Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2018.

Ingen borde tvingas välja mellan mat och medicin

Jag vill berätta om min mormor. Hon är mamma till tre och hon har jobbat i låglönebranscher hela sin arbetskarriär. Innan hon gick i pension blev hon sjukskriven och jobbade deltid. En tid senare blev hon sjukpensionerad. Pensionen var liten och den höjdes dessvärre inte då hon gick i ålderspension. Efter hyran och elräkningen blir det bara några hundra euron kvar att leva på. Höjda kundavgifter och självriskandelar för mediciner gör inte situationen lättare. Många pensionärer med små inkomster kämpar dagligen för att få pengarna att räcka till.

Enligt enkät av Pensionsskyddscentralen upplever närmare 10 procent av pensionstagare allvarliga försörjningsproblem. Den allra fattigaste finländaren är en kvinna över 75 år som bor ensam. Allt fler pensionärer lever i fattigdom och orsaken är höjda social- och hälsovårdsutgifter. Fler än var tionde pensionär har valt att inte gå till läkaren eller att köpa mediciner på grund av brist på pengar. Då jag senast gick till apoteket blev jag så led…

“Sanon ei, koska rakastan sinua”

Viime päivinä Suomessa on keskusteltu paljon niin sanotusta Islannin mallista, eli siitä miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vähentämään heidän alkoholinkäyttöään. Määrätietoisella ja tutkimukseen perustuvalla päätöksenteolla satujen saarella on onnistuttu tekemään ihmeitä. Lapset ja nuoret voivat paremmin, perheet viettävät enemmän aikaa yhdessä, kaikilla lapsilla ja nuorilla on harrastus ja heidän alkoholinkäyttönsä on matalinta koko Pohjolassa.

Islannin pääkaupungin Reykjavikin apulaispormestari Heida Björg Hilmisdottir kertoi miten tämä kaikki tehtiin. Vanhemmuuden tukeminen oli avainasemassa lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Tästä syystä kampanja “Sanon ei, koska rakastan sinua” käynnistettiin. Kampanjan tavoitteena oli tukea ja kannustaa vanhempia seuraamaan tarkemmin lastensa menemisiä ja tekemisiä. Lisäksi luotiin mahdollisuuksia perheille viettää enemmän aikaa yhdessä.

Toinen keskeinen asia oli lasten harrastustoiminnan tukemin…

Nuoret ansaitsevat hyvät eväät elämään

Olen samaa mieltä kansanedustaja Mikaela Nylanderin (r.) kanssa siitä, että varhaiskasvatukseen ja peruskouluun tulee panostaa (UM 14.11.). Laadukas varhaiskasvatus on vaikuttavimpia investointeja, jonka yhteiskunta voi tehdä. Tästä syystä SDP esittää vaihtoehtobudjetissaan muun muassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista ja päivähoidon ryhmäkokojen pienentämistä. Porvoon sivistyslautakunnassa demarit halusivat, että kaupunki hakee mukaan 5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun, mutta siihen ei valitettavasti saatu tukea.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen on seuraavien hallitusten keskeisin tehtävä. On luotava kestävä ja eheä koulutuspolku, jossa kaikille tarjottava varhaiskasvatus, laadukas peruskoulu ja aidosti maksuton toinen aste takaavat tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle lapselle ja nuorelle. Päätöksiä ja tulevaisuusinvestointeja on tehtävä tutkitun tiedon pohjalta, ei mututuntumalla. Tästä syystä olen eri mieltä Nylanderin kanssa oppivelvo…

Puhe Uudenmaan Demareiden syyspiirikokous 10.11.2018 Mäntsälässä

Hyvä puheenjohtaja, arvoisat piirikokousedustajat ja muut

Minulla on ilo tuoda Uudenmaan Demarinaisten terveiset teidän piirikokouksellenne. Haluan kiittää piirinne väistyvää puheenjohtajaa Anne Karjalaista hyvästä ja eteenpäin katsovasta yhteistyöstä - on tärkeää, että toimimme yhdessä, sillä olemmehan kaikki samaa perhettä.

