Anette Karlsson

Hallitus ajaa RKP:n ja Vihreiden tuella suomalaiset kuljetusyritykset konkurssiin. Maantiekuljetuksissa kasvaa nyt halpatyövoiman riski, koska uusi laki heikentää reilujen työehtojen valvontaa ja ulkomaalaiset kuljetusyritykset voivat toimia Suomessa nykyistä vapaammin. Uudellamaalla toimii yli 2 000 kuljetusyritystä ja valtakunnallisesti maanteiden tavaraliikenteen arvioidaan työllistävän kaikkiaan noin 100 000 suomalaista ja maksavan veroja noin 2,7 miljardia euroa vuosittain. Aikaisemmin Suomi ja Tanska olivat yhteisrintamassa puolustamassa kansallisia etujaan, viime viikolla EU:n komissio haastoi molemmat maat EU-tuomioistuimeen. Hallitus on ulkoministeri  Timo Soinin  johdolla perustellut linjamuutosta vahingonkorvausvaatimusten riskillä. Vahingonkorvausvastuu tulee kuitenkin kyseeseen vasta kolmen edellytyksen täyttyessä: rikotun oikeusnormin tarkoituksena on antaa oikeuksia yksityisille, rikkominen on riittävän ilmeistä tai yksityiselle aiheutunut vahinko on välittömässä sy

Utbildningsnämnden besluter på sitt möte på torsdagen om Tolkis skolors och daghems framtid. En behovsutredning och projektplan för Tolkis skola gjordes i mars 2014. Efter det har det skett förändringar i verksamhetsmiljön, vilket har orsakat ett motiverat behov att ompröva frågan ur ett bredare perspektiv samt att hitta nya lösningar. Socialdemokratiska fullmäktigegruppen tog redan ifjol ställning för att bygga en samlokaliserad skola i Tolkis. På Tolkisområdet, i Mensas har man planlagt nya tomter för småhus och det är väntat att allt fler barnfamiljer flyttar till området. Enligt utbildningsstyrelsen (2013) har antalet svenskspråkiga elever minskat och antalet tvåspråkiga elever ökat. Det är sannolikt att trenden fortsätter i samma riktning. I många situationer har man kunnat rädda den svenskspråkiga närskolan genom en samlokalisering av språkgrupperna. En samlokalisering sparar också i utrymmeskostnader samt innebär synergiförmåner för båda språkgrupperna. Dessutom har barnen

Opetuslautakuntaa käsittelee torstaina Tolkkisten koulujen ja päiväkodin tulevaisuutta. Tolkis skolan ja päiväkodin tarveselvitys ja hankesuunnitelma on laadittu maaliskuussa 2014. Sen jälkeen toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, jotka muodostavat perustellun syyn arvioida tilannetta laajemmin, ja selvittää myös muita vaihtoehtoja. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on jo vuonna 2015 tuonut esille kannattavansa kaksikielisen koulurakennuksen rakentamista Tolkkisiin. Tolkkisten alueelle Mensakseen, on kaavoitettu uusia tontteja pientaloille ja on odotettavissa, että alueelle muuttaa yhä enemmän lapsiperheitä. Opetushallituksen mukaan (2013) kaksikieliset oppilaat ovat lisääntyneet ja ruotsinkieliset puolestaan vähentyneet. On todennäköistä, että sama trendi jatkuu. Monessa tapauksessa ruotsinkielinen lähikoulu on voitu turvata kieliryhmien yhteisellä koulurakennuksella. Näin voidaan myös säästää tilakustannuksissa ja saada aikaan synergiaetuja molemmille kieliryhmille. L

Det finns två farhågor då det gäller den svenskspråkiga yrkesutbildningen i östra Nyland. SFP tror att endast en svenskspråkig utbildningsanordnare, som finner sig i Helsingfors kan trygga den svenskspråkiga yrkesutbildningen i regionen. Däremot tror vi, Inveons personal, lokala företag och Borgå stadsstyrelse att bästa sättet att trygga den svenskspråkiga yrkesutbildningen i östra Nyland är en lokal utbildningsanordnare, som erbjuder andra stadiets yrkesutbildning både på svenska, finska och engelska. Alla är oroliga för den svenskspråkiga utbildningens framtid i regionen. Vilken farhåga är då sannolikare? Det är något beslutsfattarna måste avgöra. Vi vet att filialer drabbas först då sparåtgärder görs. Det har vi sätt fler gånger i Svenskfinland, bl.a. i Lovisa och Raseborg. Vi vill inte att historien återupprepar sig i Borgå. Därför vill vi att beslutsfattandet hålls starkt i östnyländska händer. Påverkar en två- eller flerspråkig miljö ungas språkkunskaper eller utbildning?

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja  Anette Karlsson  ja emeritus puheenjohtaja  Mirja Suhonen  vaativat, että itäisen Uudenmaan kunnat varaavat vuoden 2017 budjetista varoja kunnan synnyttäjien majoituskustannuksiin ja lastenhoitoapuun. Synnytykset siirtyvät Porvoosta vuodenvaihteessa Helsinkiin. Viime vuonna 453 porvoolaista ja 94 loviisalaista synnytti Porvoon sairaalassa. – Muutos aiheuttaa perheille väistämättä lisäkustannuksia, huolta ja pelkotiloja. Nyt on ryhdyttävä toimiin alueen perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kuntien on mahdollistettava kaikille tarvitseville perheille majoitus lähellä synnytyssairaalaa ennen h-hetkeä, Karlsson ja Suhonen vaativat. Kunnille taloudellinen kustannus ei ole suuri, mutta perheille tuki on erityisen tärkeä. Perheiden tukeminen maksaisi esimerkiksi Porvoolle korkeintaan 100 000 euroa vuodessa, mikä on alle promillen kokonaisbudjetista. Majoitus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin potilashotelli