Anette Karlsson

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Ikäihmisten suosimia kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankit ovat hävinneet miltei jokaisesta kylästä. Lisäksi kassapalveluita on supistettu merkittävästi. Liljendalissa asuvalle isoäidilleni muutos on ollut iso. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, puhumattak

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat Hienoa, että pääsemme tänään keskustelemaan sivistysverkosta täällä valtuustossa. Asian tiimoilta on tehty paljon hyvää valmistelutyötä, ja nyt lopullisen päätöksenteon aikaa alkaa olla edessä. Meillä on jo aika hyvä käsitys siitä, millainen on kestävä ja asukkaita palveleva sivistysverkko - mutta muutamia kysymysmerkkejä on yhä ilmassa. Siksi tämä keskustelu on erityisen tervetullut. Porvoossa on tehty useita kouluverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana. Uutena valtuutettuna on ollut mielenkiintoista, mutta välillä myös hämmentävää lukea edellisvuosien pöytäkirjoja. Suuria linjauksia tulevaisuuden sivistysverkon osalta olisi kaivattu jo lähes kymmenen vuotta sitten. Mutta aina on helppoa olla jälkiviisas. Historiasta kannattaa oppia, siksi on niin tärkeää, että me kykenemme yhdessä tekemään lopulliset linjavedot, joiden kanssa voimme elää pitkälle tulevaisuuteen. Viime kaudella tehtiin suuria muutoksia ruotsinkieliseen kouluverkkoon (k

Jokaisen uudistuksen yhteydessä joukko ihmisiä joutuu väliinputoajaksi. Sellainen tilanne nähtiin vähän aikaa sitten, kun niin sanottu “Lex Lindström” (aiemmin Lex Taipale) eläketuki tuli voimaan. Pitkäaikaistyöttömille suunnatun eläketuen ehdot täyttyivät, jos 60 vuotta tuli täyteen ennen syyskuuta 2016. Eräs nainen soitti minulle ja kysyi, miksi hän ei saanut eläketukea. Hän oli syntynyt syyskuussa 1956 - eli pari päivää liian myöhään. Samanlaisia tilanteita tulee vastaan miltei jokaisessa uudistuksessa. Ihmiset ovat erilaisia. Heillä on erilaiset perhetaustat, työurat, palkat ja myös eläkkeet. Suomen työeläkejärjestelmä koostuu myös useista eri eläkejärjestelmistä, jotka karkeasti voidaan jakaa yksityisen sekä julkisen sektorin palkansaajien eläkejärjestelmiin ja yrittäjien eläkejärjestelmiin. Näitä järjestelmiä on uudistettu useaan otteeseen; 1968 eläkepalkka laskettiin työsuhteen neljän viimeisen vuoden perusteella valitsemalla niistä kaksi ansiotasoltaan parasta vuotta ja 1979 va

Ammatillinen koulutus on kokenut suuria muutoksia. Hallituksen massiiviset leikkaukset näkyvät oppilaitosten ja nuorten arjessa - ainakin 1600 ammatillista opettajaa on saanut lähtöpassit ja lähiopetustunteja on vähennetty. Nuoret kokevat, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Painopistettä siirrettiin lähiopetuksesta omatoimiseen “nettiopiskeluun”. Netti ei kuitenkaan opeta lähihoitajille vuorovaikutustaitoja tai talonrakentajalle työkoneen turvallista käyttöä. Nuoret tarvitsevat tukea ja opettajan ohjausta. Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisella on

Digitaliseringen har kommit för att stanna, det kan inte nekas. Nätbutiker, elektroniska tjänster och smarttelefoner är vardag för många. Det är inte en dålig sak, bara vi kommer ihåg att alla inte, på grund av ålder, ekonomi eller funktionsnedsättningar, kan använda den nya tekniken. Enligt statistikcentralen har 65 procent av 74–89-åringarna och 25 procent av 65–74-åringarna aldrig använt internet. Det kommer att ta en lång tid innan alla hålls med i det digitala samhället. Därför måste vi se till att alla får de tjänster de behöver. Vi känner alla någon, som aldrig använder internet eller smarttelefoner. Människor som har svårt att få sina ärenden uträttade i den nya digitala världen. De går till banken för att betala sina räkningar och blir tvungna att betala stora kundavgifter. Det är fel. Samtidigt växer oron, då banker försvinner i snabb takt från glesbygden. Världen blir digital, men alla hinner inte med. Det har bildats en ny grupp av utslagna människor i vårt samhälle, digiut

