Siirry pääsisältöön

Puhe valtuustossa 24.10.2018 Sivistysverkkoselvitys

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat

Hienoa, että pääsemme tänään keskustelemaan sivistysverkosta täällä valtuustossa. Asian tiimoilta on tehty paljon hyvää valmistelutyötä, ja nyt lopullisen päätöksenteon aikaa alkaa olla edessä. Meillä on jo aika hyvä käsitys siitä, millainen on kestävä ja asukkaita palveleva sivistysverkko - mutta muutamia kysymysmerkkejä on yhä ilmassa. Siksi tämä keskustelu on erityisen tervetullut.

Porvoossa on tehty useita kouluverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana. Uutena valtuutettuna on ollut mielenkiintoista, mutta välillä myös hämmentävää lukea edellisvuosien pöytäkirjoja. Suuria linjauksia tulevaisuuden sivistysverkon osalta olisi kaivattu jo lähes kymmenen vuotta sitten. Mutta aina on helppoa olla jälkiviisas. Historiasta kannattaa oppia, siksi on niin tärkeää, että me kykenemme yhdessä tekemään lopulliset linjavedot, joiden kanssa voimme elää pitkälle tulevaisuuteen.

Viime kaudella tehtiin suuria muutoksia ruotsinkieliseen kouluverkkoon (kiitos siitä) ja tällä kaudella päätöksiä on myös tehty Tolkis skolanin osalta ja pohjoisen alueen koulujen suhteen. Pitkään jatkunut epävarmuus on nyt päättynyt - nyt näillä alueilla tiedetään mihin suuntaan ollaan menossa. Usein juuri epävarmuus ja tietämättömyys on kaikkein harmillisinta. Se estää pitkäjänteisen kehitystyön ja aikaa sekä energiaa menee huolissaan olemiseen.

Hyvät kollegat, sivistysverkko ei kuitenkaan vielä ole valmis.

Tuoreessa strategiassa olemme linjanneet, että laadukas koulutus ja varhaiskasvatus luovat edellytyksiä kasvulle, hyvinvoinnille, osallistumiselle ja kaupungin kilpailukyvylle. Lisäksi olemme linjanneet, että elävöitämme, laajennamme ja tiivistämme kaupunkikeskustaa sekä kehitämme kyläkeskusten elinvoimaisuutta.

Tämä tarkoittaa, että keskustan lisäksi kouluja on myös kaupungin itäisellä, läntisellä, pohjoisella ja eteläisellä alueella. Meidän on siis vielä löydettävä ratkaisuja itäiselle ja eteläiselle alueelle. Lisäksi läntisen alueen Hinthaaran kaksikielisen sivistyskeskuksen korjaustoimet tulevat pian asialistalle. On tärkeää, että näemme kaksikielisen sivistyskeskuksen tuomat synergiaedut ja toimimme sen puolesta, että toimiva kokonaisuus säilyy Hinthaarassa myös jatkossa.

Ilolan koulun ja Sannäs skolanin rakennukset ovat lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa. Lisäksi Sannäs skolanin paviljonkirakennus on elinkaarensa lopussa. Olisi järkevää pyrkiä löytämään samanlainen ratkaisu itäiselle alueelle, kuin mikä nyt on löydetty pohjoiselle alueelle. Tämä tarkoittaisi kaksikielisen sivistyskeskuksen saamista alueelle. Sen avulla voidaan turvata sivistyspalvelut kaupungin itäisellä alueella pitkälle tulevaisuuteen.

Keskusta-alueen kouluja on korjattu melkoisesti viimeisten vuosien aikana. Nyt olisi toivottavaa, ettei niitä jouduta pian korjaamaan uudestaan. Jatkuva korjaaminen tulee kalliiksi. Siksi on myös järkevää, että Peipon koulun rakennus uusitaan kun se tulee tiensä päähän. Ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa päättää, mihin kohtaan Gammelbackaa uudisrakennus sijoittuisi. Meillä on paljon suunnitelmia alueen kehittämiseksi ja on tärkeää, että koulun sijainti huomioidaan tässä kehitystyössä.

Erityisen tärkeää on saada kehitettyä omia prosessejamme. Nyt on välillä vaikuttanut siltä, että toimitilajohto päättää millainen sivistysverkko meillä on. Erityisesti päiväkotien kohdalla tämä on näkynyt vahvasti - viimeisimpänä esimerkkinä Suomenkylän päiväkoti, jota korjataan. Kukaan ei näytä tietävän kuinka monta lapsiryhmää päiväkotiin on tulossa, eikä sitä onko tarvetta olemassa. Siitä huolimatta Suomenkylän päiväkodin korjauksiin on laitettu yhteisiä veroeuroja. Asioiden ei tulisi mennä niin. Sivistyslautakunnan tulee olla suunnannäyttäjä ja toimitilajohdon mahdollistaja - ei toisin päin.

Hyvät ystävät

Olemme asettaneet itsellemme tavoitteen, että koulutusta järjestetään turvallisissa ja terveellisissä oppimisympäristöissä. Sisäilmaongelmat ovat olleet meillä haasteena, kuten myös monessa muussa kunnassa. Tähän haasteeseen on pyritty vastaamaan laajalla investointiohjelmalla, joka on lähtenyt hyvin käyntiin.

Rakentamisessa on otettu käyttöön Terve Talo -käytännöt ja saamiemme tietojen mukaan rakennusvaiheeseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Toivon todella, että tämä pätee kaikissa rakennuksissa - sillä kyseessä on meidän, porvoolaisten omaisuus. Meidän tulee rakentaa ja pitää huolta kiinteistöistämme, kuten pitäisimme huolta omasta talostamme. On luotava toimivat järjestelmät, joiden avulla seuraamme rakennusten huoltoa- ja kunnossapitoa ja jos tarve vaatii, tulee meidän valtuutettujen osoittaa enemmän määrärahoja tähän työhön. Ilahduttavaa on, että tässä asiassa tällä koko salilla on yhteinen tahtotila.

Kiitos!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...