Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2021.

Itä-Uudellemaalle muistikylä

Kuva
Ystäväpariskunta vietti jokin aika sitten kultahäitä, eli sitä, että ovat olleet naimisissa 50 vuotta. Teimme mieheni kanssa ajatusmatkan tulevaan - miltä elämämme näyttää 80-vuotiaina. Toivoimme, että voisimme olla yhtä aktiivisia ja onnellisia kuin ystäväpariskunta. Haaveemme ei ole mahdoton, sillä yhteiskuntamme sosiaali- ja terveyspalvelut paranevat jatkuvasti. Tämän myötä elinikämme on pidentynyt. Yhä useampi suomalainen elää pidempään ja usein vielä omassa kodissaan. Valitettavasti jokainen ei ole niin onnekas. Sairaudet ja korkea ikä tuo mukanaan toimintakyvyn heikkenemistä ja joskus myös muistisairauden. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja vuosittain meillä sairastuu noin 14 500 henkilöä muistisairauteen. Suomessa on lähes 200 000 muistisairasta ja jos jokaisella ajatellaan olevan kolme läheistä ihmistä, niin muistisairaudet koskettavat läheisesti jo lähes miljoonaa suomalaista. Vanhuspalvelujärjestelmän ensisijainen tukimuoto on kotihoito. Muistisairauden edetessä tarvita

FSD: Fortsatt översättning av God medicinsk praxis måste tryggas

Kuva
Finlands svenska socialdemokrater har kontaktat regeringen för att i statsbudgeten trygga fortsatt finansiering för översättning av God medicinsk praxis till svenska. - Jag har full tillit till att Sanna Marins regering kommer att trygga medlen för fortsatt översättning av nya och uppdaterade rekommendationer i God medicinsk praxis, säger riksdagsledamot Johan Kvarnström (SDP). - Regeringen har satsat på de språkliga rättigheterna inom vården genom att låta översätta God medicinsk praxis. Inte kommer man att låta det arbetet gå förlorat, säger Finlands svenska socialdemokraters ordförande Anette Karlsson . - Men det borde finnas en mer bestående finansiering för översättningar av centrala styrdokument och rekommendationer inom vården. Det är en fråga om språkliga rättigheter och patientsäkerhet, påminner Anette Karlsson. I regeringsprogrammet 2019 kom man överens om att tilldela 600 000 euro för översättningen till svenska och det bygger på Justitieombudsmannens beslut från år 2015 at

Osynligt, men viktigt socialt arbete

Kuva
Förra hösten började jag studera socialt arbete på Svenska social- & kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. I början av året fick jag möjligheten att göra min högskolepraktik på Östra Nylands familjerättsliga enhet. Under min praktik fick jag även bekanta mig med social- och krisjouren, skyddshemmet och socialt arbete bland unga på polisstationen (Ankkarverksamheten). Därtill fick jag besöka mina studiekompisars praktikplatser på barnskyddet och tjänsterna för personer med funktionsnedsättning. Under dessa dryga två månader fick jag se hur värdefullt, men osynligt för så många av oss, socialt arbete det görs i vår hemstad. Ingen vill vara beroende av andra. Att behöva hjälp är dock en naturlig del av livet, eftersom var och en av oss ibland behöver hjälp. Socialt arbete har som mål att hjälpa dem som behöver hjälp och ge dem stöd och verktyg så att de kan leva ett fullt, människovärdigt och meningsfullt liv. Allt för ofta anses socialt arbete vara skrämmande som Mårran – at

Näkymätön, mutta niin tärkeä sosiaalityö

Kuva
Aloitin viime syksynä sosiaalityöntekijäopinnot Helsingin yliopiston ruotsinkielisessä yksikössä. Alkuvuodesta sain mahdollisuuden suorittaa korkeakouluharjoittelun Itä-Uudenmaan perheoikeudellisessa yksikössä. Harjoitteluni aikana sain perheoikeudellisen yksikön toiminnan lisäksi tutustua sosiaali- ja kriisipäivystykseen, turvakodin toimintaan ja poliisilaitoksella nuorten parissa tehtävään sosiaalityöhön (Ankkuritoiminta). Lisäksi pääsin opintovierailulle opiskelutovereiden harjoittelupaikoille lastensuojeluun ja vammaispalveluihin. Näiden reilun kahden kuukauden aikana olen nähnyt miten arvokasta, mutta suurimmalle osalle meistä näkymätöntä, sosiaalityötä kaupungissamme tehdään. Kukaan ei halua olla riippuvainen toisista. Avuntarve on kuitenkin luonnollinen osa elämää, sillä jokainen meistä tarvitsee joskus apua. Sosiaalityön tavoitteena on auttaa apua tarvitsevia ja antaa heille tukea ja keinoja, jotta he voivat elää täysipainoista, ihmisarvoista ja mielekästä elämää. Valitettavan

Kouluväkivaltaa ei tule kutsua kiusaamiseksi

Kuva
Pari viikkoa sitten tein virheen; luin uutisen Koskelan teinimurhasta. Aiemmin olin pelkästään otsikoiden antaman tiedon varassa, mutta en enää. Lukemassani uutisessa oli yksityiskohtaisesti kerrottu tapahtumasta ja kyyneleet valuivat poskille. Miksi minä, pienen pojan äiti menin lukemaan jotain niin kamalaa. Pohdin, miten tuntemattoman ihmisen kohtalo sai sydämeni särkymään. Jokainen menetetty nuori on yksi liikaa. Liian moni lapsi ja nuori joutuu pelkäämään koulupolkunsa aikana. Pahimmissa tapauksissa paha olo jatkuu pitkälle aikuisuuteen tai päättyy traagisesti. Liian usein tapahtumat sivuutetaan pelkkänä kiusaamisena tai poikien ”leikkinä”. Usein kyse on kuitenkin jostain muusta – kouluväkivallasta. Tehdään ajatusleikki: olet menossa töihin ja kolme työkaveria heittää sinut lumihankeen, survoo lunta kasvoillesi ja tiputtaa vielä jäälohkareen paidan sisälle – onko tämä kiusaamista vai väkivaltaa? Uskon, että aika moni aikuinen tekisi rikosilmoituksen työkavereista, jotka antavat hän