Haluan kertoa teille minulle läheisestä ihmisestä. Nuorena hän oli kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Hän sai pientä palkkaa koko työuransa aikana. Ennen eläkkeelle pääsyä hän sairastui ja jatkoi muutaman vuoden osa-aikaista työntekoa. Eläkkeelle pääsy ei parantanut hänen tilannetta - päinvastoin. Eläke laskettiin viimeisten vuosien tulojen pohjalta, jotka sairauden ja osa-aikaisuuden vuoksi olivat todella pienet. Nyt hänelle jää käteen noin tuhat euroa kuukaudessa. Vuokran ja sähkölaskun jälkeen elämiseen jää vain muutamia satasia. Taloudelliset huolet ovat jatkuvasti mielessä. Asiakasmaksujen nousu ja kalliit lääkkeet lisäävät huolta entisestään. Samanlaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia. Eläketurvakeskuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Kaikkein köyhin suomalainen on yli 75-vuotta täyttänyt nainen, joka asuu yksin. Pienituloiset eläkeläiset ovat enenevästi köyhyysloukussa. Se johtuu kasvavista sosiaali- j

Hyvät läsnäolijat, bästa åhörare Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kyse on arvovalinnoista – siitä millaisen yhteiskunnan me haluamme – siitä, mikä on meille tärkeää. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Porvoossa on haluttu panostaa ikäihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Mutta meilläkin on vielä paljon tehtävää, jotta voimme todella sanoa, että kaupungin vanhustenhoito on maan parasta. Kaupungin strategiassa olemme linjanneet, että Porvoo tukee aktiivista ikääntymistä painottaen terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tämä on hyvä tavoite, joka voidaan saavuttaa kuuntelemalla ikäihmisiä. Meidän tulee muistaa, että eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita. He ovat aktiivisia ihmisiä, j

Liikunnalla on paljon suotuisia vaikutuksia elimistön toiminnalle. Se parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, helpottaa stressinhallintaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia sekä pienentää liikapainoa. Se ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Liikunta parantaa mielialaa ja torjuu masennusta. Erityisen tärkeää terveysliikunta on iäkkäille. Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Valtion liikuntaneuvoston selvityksen mukaan kävely ja muu liikunta ovat kuitenkin vähenemässä ja vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Kestävyysliikuntasuositus täyttyy esimerkiksi kävelemällä ulkona päivittäin. Sauvakävely on noussut suureen suosioon Suom

Motion och idrott är bra för kroppen - det förbättrar sockeromsättningen, stärker benbyggnaden, underlättar stresshantering, sänker högt blodtryck och kolesterol samt minskar övervikt. Det förebygger också hjärt- och kärlsjukdomar, vuxendiabetes och rörelseorganens sjukdomar. Motion förbättrar humöret och hjälper mot depression. Motion är särskilt viktigt för seniorer. Motion hindrar inte åldrande, men det bibehåller och förbättrar muskelstyrka, balans, rörlighet och förmåga att gå. Andningsorganen och blodomloppet behöver regelbunden träning för att hållas i gott skick. Enligt en undersökning gjord av Statens idrottsråd minskar antalet människor som promenerar eller idrottar. Bara några procent av pensionärerna rör sig enligt rekommendationerna för uthållighets- och muskelkondition. Rekommendationen kan uppfyllas till exempel genom att promenera varje dag. Stavgång har blivit mycket populärt i Finland och dess hälsofrämjande effekter har visat sig vara mångsidiga. Forskning visar att

Tervetuloa Uudenmaan Demarinaisten Ääni vanhuudelle – vanhustenhoidon tila Suomessa seminaariin. Minä olen Anette Karlsson ja toimin Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajana. On hienoa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Olemme tärkeän asian äärellä. Sivistyneen yhteiskunnan mittari on se, kuinka hyvin hoidamme vanhuksemme. Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Heidän oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ei aina toteudu, vaikka kaikki pitävät hyvää vanhustenhuoltoa tärkeänä asiana. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kyse on arvovalinnoista, poliittisesta tahdosta. Haluammeko yhteiskunnan, jossa kaikki voivat hyvin ja jokainen apua tarvitseva saa apua – vai haluammeko yhteiskunnan, jossa raha määrittelee kaiken? Suomen lähi- ja perushoitajaliitto S

Viime aikoina erityistä kiinnostusta on osoitettu niin sanotun itäradan suuntaan, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta Porvoon (ja Koskenkylän) kautta Kouvolaan. Sitä ennen on puhuttu paljon niin sanotusta itäisestä rantaradasta, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta tai Keravalta Porvoon ja Loviisan kautta Kotkaan. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee tämän vuoden aikana selvityksen ns. itäradan kustannuksista, mahdollisesta aikataulusta ja yhteistyökumppaneista. Selvitys ei sisällä Kotkaan linjattavaa vaihtoehtoa tai Tikkurilasta lähtevää vaihtoehtoa. Ratahallintokeskus julkaisi esiselvityksen Helsinki-Pietari-rautatieyhteyden kehittämisestä jo vuonna 2008. Selvityksessä tutkittiin sekä itärataa että rantarataa. Silloin Kouvolan vaihtoehdon arvioitiin mahdollistavat Porvoon taajamajunaliikenteen aloittamisen ja kustannusarvio oli noin 880 miljoonaa euroa. Kotka vaihtoehto mahdollistaisi taajamaajunaliikenteen Porvooseen ja jonkin verran Kotkaan saakka (pysäkki Loviisassa) ja sen kustannusar