Anette Karlsson

På senaste har det diskuterats i olika medier om Hindhår skolas framtid. Baracker skaffas till Hindhår i sommar för att delar av skolan samt gymnastiksalen måste rivas, upphandlingen görs för 35 månader (ÖN 29.3). En hållbar lösning för Hindhår och för hela Borgå måste hittas inom de närmaste åren. Även i Hindhår måste utgångsläget vara i den pedagogiska helheten (daghem, förskola, skola etc.), inte bara en diskussion om väggar. För tillfället väntar vi alla på bildningsnätsutredningen, för att kunna börja en bredare framtidsdiskussion. Hur ska daghems- och skolnätet se ut i framtiden? Det behövs en långsiktig plan om hur skoltjänsterna kan bäst tryggas för eleverna i staden. Det är också skäl att kolla på elevupptagningsområdena i Borgå, så att läget blir det bästa möjliga. Att bolla med enskilda skolors framtid, utan en helhetsbild, är inte hållbart. Farsen omkring Tolkis skola får inte upprepas i Hindhår eller någon annanstans heller. Lärare, elever och familjer är värda mer - borgå

Strömforsin työväenyhdistys ry tukee Anette Karlssonia kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Borgå svenska socialdemokrater on aiemmin asettanut Karlssonin ehdolle eduskuntavaaleihin. Karlsson on syntynyt Liljendalissa ja hänellä on yhä sukua alueella. - Anette on usean vuoden ajan ollut kiinnostunut Loviisan asioista ja tehnyt töitä kaupunkimme eteen. Hän on Loviisan ydinvoimalan puolestapuhuja ja hän toimii myös itäistä junayhteyttä edistävässä rantaratatoimikunnassa. Anette on juuri sellainen henkilö, jonka toivoisi näkevän eduskunnassa pitämässä meidän loviisalaisten puolia, puheenjohtaja Jari Kekkonen kommentoi. Anette Karlsson on koulutukselta ylioppilas, media-assistentti ja sosionomi (AMK). Hän on käynyt alakoulun Sävträsk skolanissa Liljendalissa ja Kapellby skolanissa Lapinjärvellä. Yläkoulun hän suoritti Lovisaneijdens högstadiumissa. Nyt Karlsson toimii kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä Porvoossa. Hän työskentelee eduskunnassa kansanedustajan avustajana ja

Strömforsin työväenyhdistys rf stöder Anette Karlsson i riksdagsvalet våren 2019. Tidigare har Borgå svenska socialdemokrater nominerat Karlsson till kandidat i valet. Karlsson är född i Liljendal och hon har fortfarande släkt i regionen. - Anette har under flera års tid varit intresserad om Lovisa och jobbat för att bevaka lovisabornas intressen. Hon talar för Lovisa kärnkraftverk och hon är med i en arbetsgrupp som jobbar för östra kustbanan. Anette är en sådan person som man önskar att se i riksdagen och bevaka våra intressen, kommenterar ordförande Jari Kekkonen . Anette Karlsson är student, media-assistent och socionom (YH). Hon har gått skola i Sävträsk i Liljendal samt i Kapellby i Lappträsk. Högstadiet gick hon i Lovisaneijdens högstadium. Nu är Karlsson fullmäktigeledamot och medlem i stadsstyrelsen i Borgå. Hon jobbar i riksdagen som riksdagsassistent till riksdagsledamot Ville Skinnari och som politisk rådgivare i Nordiska rådet. - Det är fint att Anette får stöd också fr

Närståendevårdarna gör ett mycket värdefullt arbete. De hjälper och stöder sina närmaste i vardagslivet dygnet runt, varje dag i veckan. Hur betungande närståendevårdarbetet är har inte att göra med den nära anhörigas ålder. I en studie som gjorts i Tammerfors universitet (2014) framkommer det att ifall vi inte skulle ha närståendevårdare i Finland, skulle kostnaderna vara 2,8 miljarder euro dyrare än i dagsläget. Närståendevårdarna tänker knappast på att de sparar samhällets pengar då de tar hand om sin närmaste. Beslutsfattare borde dock se hur stor betydelse och inverkan närståendevårdanas arbete har och värdesätta deras arbete mer. Att människor tar hand om varandra av kärlek ska inte leda till uttmattning på bekostnad av egen hälsa. Närståendevårdarna måste stödas ekonomiskt, men de ska också ha möjligheten att regelbundet få återhämta sig och vila utan oro för hur den närmaste klarar sig då de lämnar hen i kommunens vård. Alla närsåendevårdare skall ha rätt till motion och andra

