Anette Karlsson

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja  Anette Karlsson  kannustaa kuntapäättäjiä perehtymään puurakentamiseen ja harkitsemaan hirren käyttämistä julkisessa rakentamisessa. Suomen kouluissa ja päiväkodeissa altistuu joka päivä noin 260 000 lasta, nuorta ja aikuista huonon sisäilman aiheuttamille terveyshaitoille. – Korjattavia kouluja löytyy lähes jokaisesta kunnasta. Se on suuri ongelma, joka on otettava vakavasti. Yhteiskunta maksaa noin 450 miljoonaa euroa vuodessa sisäilmaongelmien aiheuttamista terveyshaitoista, Karlsson korostaa. Suomessa 30–40 vuotta vanhojen julkisten betonirakennusten rakentamisen taso on osoittautunut luokattoman huonoksi. Kunnissa on yleistä, että kouluihin tehdään pieniä näennäisiä korjauksia, joilla uskotellaan ongelmien korjaantuneen. Muutamassa vuodessa ongelmat palaavat. Esimerkiksi Porvoossa noin 1500 lasta on väistötiloissa. Tilanne ei ole mielekäs oppilaille eikä opettajille. – Päätöksiä tehtäessä ei pitäisi tuijottaa vain rakennusaikaisia ku

Moni on huolissaan Porvoon ydinkeskustan ja Taidetehtaan tulevaisuudesta. Hyviä ideoita on esitetty ja kaupunki on ryhtynyt toimiin ydinkeskustan elävöittämiseksi ja Länsirannan kehittämiseksi. Paljon työtä on vielä tehtävä, jotta kuluttajat valitsevat Porvoon pääkaupunkiseudun ostoskeskusten sijaan. Muutimme avopuolisoni kanssa opiskeluiden jälkeen takaisin Porvooseen, koska halusimme asua luonnonläheisessä kaupungissa, josta löytyy tarvittavat palvelut. Samoihin aikoihin kaupungin asukasmäärä ylitti 50 000 rajan. Kasvava kaupunki tarvitsee asuntoja. Keskustan kupeeseen Länsirantaan on rakenteilla 70 asuntoa ja kesällä aloitetaan 150 asunnon rakentaminen. Suunnitelmia on lisäksi 750 uudesta asunnosta. On hyvä, että Porvooseen rakennetaan lisää asuntoja. Olen Näsin S-Marketin kanta-asiakas. Suhtaudun silti myönteisesti kauppojen kilpailuun ja on porvoolaisten etu, että kaupungissa on eri ketjujen ruokakauppoja. Useissa selvityksissä on todettu, että Porvoon päivittäistavarakaupa

Ålderdomen kommer till alla, men den kommer inte ensam. Behovet av hjälp ökar då man blir äldre. Människan är inte lika vig, snabb och stark som förr. Benen är skörare och blåmärken kommer lättare. Höga trösklar, hala gator och långa trappor är problematiska och orsakar i värsta fall fallolyckor. År 2013 orsakade fallolyckor över hälften av olycksdödsfallen. Åtta av tio fallolyckor med dödlig utgång berörde över 65-åringar. Att satsa på tillgänglighet redan i byggnadskedet är både humant och ekonomiskt förnuftigt. Gatorna måste vara i skick och sandas, därtill alla kunde kommunen donera halkskydd till alla 65-åriga invånare. En fungerande hemvård, där det finns tillräckligt med personal ger åldringarna en möjlighet att bo hemma allt längre. Många hjälpmedel såsom rollator, stödhandtag och säkerhetsarmband underlättar åldringens vardag, vilket är en bra sak. Regeringen Sipilä har gett digitaliseringen och robotiseringen en ny mening. Man vill föra vårdrobotar, medicinautomater och

“ Syyttömänä syntymään sattui hän, tähän maahan pohjoiseen ja kylmään, jossa jo esi-isät juovuksissa tottakai, hakkasivat vaimot, lapset jos ne kiinni sai… ” näin alkaa tunnettu laulu, joka kertoo monen suomalaisen arjesta. Ongelma on laaja ja se aiheuttaa paljon pahoinvointia, sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja ennen kaikkea kärsimystä ja turhia kuolemia. Sipilän hallitus vapauttaa alkoholilainsäädäntöä asiantuntijoiden varoituksista huolimatta. Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa 6000 lapsen elämää joka päivä. Minä olin yksi heistä. Biologinen isäni kiikutti kaljaa kotiin miltei päivittäin. Alkuun hän joi muutaman rentouttavan, sitten muutaman lisää viikonlopun kunniaksi ja lopulta hän joi itsensä humalaan päivittäin. Asuimme maalla ja lähikaupasta sai vain olutta. Alkoon oli noin puolen tunnin ajomatka. Minä olisin todennäköisesti kuo

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. Postilta on todellakin tainnut mopo lähteä käsistä. Liljendalissa asuvat isovanhempani saivat perjantain lehdet vasta maanantaina. Moni loviisalainen on viime aikoina kokenut saman. Syy ei ole postinjakajien, jotka kiireellä aikataululla ja alimiehityksellä koittavat saada työt tehtyä. Jakeluhäiriöiden syypää on Postin johto, joka tekee jatkuvasti huonoja ratkaisuja. Satoja työntekijöitä on potkittu pihalle. Tilannetta on koitettu korjata halvemmalla vuokratyövoimalla, jota ei perehdytetä kunnolla. Ei ihme, ettei mene kuten Strömsössä. Postin johto sai älynväläyksen, nimittäin ruohonleikkuubisneksen. Siinä postinjakajat sitten koittavat saada kirjeet ajoissa perille oikeisiin osoitteisiin trimmatessaan asiakkaiden nurmikot siinä sivussa. Loistoidea, mikseivät sairaalat ja koulut ole keksineet tätä, lääkärit ja opettajat voisivat tauolla käydä trimmaamassa naapuruston nurmikoita. Eikä homma lopu ruohonleikkuuseen, nyt hoivabisnes otettiin myös k

Alkuvuodesta saimme lukea sekä Uusimaasta (4.1.) että Helsingin Sanomista (5.1.) päivähoidon huolestuttavasta nykytilasta. Lastentarhanopettajat ja hoitajat ovat uupuneita – käsipareja on liian vähän. Kiireestä ja melusta selviydytään päivä toisensa jälkeen. Laadukas varhaiskasvatus on muuttunut lasten säilyttämiseksi ja moni alan ammattilainen harkitsee alan vaihtoa. Tilanne on hälyttävä, sillä laadukas varhaiskasvatus on yksi parhaimmista keinoista ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja radikalisoitumista. Muistan, miltä tuntui olla pihalla 15 lapsen kanssa, kun toinen iltapäivässä oleva puki haalareita ja kuravaatteita viimeisille lapsille. Muistan, miten korvissa soi, kun lapset halusivat leikkiä bändiä ja samassa tilassa toinen porukka leikki merirosvoa. Muistan, kuinka polvet muuttuivat käsiksi, kun autoit yhtä lasta riisumaan, toinen sylissä, kolmas roikkui hihassa ja neljäs töni viidettä kunnes joku itki. Muistan myös mukavat luku- ja askarteluhetket ja sen kuinka iloise