Anette Karlsson

Ensimmäinen kokonainen vuosi kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä on nyt takana. Vuoden aikana olen oppinut paljon uutta kotikaupungistani ja itsestäni päättäjänä. Olen saanut kokea onnistumisia, mutta myös pettymyksiä - ja ennen kaikkea olen nähnyt miten suuri merkitys yhteistyöllä on politiikan maailmassa. Asioita saa harvoin vietyä maaliin yksin. On ollut erityisen ilahduttavaa nähdä, kuinka paljon hyvää voimme saada aikaiseksi kun yhteinen tahtotila on olemassa. Luonnollisesti emme aina ole olleet yksimielisiä, mutta useimmiten olemme kyenneet keskustelemaan asioista rakentavasti ja toisia kunnioittaen. Yksi vuoden suurimmista projekteista oli kaupungin strategian valmistuminen. Aluksi olin hieman huolissani, kun esimerkiksi ikäihmisten palvelutarpeet eivät näkyneet strategiassa lainkaan. Saimme kuitenkin poliittisessa käsittelyssä viilattua kokonaisuutta niin, että siihen voi olla todella tyytyväinen. Tunnelma lämpeni valtuuston kokouksessa, kun strategian ilmas

Eläkeläiset ovat yhteiskuntamme tukipilareita - he ovat ahkeria omien vanhempiensa sekä lastenlastensa hoitajia, aktiivisia kulttuurin ja liikunnan harrastajia, lisäksi moni tekee vapaaehtoistyötä, jonka arvoa voidaan vain arvailla. Ikääntymisen myötä tuen tarve kuitenkin kasvaa. Vanheneminen pelottaa monia. Kehon fyysiset muutokset, sairauden ja avuttomuuden pelko ovat luonnollisia huolia ihmisen ikääntyessä. Viime aikoina olemme nähneet huolestuttavia uutisia kotihoidon tilasta, hoitajien jaksamisesta ja yksinäisistä ikäihmisistä. Kodin turvallisuudesta on puhuttu vähemmän. Suomessa kuolee tulipaloissa enemmän ihmisiä kuin muissa Pohjoismaissa. Tuoreessa Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelmassa lukee, että suurten ikäluokkien ikääntyessä palokuolemien määrän on ennustettu edelleen kasvavan. Vanhustyön keskusliiton mukaan monet ikäihmiset tarvitsevat apua palovaroittimien asennukseen, palovaroittimen toimivuuden tarkistamiseen ja paristojen vaihtoon. Turvallisuusohjelmassa esitetään t

Finlands svenska socialdemokraters vice ordförande Anette Karlsson påminner om barnens rätt till en nykter och trygg jul. Alko öppnar sina dörrar på julafton i år. Därtill får man allt starkare alkoholdrycker i matbutikerna, som håller öppet längre än tidigare. Den nya alkohollagen möjliggör detta. - Barn är rädda för föräldrar som använder mycket alkohol och dricker i en längre period. Istället för att få en god jul, måste allt för många barn se sina föräldrar berusade. I forskning som gjordes för några år sedan framkommer det att var fjärde tonåring tycker att deras föräldrars alkoholkonsumtion är problematisk. I finländska familjer sker årligen 2,2 miljoner situationer, där föräldrarna är kraftigt berusade inför barn. Alkohol är en del av 6 000 barns liv varje dag. Att alkohol nu är tillgängligare förbättrar inte situationen. - Jag önskar att polisen och skyddshemmen inte har bråttom denna jul, utan att alla barn skulle ha en god och trygg jul. Vi skall ta hand om var

Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson muistuttaa lasten oikeudesta raittiiseen ja turvalliseen jouluun. Tänä vuonna Alkot avaavat ovensa jouluaattona. Lisäksi kaupat ovat auki aiempaa pidempään ja niiden hyllyiltä löytyy entistä vahvempia alkoholijuomia. Taustalla on uusi alkoholilaki, joka mahdollistaa tämän. - Vanhempien alkoholin runsas ja pitkittynyt käyttö pelottaa lapsia. Liian moni lapsi joutuu iloisen joulun sijaan kohtaamaan humalassa olevat vanhemmat, Karlsson muistuttaa. Jokin vuosi sitten tehdyn tutkimuksen mukaan joka neljäs teini-ikäinen lapsi kertoi vanhempien juomisen olevan ongelmallista. Suomalaisperheissä koetaan vuosittain 2,2 miljoonaa kertaa tilanne, jossa aikuiset ovat merkittävästi päihtyneenä lasten seurassa. Tämä tarkoittaa, että alkoholi on osa 6 000 lapsen elämää joka päivä. Alkoholin helpompi saatavuus ei paranna tilannetta. - Toivottavasti poliisit ja turvakodit eivät ole kiireisiä tänä vuonna, vaan kaikkien lasten joulu olisi hyvä ja turv

Porvoolainen kaupunginvaltuutettu Anette Karlsson on valittu Demokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu -kilpailun finaaliin. Vuoden valtuutetusta äänestetään alkuvuodesta 2019 ja voittaja paljastetaan SDP:n kevään puoluevaltuustossa. - Tämä oli todella iloinen yllätys. On mukava saada kiitosta tekemästään työstä. Tämän reilun vuoden aikana olen oppinut paljon kuntapolitiikasta, mutta erityisen palkitsevaa on ollut nähdä, miten hyviä asioita on saatu yhdessä aikaiseksi, Anette Karlsson kommentoi. Finalisteiksi valittiin Anette Karlsson Porvoosta, Jacqueline A.Aguilera Velásquez Siikajoelta, Niina Alho Kaarinasta, Abdirahim ”Husu” Hussein Helsingistä, Sari Juutilainen Joroisista, Emma Kivikangas Kauhavalta, Matias Mäkynen  Vaasasta, Ville Rautiainen Saarijärveltä, Minna Räsänen Vantaalta ja Sami Virtanen Kotkasta. - Olemme seuranneet ilolla Anetten aktiivista työtä Porvoon valtuustossa. Hän pitää porvoolaiset ajan tasalla demariryhmän kannoista sekä valtuuston p

Ledamot i Borgå stadsfullmäktige Anette Karlsson är nominerad till årets fullmäktigeledamot i Demokraatti-tidningens och SDP:s tävling. Hon är en av de tio finalisterna, som går vidare till omröstning våren 2019. Vinnaren avslöjas på SDP:s partifullmäktigemöte i mars. - Det var en rolig överraskning. Det är trevligt att få tack för det arbete man gör. Under det senaste året har jag lärt mig massor om kommunalpolitiken, men särskilt givande har det varit att se resultat av det arbete vi gjort tillsammans, kommenterar Anette Karlsson Till finalen valdes Anette Karlsson från Borgå, Jacqueline A.Aguilera Velásquez från Siikajoki, Niina Alho från S:t Karins, Abdirahim ”Husu” Hussein från Helsingfors, Sari Juutilainen från Jorois, Emma Kivikangas från Kauhava, Matias Mäkynen från Vasa, Ville Rautiainen från Saarijärvi, Minna Räsänen från Vanda och Sami Virtanen från Kotka. - Vi har med glädje följt med Anettes aktiva arbete i Borgå fullmäktige. Hon informerar bor