Omaishoitajat tekevät inhimillisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Hoidon kuormittavuus ei ole riippuvainen hoidettavan iästä. Tampereen yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen (2014) mukaan ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain 2,8 miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän. Sen, että ihmiset huolehtivat toisistaan rakkaudesta, ei pidä johtaa uupumiseen oman terveyden kustannuksella. Omaishoitajia pitää tukea rahallisesti, mutta heille pitää taata myös säännöllinen virkistyminen ja lepo ilman tunnontuskia omaisen jättämisestä jonkun toiseen huomaan. Li

Borgå svenska socialdemokrater har nominerat Borgå fullmäktigeledamot Anette Karlsson till kandidat i våren 2019 riskdagsval. Karlsson är fullmäktigeledamot och medlem i Borgå stadsstyrelsen. Hon var en av Borgås röstmagneter i förra vårens kommunalval. - I riksdagen behövs kunniga och aktiva personer, som har förmåga att driva frågor som är viktiga för vår region. Anette är en driftig kvinna, som har hjärtat på rätt plats. Jag är övertygad om att av henne får vår region en riksdagsledamot som får saker uträttade, berättar ordförande Mikael Hiltunen . Karlsson fungerar som vice ordförande för Finlands svenska socialdemokrater och som ordförande för Socialdemokratiska Kvinnor i Nyland. Hon jobbar i riksdagen som assistent till SDP:s vice ordförande, riksdagsledamot Ville Skinnari. Därtill jobbar hon som politisk rådgivare för Socialdemokraterna i Nordiska rådet. Genom sitt jobb och sina förtroendeuppdrag har Karlsson ett brett nätverk och mångsidigt kunnande. Framförallt känner hon til

Borgå svenska socialdemokrater on asettanut porvoolaisen kaupunginvaltuutetun Anette Karlssonin ehdolle kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Karlsson on Porvoon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän oli yksi Porvoon ääniharavoista viime kevään kuntavaaleissa. - Eduskuntaan tarvitaan osaavia ja aktiivisia henkilöitä, joilla on kykyä edistää alueemme asioita. Anette on tarmokas nainen, jolla on sydän kohdallaan. Olen vakuuttunut siitä, että hänestä alueemme saisi aikaansaavan kansanedustajan, puheenjohtaja Mikael Hiltunen kertoo. Karlsson toimii Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajana ja ruotsinkielisten demareiden (FSD) varapuheenjohtajana. Hän työskentelee eduskunnassa SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnarin avustajana. Lisäksi hän toimii poliittisena asiantuntijana Pohjoismaiden neuvostossa. Karlssonilla on työnsä ja luottamustoimien ansiosta laajat verkostot ja monipuolinen osaaminen. Ennen kaikkea hänellä on hyvä ymmärrys lainsäätämisestä ja eduskuntaty

Sivistyslautakunta keskusteli kokouksessa (21.3.) uuden kirjastoauton hankkimisesta. Kirjastoauton hankkimisesta päätetään sivistystoimen investointien yhteydessä. On selvää, että jonkinlainen palveluauto tarvitaan tulevaisuudessa, mutta onko se perinteinen kirjastoauto, siitä tulisi keskustella. Maailma muuttuu ja sen myötä kaupungin tarjoamia palveluita on kehitettävä. On tärkeää, että kylissä asuvat ihmiset saavat erilaisia palveluita. Samaan aikaan on pohdittava, miten palvelut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti. Nyt kun Porvoossa pohditaan uuden kirjastoauton hankkimista, tulee pohtia voisiko autossa olla kirjastopalveluiden lisäksi myös muita palveluita. Esimerkiksi Mäntsälässä on otettu käyttöön nuokkaribiili - eli kiertävä nuorisotila. Autosta löytyy erilaisia välineitä, kuten kuplafutis. Auto palvelee liikkuvana yksikkönä niin keskustaa kuin kyliäkin ja se voi parkkeerata paikalle myös erilaisiin tapahtumiin. Osallistuin jokin aika sitten Kulttuuritalo Grandilla järjestett

Suomessa lähes joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä. Miltei jokaisessa päiväkotiryhmässä on lapsi, jolla ei ole uusimpia Hello Kitty -kenkiä tai Frozen-nukkea. Miltei jokaisessa koululuokassa on lapsi, jolla ei ole älypuhelinta tai uusimpia muotituotteita. Suomessa on nuoria, jotka eivät voi käydä lukiota, koska heillä ei ole varaa kirjoihin ja omaan tietokoneeseen. Köyhyys koskettaa yli 100 000 lasta. Perheiden köyhyys lisää eriarvoisuutta. Köyhyys aiheuttaa lapselle osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita sekä häpeää. Vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsena koettu köyhyys on yhteydessä myöhemmässä elämässä alhaiseen koulutustasoon, mielenterveysongelmiin, heikkoon hyvinvointiin ja rikollisuuteen. Suomen sosiaali ja terveys ry:n selvityksen mukaan pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana ja erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän. Lapsiperheiden reaalitulojen menetys

