Anette Karlsson

Reilu vuosi sitten tutustuin yksin asuvaan ikäihmiseen. Hän oli huolissaan omasta pärjäämisestä. Kotihoito käy hänen luona muutaman kerran päivässä, mutta hän kokee ettei se riitä. Kerrostalosta ei ole helppoa päästä rollaattorilla ulos, varsinkin kun hissiä ei ole. Ovet ovat painavat ja talvella piha on liukas. Lähiomaisia ei ole lähettyvillä, joten hän on osittain jäänyt kotinsa vangiksi. Hän ei ole ainoa. Liian monen on pakko olla sisällä, vaikka raitis ulkoilma tekisi hyvää. THL:n tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Oikeus ulkoiluun on perusoikeus ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa. Ulkoilulla on suuria terveysvaikutuksia niin mieleen, fyysiseen terveyteen kuin kognitiiviseen suoriutumiseen. Ulkoilu tukee tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä. Nykypäivänä tavoitteena on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä ja myös autettuna omassa kodissaan. M

Keväällä sosiaali- ja terveysuudistus lähti liikkeelle uusilla raiteilla, kun Rinteen hallitus pääsi yhteisymmärrykseen uudistuksen suuntaviivoista. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja palveluiden saatavuuden parantamisesta nostettiin taas keskiöön. Nyt on myös tarkoituksena ottaa alueelliset erityispiirteet huomioon. Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyö alkoi viime viikolla kuntien kuulemisella. Selvityksen tulee valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Uudenmaan kuntien on mahdollisimman pian löydettävä yhteinen sävel siitä, millainen malli halutaan. Halutaanko yksi yhtenäinen sote-alue, joka kattaa Helsingin ja koko Uudenmaan? Jos tähän päädyttäisiin, miten voidaan varmistaa, että myös pienemmillä reuna-alueen kunnilla on sananvaltaa päätöksenteossa? Ei oikeastaan millään tavalla. Yhden ison sote-alueen perustaminen Uudellemaalle ei näytä olevan järkevää, eikä ainakaan meidän itäuusmaalaisten kannalta tavoiteltava vaihtoeh

Att stänga en skola eller att slå ihop skolor är alltid tuffa beslut – beslut som sällan känns bra. Några år sedan väckte Lovisas beslut att hålla kvar alla byskolor och bygga två nya skolcenter förundran och beundran i Borgå. Nu ser det tyvärr ut som om Lovisas modell inte var fungerande. Beslutsfattarna i Lovisa är tvungna att igen diskutera om att stänga små byskolor (ÖN 13.8). I Borgå gjorde vi ett annorlunda val. Vi har försökt hitta en hållbar kompromiss mellan att centralisera och hålla kvar byskolorna. Vi fortsatte att jobba med bildningsnätet genom att föra in besluten som gjordes redan år 2013 om att stänga små svenskspråkiga byskolor. Därtill beslöt stadsfullmäktige att slå ihop två skolor i norr till en ny skola. Lösningen i östra delen av staden är fortfarande öppen. Ska båda skolorna stängas, ska baracker tillfälligt inrättas på de nuvarande skolornas gårdar eller ska det komma ett nytt bildningscenter på området, och ifall så på vilken plats skall bildningscentret byggas

Koulun lakkauttaminen tai koulujen yhdistäminen on aina kova päätös - päätös, joka harvoin tuntuu hyvältä. Pari vuotta sitten Porvoossa ihmeteltiin ja ihailtiin naapurikunnan Loviisan päätöstä säilyttää kaikki kyläkoulut ja rakentaa kaksi uutta koulukeskusta. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että Loviisan malli ei ollutkaan toimiva. Pienten kyläkoulujen lakkautus on taas loviisalaisten päättäjien pöydällä (LS 16.8.). Porvoossa päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun - löytämään kultainen keskitie keskittämisen ja kyläkoulujen säilyttämisen välillä. Sivistysverkon kehittämistä jatkettiin viemällä maaliin jo vuonna 2013 tehdyt päätökset pienten ruotsinkielisten koulujen lakkauttamisesta sekä yhdistämällä Porvoon pohjoisen alueen koulut yhdeksi uudeksi kouluksi. Itäisen alueen kouluratkaisu on yhä auki: lakkautetaanko alueen molemmat koulut, laitetaanko nykyisten koulujen pihoihin parakit muutamaksi vuodeksi vai tuleeko alueelle uusi sivistyskeskus, ja jos tulee, niin minne se tulee? Näihin