Suomesta on tulossa jälleen maa, jossa ihmiset pysyvät siinä yhteiskuntaluokassa, mihin ovat syntyneet. Syy löytyy kasvaneista tuloeroista. Kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, Suomi palaa takaisin luokkayhteiskunnaksi. EAPN-FIN (European anti poverty network) julkaisi lokakuussa Köyhyysvahti 2018-raportin, jonka mukaan köyhyys ja eriarvoisuus ovat yhä vakavia ongelmia Suomessa. Tällä hallituskaudella tuloerot ovat lähteneet kasvuun. Viime vuoden syksyllä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) myönsi, että hänen johtamansa hallituksen politiikka on suosinut hyvätuloisia ja lisännyt eriarvoisuutta. Vastauksena tilanteeseen ministeri pisti pystyyn työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää keinoja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sitten hän jatkoi kylmän viileästi pienituloisilta leikkaamista. Työryhmä julkaisi keväällä raportin, joka sisälsi useita toimenpide-ehdotuksia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Sen sijaan, että hallitus olisi lähtenyt toteuttamaan työryhmän ehdotuksia he päättivät ha

Pensionärerna är viktiga stöttepelare i vårt samhälle. De sköter om sina föräldrar samt sina barnbarn, de deltar aktivt i olika kultur- och idrottsaktiviteter och därtill arbetar många frivilligt. Värdet på det arbetet kan vi bara uppskatta. Behovet av stöd ökar dock med ålderdomen. Åldrandet skrämmer många. Kroppsliga förändringar, sjukdomar samt en känsla av hjälplöshet är vanliga och naturliga saker som människor oroar sig över då de blir äldre. Under juletid brukar min gamla mommo (mormors mor) vara närvarande i mina tankar. Då jag var liten bad min mamma och mommo mig att hämta gamla mommo och föra henne till oss. Jag kommer ihåg att vi gick långsamt och i armkrok. Då förstod jag inte hur skrämmande och svårt det var för gamla mommo att röra sig ute då det var halt. Några gånger föll hon och skadade sin arm. Rädslan för att falla begränsar många äldre människors liv. Enligt Östra Nylands säkerhetsprogram 2018-2021 är de vanligaste olycksfallen hos äldre personer fall eller fall fr

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat ja muut läsnäolijat Aluksi haluan kiittää turvallisuusohjelman valmistelijoita mielenkiintoisesta kokonaisuudesta. Ohjelmassa on hyvin kattavasti esitelty alueemme tilannetta. Toimenpide-ehdotukset ovat myös hyviä, mutta meidän tulee varmasti pohtia näitä asioita vielä syvällisemmin. Turvallisuusohjelmasta ilmenee, että iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 prosenttia tapaturmista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikäihmistä kaatumisen tai putoamisen takia. Tämä on järkyttävää. Turvallisuusohjelmassa toimenpidesuostituksena esitetään senioriliikuntaan ja tasapainoa parantavaan toimintaan panostamista. Se on hyvä asia. Itäisen Uudenmaan kuntien tulee myös kiinnittää enemmän huomiota katujen kuntoon, erityisesti talviaikaan. Lumiset ja liukkaat jalkakäytävät on aurattava ja hiekoitettava, tarvittavat valaistukset asennettava ja esteettömyyttä on parannettava yleisesti. Lisäksi kunnis

Helsingin seudulla suunnitellaan taas kerran tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. Itä-Uudenmaan kunnista vain Sipoo pääsee osallistumaan neuvotteluihin, mutta muu itäinen Uusimaa joutuu sivustaseuraajan rooliin. Pääkaupunkiseudun tienkäyttömaksujen eteneminen olisi meille itäuusmaalaisille erittäin huono asia. Siksi on tärkeää, että myös me pyrimme vaikuttamaan asiaan. Monet porvoolaiset, loviisalaiset ja askolalaiset työskentelevät pääkaupunkiseudulla ja tienkäyttömaksut vaikuttaisivat negatiivisesti meidän kaikkien arkeen. Ilmastotavoitteiden edistäminen on tärkeää, mutta se tulee tehdä kokonaisvaltaisella ja kestävällä tavalla. Raideyhteyttä pääkaupunkiseudulta itään ei vielä ole ja joukkoliikenteen suhteenkin on parantamisen varaa. Metropolialue kehittyy pohjoiseen ja länteen, mutta itä on jäänyt varjoon. Se näkyy valitettavasti myös Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa, josta alueemme kunnat lausuivat vastikää. Ei ole kestävää, että meidän alue jää jatkuvasti jälkeen kehityksestä. Pää

