Anette Karlsson

Yhä useampi suomalainen elää pidempään. Tarvitaan laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä vanhuspalveluita, jotka vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Porvoossa on tänään yli 4000 enemmän yli 65-vuotiasta kuin viisitoista vuotta sitten. Ikäihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2014) mukaan Suomi on hyvä paikka vanheta. Tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Kuntien on kiinnitettävä enemmän huomiota vanhuspalveluiden saatavuuteen ja alueensa omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin. Ongelmia on ilmennyt myös kotihoidossa sekä vanhusten palveluasumisessa. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton selvitysten mukaan kotihoido

Allt fler finländare lever allt längre. Det behövs kvalitativa, mångsidiga och individuella tjänster till de äldre, tjänster som motsvarar dagens och framtidens behov. Antalet äldre ökar. I Borgå finns det redan i dag över 4000 fler personer som fyllt 65 år än för femton år sedan. Seniorerna behöver mer tjänster och hobbymöjligheter. En undersökning av Institutet för hälsa och välfärd THL (2014) visar att Finland är ett bra ställe att åldras i. Undersökningen visar att behovet av utomstående hjälp ökar efter att man fyllt 80. Tyvärr får man inte hjälp av kommunen utan av barn eller maken/makan. Den hjälp de anhöriga ger utgör stöttepelaren för att en senior ska klara sig hemma. Undersökningen visade att bara var femte person över 80 fick hjälp av kommunen. Kommunerna bör fästa större vikt vid tillgången till tjänster för seniorerna och vid hur närståendevårdarna inom deras region orkar och mår. Det har förekommit problem inom såväl hemvården som serviceboenden. Finlands Närvårdar- och

Uudenmaan Demarinaisten porvoolainen puheenjohtaja Anette Karlsson on pettynyt eduskunnan enemmistön päätökseen hylätä aktiivimallin kumoamista vaatinut kansalaisaloite. Aloitteella oli yli 140 000 allekirjoitusta, joista satoja oli kerätty Itä-Uudellamaalla. Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen äänin 96-77. - Porvoossa on syntynyt tilanteita, joissa työtön ei ole pystynyt osoittamaan omaa aktiivisuuttaan, sillä kursseja ja työpaikkoja ei ole kaikille tarjolla. Aktiivimalli on pelkkä leikkuri, ei muuta. Olisi ollut kohtuullista, että eduskunta olisi ryhtynyt toimiin tämän työttömiä kurittavan leikkurin poistamiseksi, Karlsson kommentoi. Eduskunnan äänestyksessä ei toteutunut selkeää hallitus-oppositio-vastakkainasettelu, sillä esimerkiksi seitsemän kymmenestä Rkp:n edustajasta äänesti tyhjää ja Liike Nyt sekä KD:n Peter Östman kansalaisaloitteen hylkäämistä. - Ihmettelen itäuusmaalaisen kansanedustajan Mikaela Nylanderin (r.) päätöstä äänestää tyhjää tässä tärkeäss

Finlands svenska socialdemokraters vice ordförande Anette Karlsson är besviken på riksdagens majoritets beslut om att slopa medborgarinitiativet vilken krävde att aktiveringsmodellen skulle slopas. Över 140 000 människor hade undertecknat initiativet, varav hundratals i Östnyland. Riksdagen röstade emot initiativet med rösterna 96-77. - Vi har fall i Borgå, där arbetslösa inte har kunnat bevisa sin aktivitet, eftersom det inte funnits kurser eller arbetsplatser för alla. Aktiveringsmodellen fungerar inte. Det skulle ha varit rimligt att riksdagen skulle ha beslutat att starta lagstiftningsarbete för att slopa aktiveringsmodellen, kommenterar Karlsson. Omröstningen i riksdagen följde inte en traditionell opposition-regering-motsättning, eftersom till exempel sju av tio SFP-ledamöter röstade blankt och Liike Nyt samt KD:s Peter Östman röstade mot medborgarinitiativet. - Jag är förundrad över östnyländska riksdagsledamoten Mikael Nylander s (sfp) beslut att rösta blankt i den