Aina välillä minulta kysytään “tarvitaanko erillistä naispiiriä enää”, olen vastannut tähän, että tänä päivänä kyllä tarvitaan - mutta toivottavasti jonain päivänä Suomi olisi niin tasa-arvoinen maa, ettei enää erillisiä naisverkostoja tai feministiryhmiä tarvita. Valitettavasti emme ole vielä siellä.

Tällä hallituskaudella on otettu reilusti takapakkia - Sipilän, Orpon ja Sinisten hallitusta on oikeutetusti kutsuttu julkisuudessa palkansaajavihamieliseksi, kaverikapitalistiseksi ja erityisesti naisvihamieliseksi hallitukseksi. Valtioneuvoston syyskuussa julkaistusta selvityksestä ilmenee, että miehet ovat hyötyneet vuosina 2016–2018 harjoitetusta talouspolitiikasta…

Tal på FSD:s 105. kongress 3.-4.11.2018 i Borgå

Bästa partiordförande, bästa vänner, kamrater

Trevligt att se er alla här i min hemstad idag. Till först vill jag tacka partiordförande Antti Rinne för ett bra tal - särskilt glädjande har det varit att se hur starkt vårt parti jobbar för våra språkliga rättigheter och för Vasa sjukhus. Tack Antti och hela Socialdemokratiska riksdagsgruppen för det.

Bästa vänner, kamrater

Jag vill berätta till er om min 85-åriga farmor. Hon bor fortfarande i ett egnahemshus i Liljendal. Det är fler kilometer till närmaste butik, bank eller läkare. Som tur har hon en man, som fortfarande kör bil. Annars skulle vardagen bli mycket svår. Telefonen böts en tid sedan till en trådlös version - men datorer och smarttelefoner är främmande för henne.

Det är fint att vi lever längre, men samtidigt ökar behovet av stödtjänster. Många finländare, också jag, är oroliga över åldrandet - man är rädd att man själv eller någon nära blir lämnad ensam utan vård och värdigt bemötande.

Vi alla skulle vilja säga till dem att or…

Ammatilliseen koulutukseen panostettava

Hallituksen massiiviset leikkaukset ammatilliseen koulutukseen näkyvät oppilaitosten ja nuorten arjessa - ainakin 1600 ammatillista opettajaa on saanut lähtöpassit ja lähiopetustunteja on vähennetty. Nuoret kokevat, että heidän on jätetty oman onnensa nojaan. Painopistettä on siirretty lähiopetuksesta työpaikoilla oppimiseen ja omatoimiseen “nettiopiskeluun”. Netti ei kuitenkaan opeta lähihoitajille vuorovaikutustaitoja tai talonrakentajalle työkoneen turvallista käyttöä. Nuoret tarvitsevat tukea ja opettajan ohjausta.

Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisell…

Digiosattomuus ikäihmisten huolena

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 65-74-vuotiaista kansalaisista 25 prosenttia ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Ikäihmisten suosimia kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankit ovat hävinneet miltei jokaisesta kylästä. Lisäksi kassapalveluita on supistettu merkittävästi. Liljendalissa asuvalle isoäidilleni muutos on ollut iso. Hän ei ole koskaan käyttänyt tietokonetta, puhumattak…

Puhe valtuustossa 24.10.2018 Sivistysverkkoselvitys

Värderade ordförande, hyvät valtuustokollegat

Hienoa, että pääsemme tänään keskustelemaan sivistysverkosta täällä valtuustossa. Asian tiimoilta on tehty paljon hyvää valmistelutyötä, ja nyt lopullisen päätöksenteon aikaa alkaa olla edessä. Meillä on jo aika hyvä käsitys siitä, millainen on kestävä ja asukkaita palveleva sivistysverkko - mutta muutamia kysymysmerkkejä on yhä ilmassa. Siksi tämä keskustelu on erityisen tervetullut.

Porvoossa on tehty useita kouluverkkoselvityksiä viimeisten vuosien aikana. Uutena valtuutettuna on ollut mielenkiintoista, mutta välillä myös hämmentävää lukea edellisvuosien pöytäkirjoja. Suuria linjauksia tulevaisuuden sivistysverkon osalta olisi kaivattu jo lähes kymmenen vuotta sitten. Mutta aina on helppoa olla jälkiviisas. Historiasta kannattaa oppia, siksi on niin tärkeää, että me kykenemme yhdessä tekemään lopulliset linjavedot, joiden kanssa voimme elää pitkälle tulevaisuuteen.