Situationen inom yrkesutbildningen är turbulent. Regeringen Sipilä har gjort massiva - 190 miljoner euros - nedskärningar i yrkesutbildningen. Över 1600 yrkeslärare har förlorat sina jobb och närundervisningen har minskat. Unga upplever att de har lämnats vind för våg. Kraven på de unga är hårda. Nuförtiden bör de själva planera sin läsordning och hålla reda på sitt lärande. Därtill har de mycket självstudier (i huvudsak nätstudier). Men på nätet lär sig inte närvårdare sociala färdigheter eller husbyggare hur man använder olika verktyg. Unga behöver stöd och lärarnas vägledning. Flera unga berättar om hur lite närundervisning de har i yrkesutbildningen. Ett par timmar undervisning per dag, och en del av vardagarna ingen undervisning alls, är inte ovanligt. Yrkesstuderanden har på så sätt mindre undervisning än en tredjeklassist. Skillnaden mellan dessa två är att den ena har fler år skola framför sig, då den andra borde få de nödvändiga kunskaper hen behöver för att klara sig i yrkesl

“ Syyttömänä syntymään sattui hän. Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään. Jossa jo esi-isät, juovuksissa tottakai, hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai ” kuuluu suomalaisen laulun sanat. Valitettavan monelle laulu on todellisuutta. Suomi on turvallinen maa, mutta perheväkivallan osalta meillä on hyvinvointiyhteiskunnassa musta piste. Perheväkivallasta puhuminen on vaikeaa. Osa vanhemmista ajattelee, etteivät lapset huomaa mitä kotona tapahtuu. Mutta lapset huomaavat. Turvaton lapsuus voi vaikuttaa aikuisiällä mm. kouluttautumiseen, työelämään ja ihmissuhteiden solmimiseen. Pahimmassa tapauksessa väkivalta periytyy sukupolvelta toiselle. Miehistä, joiden isä oli väkivaltainen puolisoaan tai muita perheenjäseniä kohtaan, lähes neljä kymmenestä on ollut väkivaltainen joskus nykyistä puolisoaan kohtaan. Suomessa tulisi pohtia pitäisikö lapsen altistaminen väkivallan näkemiselle tehdään rangaistavaksi teoksi. Ruotsissa tätä selvitetään. Perheiden pahoinvointiin ja lastensuojelun kriisi

On ilahduttavaa, että lasten ja nuorten asiat sekä valtuuston päätökset kiinnostavat ja herättävät keskustelua. Oppivelvollisuusiän nostaminen on tärkeä uudistus, joka tulee toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Monen asiantuntijan ohella myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kannattavat sitä. Varhaiskasvatuksen osalta esiopetus muutettiin velvoittavaksi viime kaudella, sosialidemokraattisen opetusministerin johdolla. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla maksuton varhaiskasvatus. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista, ryhmäkokojen pienentämistä ja maksujen alentamista. Lisäksi haluamme edistää ”Suomalaista Islannin mallia”, joka sisältää muun muassa kokonaisen koulupäivän periaatteen. Porvoossa kolmiportainen tuki toimii melko hyvin, viime vuonna vain yksi porvoolaisnuori jäi ilman päättötodistusta. Oikea-aikainen tuki on keskeisessä roolissa, sillä sen avulla voidaan ennaltaehkäistä isoja pulmia. Tästä aiheesta olen kirjoittanut laaje