Ruotsinkieliset demarit Itä-Uudellamaalla valitsivat yksimielisesti sunnuntaina 18.8. Porvoossa Tolkkisten työväentalolla järjestetyssä vuosikokouksessaan porvoolaisen Anette Karlsson in jatkamaan puheenjohtajana vuonna 2020. Hallitukseen valittiin Kjell Grönqvist (Sipoo), Bengt Dahlqvist (Porvoo), Ove Blomqvist (Porvoo), Torbjörn Bergström (Loviisa) och Dorita Sjöholm (Loviisa). Vahvempaa edunvalvontaa Kevään eduskuntavaalien jälkeen itäisin Uusimaa jäi ilman omaa kansanedustajaa. Alueen mahdollisuudet vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon heikkenivät. Nyt tarvitaan entistä vahvempaa alueellista yhteistyötä. - Sosiaali- ja terveysuudistus tulee vaikuttamaan meidän alueeseen monella tapaa. Ministeriö valmistelee yhdessä kuntien kanssa erillisratkaisua Helsingille ja Uudellemaalle. Meidän alueen kannalta on tärkeää, että päätöksenteko sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta pysyy omissa käsissä, Anette Karlsson kommentoi.  Sosiaali- ja terveysuudistus ei ole a

Finlands svenska socialdemokrater i östra Nyland höll sitt årsmöte i Borgå på Folkets hus i Tolkis på söndagen (18.8). Årsmötet valde enhälligt borgåbon Anette Karlsson att fortsätta som ordförande år 2020. Till styrelsen valdes Kjell Grönqvist (Sibbo), Bengt Dahlqvist (Borgå), Ove Blomqvist (Borgå), Torbjörn Bergström (Lovisa) och Dorita Sjöholm (Lovisa). Starkare intressebevakning Efter vårens riksdagsval blev östligaste delen av Nyland utan en egen riksdagsledamot. Regionens möjligheter att påverka rikspolitiken försämrades. Behovet av ett starkt regionalt samarbete blev tydligare än någonsin tidigare. - Social- och hälsovårdsreformen kommer att beröra vår region på många sätt. För tillfället jobbar ministeriet, tillsammans med de nyländska kommunerna, med en särlösning för Helsingfors och Nyland. För vår region är det viktigt att beslutsfattande gällande socialtjänsterna och bashälsovården hålls i våra egna händer, kommenterar Anette Karlsson. Social- och hälsov

Lomaviikot ovat monella takana ja paluu arkeen on edessä. Lomalla tulee nukuttua pitkään, syötyä paljon jäätelöä ja herkuteltua myöhään illalla. Arkeen palatessa huomaa, että on oltu lomalla. Aamulla on vaikea herätä ja housut kiristävät. Myöhäisillan grillaukset ja jälkiruokajäätelöt tuntuvät vyötäröllä. Liikunta jää kesällä usein vähemmälle, sillä monet jumppatunnit ja liikuntaharrastukset jäävät kesäksi tauolle. Kuumuus ei kannusta urheilemaan. Helteet kannustavat nauttimaan kylmiä juomia varjossa ja loikoilemaan auringossa. Sadesää puolestaan innostaa pelaamaan sisätiloissa tai käpertymään television eteen. Kaikkialla maailmassa lihotaan. Lääketieteen julkaisu The Lancetin mukaan liikalihavuus tappaa maailmanlaajuisesti kolme kertaa aliravitsemusta enemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen ja liikkumattomuus. Noin joka neljäs poika j