Viime kaudella tehtiin suuria muutoksia ruotsinkieliseen kouluverkkoon (kii…

Pienestä palkasta kertyy pieni eläke

Jokaisen uudistuksen yhteydessä joukko ihmisiä joutuu väliinputoajaksi. Sellainen tilanne nähtiin vähän aikaa sitten, kun niin sanottu “Lex Lindström” (aiemmin Lex Taipale) eläketuki tuli voimaan. Pitkäaikaistyöttömille suunnatun eläketuen ehdot täyttyivät, jos 60 vuotta tuli täyteen ennen syyskuuta 2016. Eräs nainen soitti minulle ja kysyi, miksi hän ei saanut eläketukea. Hän oli syntynyt syyskuussa 1956 - eli pari päivää liian myöhään. Samanlaisia tilanteita tulee vastaan miltei jokaisessa uudistuksessa.

Ihmiset ovat erilaisia. Heillä on erilaiset perhetaustat, työurat, palkat ja myös eläkkeet. Suomen työeläkejärjestelmä koostuu myös useista eri eläkejärjestelmistä, jotka karkeasti voidaan jakaa yksityisen sekä julkisen sektorin palkansaajien eläkejärjestelmiin ja yrittäjien eläkejärjestelmiin. Näitä järjestelmiä on uudistettu useaan otteeseen; 1968 eläkepalkka laskettiin työsuhteen neljän viimeisen vuoden perusteella valitsemalla niistä kaksi ansiotasoltaan parasta vuotta ja 1979 va…

Amiskentän hätähuutoon vastattava

Ammatillinen koulutus on kokenut suuria muutoksia. Hallituksen massiiviset leikkaukset näkyvät oppilaitosten ja nuorten arjessa - ainakin 1600 ammatillista opettajaa on saanut lähtöpassit ja lähiopetustunteja on vähennetty. Nuoret kokevat, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Painopistettä siirrettiin lähiopetuksesta omatoimiseen “nettiopiskeluun”. Netti ei kuitenkaan opeta lähihoitajille vuorovaikutustaitoja tai talonrakentajalle työkoneen turvallista käyttöä. Nuoret tarvitsevat tukea ja opettajan ohjausta.

Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisella on…

Digivärlden knackar på åldringarnas dörrar

Digitaliseringen har kommit för att stanna, det kan inte nekas. Nätbutiker, elektroniska tjänster och smarttelefoner är vardag för många. Det är inte en dålig sak, bara vi kommer ihåg att alla inte, på grund av ålder, ekonomi eller funktionsnedsättningar, kan använda den nya tekniken.

Enligt statistikcentralen har 65 procent av 74–89-åringarna och 25 procent av 65–74-åringarna aldrig använt internet. Det kommer att ta en lång tid innan alla hålls med i det digitala samhället. Därför måste vi se till att alla får de tjänster de behöver.

Vi känner alla någon, som aldrig använder internet eller smarttelefoner. Människor som har svårt att få sina ärenden uträttade i den nya digitala världen. De går till banken för att betala sina räkningar och blir tvungna att betala stora kundavgifter. Det är fel. Samtidigt växer oron, då banker försvinner i snabb takt från glesbygden. Världen blir digital, men alla hinner inte med. Det har bildats en ny grupp av utslagna människor i vårt samhälle, digiuts…

Eläkeköyhyys on todellisuutta

Haluan kertoa teille minulle läheisestä ihmisestä. Nuorena hän oli kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Hän sai pientä palkkaa koko työuransa aikana. Ennen eläkkeelle pääsyä hän sairastui ja jatkoi muutaman vuoden osa-aikaista työntekoa. Eläkkeelle pääsy ei parantanut hänen tilannetta - päinvastoin. Eläke laskettiin viimeisten vuosien tulojen pohjalta, jotka sairauden ja osa-aikaisuuden vuoksi olivat todella pienet. Nyt hänelle jää käteen noin tuhat euroa kuukaudessa. Vuokran ja sähkölaskun jälkeen elämiseen jää vain muutamia satasia. Taloudelliset huolet ovat jatkuvasti mielessä. Asiakasmaksujen nousu ja kalliit lääkkeet lisäävät huolta entisestään. Samanlaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia.

Eläketurvakeskuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Kaikkein köyhin suomalainen on yli 75-vuotta täyttänyt nainen, joka asuu yksin. Pienituloiset eläkeläiset ovat enenevästi köyhyysloukussa. Se johtuu kasvavista sosiaali- j…

Puhe: Porvoon vanhustenviikko 8.10.

Hyvät läsnäolijat, bästa åhörare

Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille.

Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää.

Kyse on arvovalinnoista – siitä millaisen yhteiskunnan me haluamme – siitä, mikä on meille tärkeää. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.

Porvoossa on haluttu panostaa ikäihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Mutta meilläkin on vielä paljon tehtävää, jotta voimme todella sanoa, että kaupungin vanhustenhoito on maan parasta.

Kaupungin strategiassa olemme linjanneet, että Porvoo tukee aktiivista ikääntymistä painottaen terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tämä on hyvä tavoite, joka voidaan saavuttaa kuuntelemalla ikäihmisiä.

Meidän tulee muistaa, että eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita. He ovat aktiivisia ihmisiä, …

Valtuustoaloite: Kävelysauvat kaikille 70 vuotta täyttäneille

Liikunnalla on paljon suotuisia vaikutuksia elimistön toiminnalle. Se parantaa heikentynyttä sokeriaineenvaihduntaa, vahvistaa luustoa, helpottaa stressinhallintaa, alentaa kohonnutta verenpainetta ja korkeaa kolesterolia sekä pienentää liikapainoa. Se ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia, tyypin 2 (aikuisiän) diabetesta ja tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Liikunta parantaa mielialaa ja torjuu masennusta. Erityisen tärkeää terveysliikunta on iäkkäille.

Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sen avulla säilytetään ja parannetaan lihasvoimaa, tasapainoa, liikkuvuutta ja kävelykykyä. Hengitys- ja verenkiertoelimistö tarvitsevat säännöllistä liikuntaa pysyäkseen kunnossa. Valtion liikuntaneuvoston selvityksen mukaan kävely ja muu liikunta ovat kuitenkin vähenemässä ja vain muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu sekä kestävyys- että lihaskuntosuositusten mukaisesti. Kestävyysliikuntasuositus täyttyy esimerkiksi kävelemällä ulkona päivittäin.

Sauvakävely on noussut suureen suosioon Suome…

Fullmäktigemotion: Gångstavar till alla som fyllt 70 år

Motion och idrott är bra för kroppen - det förbättrar sockeromsättningen, stärker benbyggnaden, underlättar stresshantering, sänker högt blodtryck och kolesterol samt minskar övervikt. Det förebygger också hjärt- och kärlsjukdomar, vuxendiabetes och rörelseorganens sjukdomar. Motion förbättrar humöret och hjälper mot depression. Motion är särskilt viktigt för seniorer.

Motion hindrar inte åldrande, men det bibehåller och förbättrar muskelstyrka, balans, rörlighet och förmåga att gå. Andningsorganen och blodomloppet behöver regelbunden träning för att hållas i gott skick. Enligt en undersökning gjord av Statens idrottsråd minskar antalet människor som promenerar eller idrottar. Bara några procent av pensionärerna rör sig enligt rekommendationerna för uthållighets- och muskelkondition. Rekommendationen kan uppfyllas till exempel genom att promenera varje dag.

Stavgång har blivit mycket populärt i Finland och dess hälsofrämjande effekter har visat sig vara mångsidiga. Forskning visar att …

Puhe: Ääni vanhuudelle -seminaarissa 6.10.

Tervetuloa Uudenmaan Demarinaisten Ääni vanhuudelle – vanhustenhoidon tila Suomessa seminaariin. Minä olen Anette Karlsson ja toimin Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajana.

On hienoa nähdä teidät kaikki täällä tänään. Olemme tärkeän asian äärellä. Sivistyneen yhteiskunnan mittari on se, kuinka hyvin hoidamme vanhuksemme.

Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Heidän oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ei aina toteudu, vaikka kaikki pitävät hyvää vanhustenhuoltoa tärkeänä asiana. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää.