Jag vill berätta om min mormor. Hon är mamma till tre och hon har jobbat i låglönebranscher hela sin arbetskarriär. Innan hon gick i pension blev hon sjukskriven och jobbade deltid. En tid senare blev hon sjukpensionerad. Pensionen var liten och den höjdes dessvärre inte då hon gick i ålderspension. Efter hyran och elräkningen blir det bara några hundra euron kvar att leva på. Höjda kundavgifter och självriskandelar för mediciner gör inte situationen lättare. Många pensionärer med små inkomster kämpar dagligen för att få pengarna att räcka till. Enligt enkät av Pensionsskyddscentralen upplever närmare 10 procent av pensionstagare allvarliga försörjningsproblem. Den allra fattigaste finländaren är en kvinna över 75 år som bor ensam. Allt fler pensionärer lever i fattigdom och orsaken är höjda social- och hälsovårdsutgifter. Fler än var tionde pensionär har valt att inte gå till läkaren eller att köpa mediciner på grund av brist på pengar. Då jag senast gick till apoteket blev jag så led

Viime päivinä Suomessa on keskusteltu paljon niin sanotusta Islannin mallista, eli siitä miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vähentämään heidän alkoholinkäyttöään. Määrätietoisella ja tutkimukseen perustuvalla päätöksenteolla satujen saarella on onnistuttu tekemään ihmeitä. Lapset ja nuoret voivat paremmin, perheet viettävät enemmän aikaa yhdessä, kaikilla lapsilla ja nuorilla on harrastus ja heidän alkoholinkäyttönsä on matalinta koko Pohjolassa. Islannin pääkaupungin Reykjavikin apulaispormestari Heida Björg Hilmisdottir kertoi miten tämä kaikki tehtiin. Vanhemmuuden tukeminen oli avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Tästä syystä kampanja “Sanon ei, koska rakastan sinua” käynnistettiin. Kampanjan tavoitteena oli tukea ja kannustaa vanhempia seuraamaan tarkemmin lastensa menemisiä ja tekemisiä. Lisäksi luotiin mahdollisuuksia perheille viettää enemmän aikaa yhdessä. Toinen keskeinen asia oli lasten harrastustoiminnan tukemi

Olen samaa mieltä kansanedustaja Mikaela Nylanderin (r.) kanssa siitä, että varhaiskasvatukseen ja peruskouluun tulee panostaa (UM 14.11.). Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavimpia investointeja, jonka yhteiskunta voi tehdä. Tästä syystä SDP esittää vaihtoehtobudjetissaan muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista ja päivähoidon ryhmäkokojen pienentämistä. Porvoon sivistyslautakunnassa demarit halusivat, että kaupunki hakee mukaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, mutta siihen ei valitettavasti saatu tukea. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen on seuraavien hallitusten keskeisin tehtävä. On luotava kestävä ja eheä koulutuspolku, jossa kaikille tarjottava varhaiskasvatus, laadukas peruskoulu ja aidosti maksuton toinen aste takaavat tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Päätöksiä ja tulevaisuusinvestointeja on tehtävä tutkitun tiedon pohjalta, ei mututuntumalla. Tästä syystä olen eri mieltä Nylanderin kanssa oppivelvol

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat piirikokousedustajat ja muut Minulla on ilo tuoda Uudenmaan Demarinaisten terveiset teidän piirikokouksellenne. Haluan kiittää piirinne väistyvää puheenjohtajaa Anne Karjalaista hyvästä ja eteenpäin katsovasta yhteistyöstä - on tärkeää, että toimimme yhdessä, sillä olemmehan kaikki samaa perhettä. Aina välillä minulta kysytään “tarvitaanko erillistä naispiiriä enää”, olen vastannut tähän, että tänä päivänä kyllä tarvitaan - mutta toivottavasti jonain päivänä Suomi olisi niin tasa-arvoinen maa, ettei enää erillisiä naisverkostoja tai feministiryhmiä tarvita. Valitettavasti emme ole vielä siellä. Tällä hallituskaudella on otettu reilusti takapakkia - Sipilän, Orpon ja Sinisten hallitusta on oikeutetusti kutsuttu julkisuudessa palkansaajavihamieliseksi, kaverikapitalistiseksi ja erityisesti naisvihamieliseksi hallitukseksi. Valtioneuvoston syyskuussa julkaistusta selvityksestä ilmenee, että miehet ovat hyötyneet vuosina 2016–2018 harjoitetusta talouspolitiikas

