbot. För de människor som tar hand om våra barn o

Pari viikkoa sitten tuttava kysyi, miksi olen ehdolla eduskuntavaaleissa, kun politiikalla on niin negatiivinen leima. Kysyjän mietinnät ovat tärkeitä, sillä valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansalaisten valtaa käyttävät kansanedustajat säätäessään lakeja ja päättäessään valtion talousarviosta. On aivan oikein, että vaateemme kansanedustajia kohtaan ovat korkeita. Järjestelmästä tulee kitkeä kaikki mahdollisuudet vallan väärinkäytöksille. Eduskunnan työskentelyn avoimuutta ja läpinäkyvyyttä tulee lisätä. Työskentelin itse seitsemän vuotta sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä ja tunnen sen myötä eduskunnan toiminnan hyvin. Kokemukseni kaupunginhallituksessa ja nyt myös Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella antaa minulle myös hyvän kuvan politiikan maailmasta. Politiikka ei aina ole mukavaa. Kritiikki kuuluu asiaan, sillä se pitää poliitikot rehellisinä. Rehellisyys ja avoimuus ovat minulle tärkeitä arvoja, ja niitä noudatan kaikes

Työssäni Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaalityöntekijänä olen päässyt näköalapaikalle tutustumaan alueen lasten ja nuorten elämään ja hyvinvointiin. Työni myötä olen myös päässyt tutustumaan ihmisiin, jotka tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi Loviisassa. Valitettavasti romanttinen kuva rauhallisesta ja turvallisesta saaristokaupungista ei ole todellinen, sillä liian moni nuori joutuu Loviisassa huumeiden karulle tielle. Kannabis ja vahvemmat huumeet ovat ongelma loviisalaisnuorten keskuudessa. Loviisalaiset tunnistavat ongelman, sillä vuonna 2020 tehdyssä turvallisuuskyselyssä loviisalaisia huolestutti eniten huumeiden käyttö tai huumekauppa ja toiseksi eniten työttömyyden lisääntyminen. Eduskuntavaalien alla puhutaan usein mediaseksikkäistä aiheista, kuten kannabiksen laillistamisesta. Henkilökohtaisesti näen sellaisen kehityssuunnan erittäin haitallisena. Meidän tulisi nyt keskustella siitä, miten voimme suojella lapsiamme huumeiden negatiivisi

Juttelin viime viikolla ikääntyneen ystävän kanssa. Hän kertoi miten ulkopuolinen olo ihmisellä voi olla Suomen talvisäässä. Toimintakyvyn heikkenemisen myötä liikkuminen on vaikeaa, ja sohjossa rollaattorilla tai pyörätuolilla liikkuminen on miltei mahdotonta. Kontakti ulkomaailmaan vähenee, mutta tätä kaipuuta voi helpottaa esimerkiksi sosiaalisen median mahdollistamalla yhteydenpidolla. Kaikki ikääntyneet, ja myös moni nuorempi, eivät kuitenkaan ole digiguruja. Tiedän tämän, sillä oma isoäitini ei pysty asioimaan digitaalisten palveluiden kautta. Nyky-Suomessa digitaalisten laitteiden ja palveluiden käytöstä on tehty kansalaistaito, jota ilman ei useissa arjen tilanteissa voi toimia. Miettiessäni digitaalista yhteiskuntaa tulee mieleeni iäkkäämpi nainen, joka soitti minulle aiheeseen liittyen. Hän oli pahoillaan siitä, että monissa uutisissa viitataan verkkosivustoon, johon hänellä ei ole pääsyä. Itselleni lisätiedon hakeminen verkosta on luonnollista, mutta näin ei ole kaikille. Tä

Suomeen on rantautunut uusi ilmiö: puhumattomat kolmevuotiaat. Ammattilaisten mukaan vanhemmat puhuvat lapsilleen vähemmän kuin ennen, mikä on tuonut aikaisempaa enemmän pieniä puhumattomia lapsia puheterapiaan. Vanhempien ajasta ja huomiosta haukkaa yhä suuremman palan esimerkiksi sosiaalinen media. Kieli opitaan kuulemalla ja puhe matkimalla. Lapsi tarvitsee siihen aikuisen tai jonkun mallin, muuten puhetta ja kieltä ei voi oppia. Vuonna 2018 toteutetussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että 84,1 prosenttia vanhemmista luki 2-3-vuotiaalle päivä- tai iltasadun ja 44,2 prosenttia teki näin joka päivä. Äideistä joka päivä ääneen luki kolmannes ja isistä neljännes. Etenkin lapselle ääneen lukemisella on todettu olevan paljon positiivisia vaikutuksia. Vaikutukset ovat todella laaja-alaisia sekä puhtaasti lukemaan oppimisen että vuorovaikutus- ja tunnetaitojen kannalta. Se ei koske vain lasta, vaan myös perhettä ja läheisiä. Mielenkiintoinen ajatus lapsen kielellisten oikeuksien toteutu

Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on aloittanut toimintansa. Olen päässyt seuraamaan alueuudistusta kahdessa roolissa: sosiaalityöntekijänä ja päättäjänä. Paljon työtä on vielä tehtävänä, jotta muutos tuo mukanaan kaikki toivotut mahdollisuudet. Olen kuitenkin innoissani. Mahdollisuuksia on monia. Yhteistyöllä voimme saavuttaa parempia palveluita lähellä ihmistä. Hyödyntämällä olemassa olevaa osaamista ja palveluverkostoa voidaan tuoda palveluita lähelle ihmisiä. Esimerkiksi apteekit voisivat olla vahvemmin mukana sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudessa. Joulukuussa juttelin erään apteekkarin kanssa ja kerroin, että alueemme laaja apteekkiverkko voisi antaa meille uusia mahdollisuuksia. Apteekkari oli samaa mieltä. Apteekkien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä voidaan tiivistää muun muassa siten, että tulevaisuudessa yhä useammasta apteekista olisi saatavilla ajanvarauksen kautta matalan kynnyksen terveyspalveluita, kuten esimerkiksi verensokerin tai verenpaineenmittauksia