Kyse on arvovalinnoista, poliittisesta tahdosta. Haluammeko yhteiskunnan, jossa kaikki voivat hyvin ja jokainen apua tarvitseva saa apua – vai haluammeko yhteiskunnan, jossa raha määrittelee kaiken?

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Su…

Itärata vai rantarata?

Viime aikoina erityistä kiinnostusta on osoitettu niin sanotun itäradan suuntaan, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta Porvoon (ja Koskenkylän) kautta Kouvolaan. Sitä ennen on puhuttu paljon niin sanotusta itäisestä rantaradasta, joka kulkisi pääkaupunkiseudulta tai Keravalta Porvoon ja Loviisan kautta Kotkaan. Liikenne- ja viestintäministeriö tekee tämän vuoden aikana selvityksen ns. itäradan kustannuksista, mahdollisesta aikataulusta ja yhteistyökumppaneista. Selvitys ei sisällä Kotkaan linjattavaa vaihtoehtoa tai Tikkurilasta lähtevää vaihtoehtoa.

Ratahallintokeskus julkaisi esiselvityksen Helsinki-Pietari-rautatieyhteyden kehittämisestä jo vuonna 2008. Selvityksessä tutkittiin sekä itärataa että rantarataa. Silloin Kouvolan vaihtoehdon arvioitiin mahdollistavat Porvoon taajamajunaliikenteen aloittamisen ja kustannusarvio oli noin 880 miljoonaa euroa. Kotka vaihtoehto mahdollistaisi taajamaajunaliikenteen Porvooseen ja jonkin verran Kotkaan saakka (pysäkki Loviisassa) ja sen kustannusar…

Kestävää energiapolitiikkaa

Pohjoismaiden neuvosto kokoontui viime viikolla Grönlantiin. Keskustelimme arktisesta alueesta ja ilmastonmuutoksesta. Maapallon lämpenemisen vaikutukset ovat selvästi nähtävissä Grönlannissa. Asiantuntijoiden mukaan vuodessa sulaa vajaa 300 miljoonaa tonnia jäätä ilmastonmuutoksen seurauksena. Pelkona on koko Grönlannin jääpeitteen sulaminen, joka nostaisi merenpintaa merkittävästi, jopa yli seitsemällä metrillä. Sillä olisi haitallisia vaikutuksia myös meihin itäuusmaalaisiin.

Tutkimusten mukaan fossiiliset polttoaineet (hiili, öljy ja kaasu) ovat suurin hiilidioksidipäästöjä aiheuttava tekijä maailmassa. Näitä fossiilisia polttoaineita käytetään pääsääntöisesti sähkön ja lämmön tuottamiseen sekä kuljetukseen. Olemme Pohjoismaiden neuvostossa edistäneet sähköisen liikenteen (sähköautot) ja merenkulun (sähköiset laivat ja risteilyalukset sekä satamat) yleistymistä Pohjolassa. Lisäksi tarvitaan toimia kestävän energiantuotannon turvaamiseksi.

Kansainvälisen hallitusten välisen ilmastopa…

Det behövs krafttag för en bättre äldrevård

Det var hjärtskärande att läsa Marina Rautakoskis skrivelse (ÖN 11.9) om hur hennes 90-åriga far hade blivit behandlad. Liknande missförhållanden som Rautakoski beskriver får vi tyvärr läsa om allt för ofta. Beslutsfattarna och tjänstemännen jobbar för att förbättra läget i Borgå, men det tar tid. Det krävs också satsningar på nationell nivå. Mera resurser måste riktas till äldrevården och en bindande vårddimensionering måste stiftas i lag. Vi kan inte fortsätta så här längre, det behövs tillräckligt med yrkesmänniskor inom hemvården och anstaltsvården. Vi vet att en lagstadgad dimensionering är det effektivaste sättet att garantera att det finns tillräckligt med personal inom hemvården.

Enligt en nordisk forskning (Nordcare2) har till och med två av fem finländare som jobbar inom hemvården funderat på att sluta eller byta bransch. Hälsan håller inte. Snart har vi ingen som vill jobba inom äldrevården. Och orsaken är inte att det inte skulle råda brist på människor i vårt samhälle som …

Vanhustenhoitoon panostettava

Viime aikoina olen saanut lukea paljon sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon nykytilasta. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kansanedustaja Juvonen (UM 11.9.) toteaa, että kotihoidon kehittäminen ei enää riitä. Näin on, vanhustenhoitoa on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Säästöpaineiden ja prosenttitavoitteiden takaa on nähtävä ihminen.