Terveiset kaupunginhallituksen talousarviokokouksesta. Nyt talousarvio lähetetään vielä valtuuston hyväksyttäväksi. Talousarviossa oli paljon hyviä asioita ja alla hieman tietoa muutoksista, joita teimme kokouksessa. Lisäsimme yksimielisesti talousarvioon kirjauksen itäisen Porvoon kaksikielisestä sivistyskeskuksesta. Lisäksi talousarvion investointisuunnitelmaan lisättiin demareiden esityksestä (äänestys 7-6) määrärahoja itäisen Porvoon sivistyskeskuksen osalta vuodelle 2020. Toivon todella, että itäiselle alueelle saadaan kaksikielinen sivistyskeskus, sillä alueen sivistyspalvelut on turvattava. Tällä hetkellä Sannäs skolanin paviljonkirakennus on elinkaarensa lopussa ja molemmat koulut (Ilola ja Sannäs) ovat pian peruskorjaustarpeessa. Kestävä ja tulevaisuuteen katsova ratkaisu tarvitaan pian ja ensi vuoden aikana tulee selvittää miten se konkreettisesti toteutuu. Demareiden aloitteesta talousarvioon lisättiin määrärahaa ”Mä liikun”-hankkeelle, jonka tavoitteena on auttaa nuoria löy

Bästa partiordförande, bästa vänner, kamrater Trevligt att se er alla här i min hemstad idag. Till först vill jag tacka partiordförande Antti Rinne för ett bra tal - särskilt glädjande har det varit att se hur starkt vårt parti jobbar för våra språkliga rättigheter och för Vasa sjukhus. Tack Antti och hela Socialdemokratiska riksdagsgruppen för det. Bästa vänner, kamrater Jag vill berätta till er om min 85-åriga farmor. Hon bor fortfarande i ett egnahemshus i Liljendal. Det är fler kilometer till närmaste butik, bank eller läkare. Som tur har hon en man, som fortfarande kör bil. Annars skulle vardagen bli mycket svår. Telefonen böts en tid sedan till en trådlös version - men datorer och smarttelefoner är främmande för henne. Det är fint att vi lever längre, men samtidigt ökar behovet av stödtjänster. Många finländare, också jag, är oroliga över åldrandet - man är rädd att man själv eller någon nära blir lämnad ensam utan vård och värdigt bemötande. Vi alla skulle vilja säga till dem at

Hallituksen massiiviset leikkaukset ammatilliseen koulutukseen näkyvät oppilaitosten ja nuorten arjessa - ainakin 1600 ammatillista opettajaa on saanut lähtöpassit ja lähiopetustunteja on vähennetty. Nuoret kokevat, että heidän on jätetty oman onnensa nojaan. Painopistettä on siirretty lähiopetuksesta työpaikoilla oppimiseen ja omatoimiseen “nettiopiskeluun”. Netti ei kuitenkaan opeta lähihoitajille vuorovaikutustaitoja tai talonrakentajalle työkoneen turvallista käyttöä. Nuoret tarvitsevat tukea ja opettajan ohjausta. Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisell

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä. Ikäihmisten suosimia kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankit ovat hävinneet miltei jokaisesta kylästä. Lisäksi kassapalveluita on supistettu merkittävästi. Liljendalissa asuvalle isoäidilleni muutos on ollut iso. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, puhumattak