Puhdas luonto ja meri kuuluvat kaikille, myös tuleville sukupolville. Tästä keskusteltiin tällä viikolla Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Islannissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt kaikkiin maailman ihmisiin ja ekosysteemeihin. Me olemme onnekkaita - meillä on vesistöjä, metsiä ja puhdas ilma. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin aiheuttamaan suuria muutoksia seuraavien 50 vuoden aikana. Monet pohjoisen lajit voivat jo nyt huonosti ilmastonmuutoksen takia. Ympäristöjärjestö WWF:n raportin (2017) mukaan naali, ahma, saimaannorppa, lohikalat ja vesilinnut kärsivät ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Järjestö huomauttaa myös, että suurta osaa eläin- ja kasvilajeista voi uhata paikallinen sukupuutto, jos kasvihuonepäästöjen kasvua ei pystytä hillitsemään. Luonnon muuttumista huomattavasti suurempi haaste Suomelle ja Euroopalle tulee olemaan kasvavan ruoka- ja vesipulan aiheuttama ilmastopakolaisuus. Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, voi ympäristösyistä pakenevia ihmisiä

Maan hallituksen sote-juna puksuttaa kiireellä eteenpäin, mutta keskustelu näyttää keskittyvän vain terveyspalveluiden järjestämiseen, vaikka uudistus sisältää myös sosiaalipalvelut ja vanhushuollon. Kahdesta jälkimmäisestä keskusteleminen olisi tärkeää, varsinkin kun uudistukseen liittyvistä säästötavoitteista on vaiettu. Nordic Healthcare Groupin ministeriölle jo vuonna 2016 laatiman laskelman mukaan vanhuspalveluiden säästöpotentiaali on vuodessa lähes miljardi euroa. Talouspolitiikan arviointineuvosto toteaa tuoreessa lausunnossa, ettei hallituksen esityksestä käy ilmi miten tavoiteltuihin kolmen miljardin euron säästöihin päästään. Sen sijaan arviointineuvosto huomauttaa, että esityksessä ei tuoda riittävällä tavalla esiin miten sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuutta parannetaan niin, että säästötavoite ei vaaranna palveluiden laatua tai saatavuutta. Aikooko maan hallitus toteuttaa säästötavoitteensa leikkaamalla kotihoidosta, palveluasumisesta ja terveyspalveluista? Useampi k

Bästa Folktingsledamöter och andra Vi lever i spännande tider. Regeringsperioden närmar sitt slut, men många stora frågor är ännu obesvarade. Under vårens lopp behandlar och möjligen också godkänner riksdagen den massiva landskaps- och vårdreformen. Många problem har uppstått på vägen, men små steg mot bättre håll har tagits. Det finns fortfarande mycket problem i reformen, speciellt den strama tidtabellen. I diskussioner som gåtts i EU-bord har Finland alltid talat för demokrati och öppenhet - att nya val ska ordnas tidigast ett år efter att lagstiftningen kommit i kraft - men nu ser det ut att vi själv gör tvärtemot. Lagstiftningen är inte ännu klar men regeringen har planerat att det ska ordnas ett landskapsval, alltså ett helt nytt val, om sex månader. På tanke på hur stora och viktiga ärenden landskapen kommer att ta hand om, är detta en skymf mot demokratin. Utbildningen inom social- och hälsovården kommer också att vara en utmaning. Nu har den offentliga sektorn erbjudit studera

I Finland är nästan vart tionde barn fattigt. Det här innebär att nästan i alla daghemsgrupper finns det barn som inte har de nyaste Hello Kitty skorna eller Frozen-dockan. Nästan i alla skolklasser finns elever som inte har smarttelefoner eller de nyaste modegrejerna. Det finns unga som inte ens kan gå i gymnasiet eftersom de inte har råd med skolböckerna och en egen dator. Fattigdom berör över 100 000 barn. Familjernas fattigdom ökar välfärdsklyftorna. Fattigdom får barn att känna sig utanför och skapar en känsla av otillräcklighet samt skam. I en undersökning som gjordes bland dem som är födda 1987 kom det fram att barnfattigdomen påverkade flera av dem negativt. Resultaten visade på att de som drabbats av barnfattigdom hade en lägre utbildningsnivå, led av psykisk ohälsa, upplevde sämre välmående och led av brottslighetsproblem. Enligt Finlands social och hälsa rf:s utredning har låginkomsttagarnas ekonomiska situation försämrats under de senaste åren och speciellt mindre bemedlade