Anette Karlsson

Geo Stenius kirjoittaa Uusimaassa (21.9.) pettymyksestään COVID-19-rokotteiden säästämiseen suomalaisia varten. Vaikka mielestäni on tärkeää suojella riskiryhmässä olevia sekä eturintamassa työskenteleviä, ajattelen myös, että meidän suomalaisten pitää olla solidaarisia ja toimia sen puolesta, että kaikki maailman kansalaiset saavat rokotteen. En kuitenkaan tehnyt pikaisia virhearvioita yhden uutisissa esille nostetun lauseen perusteella vaan perehdyin asiaan. Ilokseni havaitsin nopeasti, että Suomi todella kantaa vastuunsa globaalista pandemiasta lahjoittamalla noin kymmenen miljoonan euron edestä käyttämättömäksi jääneitä rokoteannoksia Maailman terveysjärjestön WHO:n perustaman COVAX-ohjelman kautta. Rokotteet ohjautuvat lahjoituksiin suoraan valmistajalta eivätkä ne saavu missään vaiheessa Suomeen. COVID-19-rokotteiden lahjoittaminen ei hidasta rokotustahtia Suomessa. Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja komission kanssa vahvasti solidaarisuuteen koronapandemian hoi

Kävimme jokin aika sitten puolitoistavuotiaamme kanssa allergiatesteissä. Iloksemme hänellä ei ollut kala-allergiaa, mitä epäilimme. Sairaalalla lastenlääkäri kuitenkin kehotti meitä olemaan yhteydessä terveyskeskukseen, sillä pojalla oli vähän punaista korvassa. Soitin terveyskeskukseen ja meitä kehotettiin tulemaan kiirevastaanotolle. Menimme paikalle, mutta tilanne tuntui hölmöltä, sillä eihän pojallamme ollut akuuttia tarvetta lääkäriin. Kiireettömiä aikoja ei kuitenkaan ollut saatavissa moneen viikkoon. Tilanne sai minut miettimään yksityisen terveysvakuutuksen ottamista lapselleni. Monella perheellä on terveysvakuutus ja määrä kasvaa vuosittain. Vanhempana ymmärrän heitä – lapselle halutaan heti apua, sillä pienikin kipu pienokaisella on iso kipu vanhemman sydämessä. En kuitenkaan halua, että hyvinvointivaltio-Suomesta tulee yksityisten vakuutusten varaan rakentuva maa. Terveydenhuoltojärjestelmämme on jo nyt eriarvoistava, sillä varakkailla työllisillä on käytössään kolme järjes

Terveiset kaupunginhallituksen varapuheenjohtajalta. Syksy on lähtenyt vauhdilla käyntiin. Lehtien palstoilla on puhuttu kuljetuksiin (esim. koulujen uimahallikuljetukset) liittyvästä kilpailutuksesta - joka ei mennyt kuten Strömssössä - kun paikalliset toimijat jäivät viestinnällisten virheiden takia kilpailutuksen ulkopuolelle. Tässä asiassa meillä on nyt peiliin katsomisen paikka ja syytä varmistaa, ettei jatkossa käy niin, että paikalliset toimijat (syystä tai toisesta) jäävät kilpailutuksista (vasten tahtoaan) ulos. Kuntana meidän tulee noudattaa lakia ja kohdella kaikkia tasapuolisesti, se on selvä. Me voimme kuitenkin omalla viestinnällä ja kilpailutukseen liittyvillä laatukriteereillä painottaa niitä asioita, jotka ovat meille paikallisesti tärkeitä. Kuten esimerkiksi ruotsinkielinen palvelu. Yllätyin kuullessani Elin Blomqvist-Valtoselta (rkp), että Porvoossa on kilpailutuksissa valittu palveluita, joissa toisen kotimaisen kielen osaaminen ei ole ollut turvattu. Niin ei saa ol

Tänään 8. syyskuuta vietetään YK:n kansainvälistä lukutaitopäivää. Päivä muistuttaa lukutaidon merkityksestä ja koulutuksen tärkeydestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa yhteiskunnassamme. Lukutaito on yksi merkittävimmistä kansalaistaidoista ja lukemaan oppiminen on jokaisen oikeus. Lukutaidolla on suuri merkitys esimerkiksi demokratian, terveyden ja tasa-arvon edistämisessä. Viime vuosina tutkimukset ovat huolestuttavasti tuoneet esille sen, että nuorten lukutaito on heikentynyt. Tällä hetkellä Suomessa alle 25-vuotiaiden nuorten ja erityisesti poikien lukutaito on heikompi, kuin vuosikymmen sitten. Lasten oppimistulokset ovat laskeneet 2000-luvun ajan. Syitä tällaiselle kehitykselle on monia. Keskittymiskyky on heikentynyt digitaalisten laitteiden ja tietotulvan maailmassa. Kaivatko puhelimen taskustasi, jos joudut odottamaan hissiä minuutin? Todennäköisesti, sillä nykyihminen ei kestä hetkeäkään tylsyyttä. Liiat ärsykkeet vievät kyvyn keskittyä, ja se näkyy koululuokissa. Lapse