Seuraavalla hallituskaudella vanhustenhoidon parantamiseen on panostettava toden teolla. Lisäresursseja on suunnattava vanhustenhoitoon ja sitovat hoitajamitoitukset on kirjattava lakiin, sillä se on paras keino varmistaa, että kotihoidossa ja hoivakodeissa on riittävästi hoitajia. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja laadun varmistamiseksi. Tehy-lehden (27.8.) mukaan yksityinen terveysjätti Mehiläinen oli paikannut hoivakotinsa henkilöstövajausta laskemalla keikkalaisten työtunnit kahdesti. Tällainen kikkailu ei ole hyväksyttävää.

Pohjoismaisen tutkimuksen (Nordcare2) mukaan…

Valtuustoaloite: Lisää harrastusmahdollisuuksia Porvooseen

Harrastusten kustannukset ovat nousseet Suomessa viime vuosina merkittävästi. Keskivertoisen harrastavan perheen vuositulot olivat 87 000 vuodessa. Vain 36 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä ansaitsee vuodessa yli 80 000 euroa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin saada yhdenvertainen kasvuympäristö.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen tutkimuksesta (2016) käy ilmi, että vanhempien tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti nuorten koulutusvalintoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että koulutuksen periytymiseen vaikuttaa kotiympäristön kulttuurinen pääoma ja harrastuneisuuteen kannustaminen.

Harrastusrikas ympäristö kehittää lapsen tietoja ja taitoja, kuten sanavarastoa, argumentaation taitoja, sosiaalista ymmärrystä ja yleissivistystä, joilla on myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja koulutusasenteisiin. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen tuo pitkällä aikavälillä säästöjä, kun nuorten syrjäytyminen saadaan ennaltaehkäistyä.

Ilmoituks…

Fullmäktigemotion: Mer hobbymöjligheter till Borgå

Kostnaderna för fritidsaktiviteter har avsevärt ökat under de senaste åren i Finland. Inkomsterna i de familjer som aktivt deltar i hobbyverksamhet är i medeltal 87 000 euro i året. Endast 36 procent av finländska barnfamiljer uppnår en årsinkomst över 80 000 euro. Barns socioekonomiska bakgrund påverkar i stor utsträckning möjligheterna till en likvärdig uppväxtmiljö.

Enligt en forskning som Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus gjort (2016) har även föräldrarnas bakgrund en stor betydelse gällande barnens skolval. I forskningen framkommer bland annat att hemomgivning, kulturellt kapital och barns möjligheter att delta i hobbyverksamhet starkt påverkar barnets framtid och utbildningsval.

En hobbyrik miljö utvecklar och förstärker barns kunskaper och färdigheter, såsom ordförråd, argumentation, sociala kunskaper och allmänbildning. Alla nämnda egenskaper har en positiv inverkan på barns skolframgång och attityd till skolan. Satsningar på barnens och de ungas hobbymöjligheter inbr…

Digimaailma kolkuttaa ikäihmisten ovelle

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65-74-vuotiaista kansalaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankkipalveluiden siirtyminen verkkoon on heikentänyt monen ihmisen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, kasvaneista kustannuksista puhumattakaan. Uusi nopeasti muuttuva maailma pelottaa monia. Huoli omasta pärjäämisestä kasvaa. Tiedän …

Unelmien kotikaupunki?

Kaikilla asukkailla on oma käsityksensä siitä, millainen on unelmien kotikaupunki. On melkein mahdotonta päästä tilanteeseen, jossa kaikki ovat samaa mieltä - aina on parannettavaa. Sitä työtä virkamiehet ja poliittiset päättäjät tekevät vuodesta toiseen - tavoitteena, että seuraava vuosi olisi edellistä parempi. Porvoon valtuusto tulee hyväksymään kaupungin uuden strategian syyskuussa. Tänä kesänä olen pohtinut millainen on unelmien kotikaupunki, mitä palveluita siellä tulee olla ja mitä voimme tehdä, jotta yhä useampi kokisi Porvoon maailman parhaaksi paikaksi elää ja asua.