I festtal är flera oroliga för åldringsvården i Finland, men då man beslutar om budgetar verkar det intresset som bortblåst. Faktum är att den finländska åldringsvården mår dåligt. För tillfället bor flera ensamma åldringar hemma trots att de skulle må bättre av att bo på ett annat ställe. Det är dags att den slitna frasen om att hemmet alltid är den bästa platsen för de äldre skrotas. Det allmänna läget är att åldringar tvingas att bo hemma allt för länge. Det är svårt att komma till servicehem på grund av långa köer. Anhöriga är oroliga och upplever att hemvården, som även den kämpar med för få resurser, inte är tillräcklig. Anhöriga känner att deras åsikter inte blir hörda och hemvårdens rop på hjälp besvaras inte heller. Klienterna inom hemvården är i allt sämre skick och fler av dem lider av demens. Därtill kan de också vara aggressiva. Vi måste vara ärliga och se bristerna inom åldringsvården och åtgärda dem. Alla behöver närhet och trygghet. Att hålla äldre mot sin egen vilja i

Erityisnuorisotyönohjaaja Fiia Diekmann kirjoittaa (UM 3.2.) siitä todellisuudesta, jossa monet nuoret tänään elävät. Hän kuvaa hyvin, mutta sydäntä särkevästi, miltä rahan puute tuntuu. Millaisia vaikutuksia sillä on nuoreen ihmiseen. Ja miten se pahimmassa tapauksessa johtaa nuoren syrjäytymiseen. Toivottomuus vie nuoret ihmiset epätoivoisiin tekoihin. Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Koulutus ja köyhyys periytyvät yhä vahvasti. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä. Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista ta

Sosiaali- ja terveysuudistus on kiistatta ollut yksi tämän hallituskauden kuumista perunoista. Matkan varrella on tehty useita muutoksia. Nyt kausi lähenee loppuaan ja mammuttiprojektilla on kiire. Ongelmakohtia on monia. Erityinen huoli kohdistuu viime viikolla esille tulleisiin epäkohtiin vanhusten hoivapalveluissa. Alan ammattilaiset ovat pitkään tuoneet ongelmia esille, mutta viesti on mennyt kuuroille korville. Hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa toimintoja siirrettäisiin entistä enemmän yksityisten terveysjättien vastuulle. Valvonta on rakennettaisiin yritysten sisäisen valvonnan varaan - vaikka olemme nähneet, että se ei toimi. Paperilla asiat näyttävät olevan kunnossa, mutta todellisuus on toinen - haamuhoitajia pyörii listoilla ja sijaisia ei oteta tai saada. Maakunta- ja sote-uudistuksessa on iso valuvika. Maakunnat eivät voi itse päättää, kuinka paljon ne ulkoistavat palveluitaan, vaan valinnanvapauslaissa on useita pykäliä, joissa maakuntia pakotetaan tarjoamaan yk

Viime päivinä on keskusteltu paljon vanhustenhoidon tilasta ja yksityisten hoivakotien toiminnasta. Kotihoidon työntekijät ovat uupuneita, asiakaskäynnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hoivakotien työvuorolistoilla pyörii haamuhoitajia. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan. Viime hallituskaudella, silloinen pääministeripuolue Kokoomus ei suostunut kirjaamaan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksia lakiin. SDP:n vaatimuksesta sovittiin kuitenkin, että kirjaukseen voidaan palata, mikäli yhdessäkin hoivayksikössä alitettaisiin suosituksen 0,5:n mitoitus. Tilanne koheni hetkeksi. Mutta pian voitontavoittelu sai taas yliotteen. Laatu lakaistiin maton alle. Nykyinen, Keskustan johtama hallitus oli valmis jopa alentamaan henkilöstömitoitusta. Suomalaisten ja opposition vahvan vastustuksen ansiosta tästä onneksi luovuttiin. Parannuksia tilanteeseen ei tullut. Julkisuutee

Under de senaste dagarna har det diskuterats mycket om äldreomsorg och privata vårdhems verksamhet. Vårdarna inom hemvården är utmattade, det har reserverats för lite tid för besöken och spökvårdare förekommer på flera vårdhem. Den finska åldringsvården mår dåligt. I festtal är många oroliga för åldringsvården i Finland, men då man beslutar om budgetar verkar intresset saknas. Under förra regeringsperioden ville socialdemokraterna skriva in minimipersonaldimensionering för åldringsvården i lag. Det dåvarande stasministerpartiet Samlingspartiet gick inte med på det. På basis av SDP:s krav gjorde man dock en överenskommelse om att man återkommer till att lagstifta dimensioneringen, ifall något vårdhem skulle underskrida minimirekommendationen om 0,5 vårdare per klient. Situationen blev lite bättre. Men snart tog vinstjakten övertaget igen. Den nuvarande Centerledda regeringen var till och med beredd att sänka dimensioneringen. Men på grund av starkt motstånd från folket och oppositionen