Siirry pääsisältöön

Digiosattomuus ikäihmisten huolena

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Ikäihmisten suosimia kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankit ovat hävinneet miltei jokaisesta kylästä. Lisäksi kassapalveluita on supistettu merkittävästi. Liljendalissa asuvalle isoäidilleni muutos on ollut iso. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, puhumattakaan älypuhelimesta. Vielä vähän aikaa sitten hänellä oli käytössä lankapuhelin ja ostokset maksettiin käteisellä. Laskut hän maksoi pankissa, jolloin hän joutui maksamaan jokaisesta laskusta monta euroa lisämaksua. Verkkopankkiin siirtyminen on pelottavaa ja siihen tarvitaan läheisten apua. Kaikilla ei kuitenkaan ole läheisiä, jotka voisivat auttaa. Silloin uuteen maailmaan sopeutuminen on erityisen vaikeaa.

Eläkkeensaajien Keskusliiton sosiaalipoliittisen asiantuntijan Tarja Pajusen (LS 9.10.) mukaan Kelan viime vuoden tilastojen mukaan 150 000 uusmaalaista sai toimeentulotukea. Heistä yli 65-vuotiaita oli 5 000 - tarvitsijoita on varmasti enemmän. Samaan aikaan lähes 40 prosentilla eläkkeensaajista on alle 1250 euron kuukausitulot. Kaikkein köyhin on yli 75-vuotias yksin asuva nainen. Köyhyys on todellisuutta monelle eläkeläiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kymmenes eläkeläinen on jättänyt lääkkeitä ostamatta rahan puutteen takia. Näille ihmisille pienikin lisämaksu laskujen hoitamisesta on liikaa. Pahimmassa tapauksessa laskut jäävät maksamatta ja ikäihmiset joutuvat ulosottokierteeseen. Tämä ilmiö on jo nähtävissä.

Täysin digitaalisiin palveluihin siirtyminen on tapahtunut liian nopeasti. Yhteiskuntaamme on nopean digitalisaation johdosta syntynyt uusi osattomien ihmisten ryhmä, eli digisyrjäytyneet. Tarvitaan riittävän pitkä siirtymäaika, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki pysyvät yhteiskunnan muutoksessa mukana.


Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 23.10.2018 Loviisan Sanomissa.


Kommentit