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat Hienoa, että pääsemme tänään keskustelemaan sivistysverkosta täällä valtuustossa. Asian tiimoilta on tehty paljon hyvää valmistelutyötä, ja nyt lopullisen päätöksenteon aikaa alkaa olla edessä. Meillä on jo aika hyvä käsitys siitä, millainen on kestävä ja asukkaita palveleva sivistysverkko - mutta muutamia kysymysmerkkejä on yhä ilmassa. Siksi tämä keskustelu on erityisen tervetullut. Porvoossa on tehty useita kouluverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana. Uutena valtuutettuna on ollut mielenkiintoista, mutta välillä myös hämmentävää lukea edellisvuosien pöytäkirjoja. Suuria linjauksia tulevaisuuden sivistysverkon osalta olisi kaivattu jo lähes kymmenen vuotta sitten. Mutta aina on helppoa olla jälkiviisas. Historiasta kannattaa oppia, siksi on niin tärkeää, että me kykenemme yhdessä tekemään lopulliset linjavedot, joiden kanssa voimme elää pitkälle tulevaisuuteen. Viime kaudella tehtiin suuria muutoksia ruotsinkieliseen kouluverkkoon (k

Jokaisen uudistuksen yhteydessä joukko ihmisiä joutuu väliinputoajaksi. Sellainen tilanne nähtiin vähän aikaa sitten, kun niin sanottu “Lex Lindström” (aiemmin Lex Taipale) eläketuki tuli voimaan. Pitkäaikaistyöttömille suunnatun eläketuen ehdot täyttyivät, jos 60 vuotta tuli täyteen ennen syyskuuta 2016. Eräs nainen soitti minulle ja kysyi, miksi hän ei saanut eläketukea. Hän oli syntynyt syyskuussa 1956 - eli pari päivää liian myöhään. Samanlaisia tilanteita tulee vastaan miltei jokaisessa uudistuksessa. Ihmiset ovat erilaisia. Heillä on erilaiset perhetaustat, työurat, palkat ja myös eläkkeet. Suomen työeläkejärjestelmä koostuu myös useista eri eläkejärjestelmistä, jotka karkeasti voidaan jakaa yksityisen sekä julkisen sektorin palkansaajien eläkejärjestelmiin ja yrittäjien eläkejärjestelmiin. Näitä järjestelmiä on uudistettu useaan otteeseen; 1968 eläkepalkka laskettiin työsuhteen neljän viimeisen vuoden perusteella valitsemalla niistä kaksi ansiotasoltaan parasta vuotta ja 1979 va

Ammatillinen koulutus on kokenut suuria muutoksia. Hallituksen massiiviset leikkaukset näkyvät oppilaitosten ja nuorten arjessa - ainakin 1600 ammatillista opettajaa on saanut lähtöpassit ja lähiopetustunteja on vähennetty. Nuoret kokevat, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Painopistettä siirrettiin lähiopetuksesta omatoimiseen “nettiopiskeluun”. Netti ei kuitenkaan opeta lähihoitajille vuorovaikutustaitoja tai talonrakentajalle työkoneen turvallista käyttöä. Nuoret tarvitsevat tukea ja opettajan ohjausta. Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisella on

Digitaliseringen har kommit för att stanna, det kan inte nekas. Nätbutiker, elektroniska tjänster och smarttelefoner är vardag för många. Det är inte en dålig sak, bara vi kommer ihåg att alla inte, på grund av ålder, ekonomi eller funktionsnedsättningar, kan använda den nya tekniken. Enligt statistikcentralen har 65 procent av 74–89-åringarna och 25 procent av 65–74-åringarna aldrig använt internet. Det kommer att ta en lång tid innan alla hålls med i det digitala samhället. Därför måste vi se till att alla får de tjänster de behöver. Vi känner alla någon, som aldrig använder internet eller smarttelefoner. Människor som har svårt att få sina ärenden uträttade i den nya digitala världen. De går till banken för att betala sina räkningar och blir tvungna att betala stora kundavgifter. Det är fel. Samtidigt växer oron, då banker försvinner i snabb takt från glesbygden. Världen blir digital, men alla hinner inte med. Det har bildats en ny grupp av utslagna människor i vårt samhälle, digiut