Viihtyisyys, esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus nousi keskiöön. Kesän lopulla tapasin tuoreen äidin, joka kertoi minulle näkemyksiään asiasta. Hänen kokemuksensa Porvoosta oli hyvin erilainen kuin minun. En ollut aiemmin pohtinut asiaa, mutta keskustelumme jälkeen huomasin, että Porvoossa ei ole riittävästi paikkoja, jonne pienen vauvan kanssa on mukava mennä - syynä se, ettei kaupungista oikeastaan löydy …

Växelvist boende borde vara ett genuint alternativ

Barn har rätt till båda sina föräldrar, men den nuvarande lagstiftningen gör det svårare att förverkliga för barn vars föräldrar har skilt sig. Även om allt fler föräldrar vid skilsmässan väljer att barnet bor lika mycket hos båda föräldrarna, kan endast den ena föräldern få stöd av samhället.

Till exempel kan barnbidraget inte delas och betalas till två olika konton och barnet beaktas bara i den ena förälderns bostadsbidrag, även om föräldrarna har gemensam vårdnad och ett avtal om växelvist boende.

Barn behöver tillräckligt med utrymme, därför kan växelvist boende inte förverkligas i en liten etta. Alla föräldrar har inte ekonomiska möjligheter att genomföra växelvist boende, även om viljan skulle finnas. Faktum är att i dagens läge har höginkomsttagare bättre möjligheter att ordna vecka-vecka-boende. Så borde det inte vara. Alla familjer, oberoende av inkomster, borde ha möjlighet att dela jämnt på föräldraskapet genom växelvist boende.

Enligt lagen kan barn bara ha en officiell adre…

Digiapua ikäihmisille

Hyviä uutisia Porvoosta – ikäihmisille on jatkossa tarjolla henkilökohtaista apua laskujen maksuun. Keskustelin kevään markkinoilla erään rouvan kanssa siitä, kuinka vaikeaa ikäihmisillä on saada laskuja maksettua nykyaikana. Pankkien palvelumaksut ovat korkeita ja pankit häviävät yksi kerrallaan pienemmiltä paikkakunnilta. Tilanne on huolestuttava ja siksi päätin selvittää miten Porvoo voisi tukea ikäihmisiä digimaailman haasteiden kanssa. Kuulin, että digikoulutusta on hyvin tarjolla Porvoossa, mutta henkilökohtaista avustusta esimerkiksi laskujen maksamiseen ei ollut. Keskustelin aiheesta kaupungin vapaaehtoistyön koordinaattorin Petra Bärlund-Hämäläisen kanssa ja ilokseni hän suhtautui ideaan positiivisesti. Ikäihmisten digiopastus jatkuu nyt syksyllä, ja lisäksi uutena palveluna mukaan on saatu henkilökohtaista palvelua pankkipalveluiden ja Omakanta-palvelun käyttöön (Omenamäessä tiistaisin klo 10 -12). Kyseiseen opastukseen pitää kuitenkin varata etukäteen aika puhelimitse, puh.…

Nuorilla on oikeus koulutukseen

Oi sitä jännityksen ja riemun aikaa, kun koulut alkavat. Elämä palaa kesän jälkeen koulurakennuksiin ja uutta intoa virtaa käytävillä. Pienet ja vähän suuremmat lapset ovat palanneet katukuvaan, mikä puolestaan vaatii meiltä aikuisilta erityistä huomiota liikenteessä. Kesän aikana on valmistauduttu tulevaan, mutta joissakin perheissä tuleva on yhä epätietoisuuden peitossa. Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa haluamaansa jatko-opiskelupaikkaa. Nämä nuoret ovat saaneet kesän alussa kirjeen, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaan - heidän taidot eivät riittäneet, he eivät kelvanneet. Se on kova paikka nuorelle ihmiselle, tiedän tämän lähipiirini kokemuksista.

Opetushallinnon tilastojen mukaan kolme loviisalaista peruskoulun päättänyttä nuorta ei saanut jatko-opiskelupaikkaa. Jokainen koulupolulta tippunut nuori on liikaa. Tutkimusten mukaan paras keino varmistaa, että jokainen nuori jatkaa opintiellä on oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuoteen. Monissa…