Anette Karlsson

Tänä aamuna heräsin kello 05.00, sillä puolivuotiaani ei halunnut nukkua pidempään. Pari tuntia myöhemmin hän oli jo ensimmäisillä päiväunilla ja minä istuin alas kirjoittamaan tätä blogia. Samalla mietin, miten politiikka vaikuttaa minun elämääni tänään ja miten se vaikutti kymmenen vuotta sitten. Omalla kohdallani suhtautuminen politiikkaan on muuttunut erittäin paljon näiden vuosien aikana: 22-vuotiaana en vielä ollut äänestänyt kertaakaan, nyt 32-vuotiaana työskentelen eduskunnassa ja olen kotikaupungissani kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen. “Sinusta ei koskaan tule mitään”, näin opinto-ohjaaja kuvasi tulevaisuuttani yläasteen loppumetreillä. Eikä minusta varmaan olisi tullutkaan, ellei äitini olisi löytänyt graafisen suunnittelun linjaa läheisessä ammattikoulussa. Äidin kannustuksesta hain kyseiseen kouluun, ja jostain kumman syystä tulin valituksi. Ystäväni menivät kymppiluokalle. Päättötodistuksen arvosanat eivät meillä paljoon muuhun riittäneet. Kiinnostus koul

Vapaa kansalaisyhteiskunta on demokratian, yhteiskuntarauhan ja yhteiskunnassa syntyvän sosiaalisen pääoman edellytys. Se on olennainen osa osallistavaa ja tasa-arvoista yhteiskuntaa. Kansalaisjärjestöillä ja -yhdistyksillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöt toimivat lähellä ihmisten arkea. Toiminnan vuorovaikutuksellisuus ja yhteisöllisyys luo uutta sosiaalista pääomaa sekä antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Järjestö- ja yhdistystoiminta on lähellä monen suomalaisen sydäntä. Taloustutkimuksen (2018) mukaan 42 prosenttia suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Eikä se ole yllättävää, olemmehan kansa, joka haluaa auttaa ja tukea kanssaihmisiä. Tämä näkyi viime keväänä, kun monet vapaaehtoiset toteuttivat ruokakuljetuksia ja muuta ihmisten tarvitsemaa apua. Jos järjestöt ja vapaaehtoiset eivät olisi tehneet niin paljon tärkeää työtä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten au

Koronakevään jälkeen paluu kohti ”normaalimpaa” näyttää olevan aaltoliikettä. Välillä tulevaisuus näyttää valoisammalta ja tapahtumia järjestetään taas, ja sitten taas niitä perutaan, koska tilanne on ottanut käänteen huonompaan suuntaan. Pelko ja huoli ovat valitettavasti yhä läsnä monen suomalaisen arjessa. Rokotetta virukseen ei vielä ole, mutta sellainen saataneen lähitulevaisuudessa. Maailma ja suomalainen yhteiskunta on muuttunut. Paljon toimenpiteitä tarvitaan, jotta voidaan torjua koronan aiheuttamia haittavaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Ikäinstituutin selvitysten mukaan yli 70-vuotiaiden toimintakyvyssä on tapahtunut heikentymistä, mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja yksinäisyyden ja tarkoituksettomuuden tunteet ovat lisääntyneet. Ikäihmisen toimintakyky ja lihasvoima heikkenevät nopeasti. Esimerkiksi kahden viikon vuodelepo heikentää lihasmassaa keskimäärin kolme prosenttia. Jos liikkuminen jää alle 2000 askeleeseen päivässä, vähentää se lihasmassaa

Efter koronavåren verkar återgången till det ”mera normala” ske i vågor. Stundvis verkar framtiden ljusare och evenemang arrangeras igen, och sedan inhiberas de, eftersom situationen har tagit en vändning mot det sämre hållet. Rädslan och oron är tyvärr ännu närvarande i många finländares vardag. Det finns inte ännu ett vaccin mot viruset, men man lär kunna ta i bruk det i en nära framtid. Världen och det finländska samhället har förändrats. Det behövs mycket åtgärder för att man ska kunna hantera de negativa följderna på människors välfärd och hälsa som coronan åsamkat. Enligt Äldreinstitutets undersökning har över 70-åringarnas funktionsförmåga försämrats, de mentala problemen har blivit vanligare och fler upplever känslor av ensamhet och meningslöshet i vardagen. De äldres funktionsförmåga och muskelmassa försämras snabbt. Exempelvis två veckor sängliggande minskar i genomsnitt muskelmassan med tre procent. Om man rör sig mindre än 2000 steg i dagen, minskar muskelmassan med 0,5-2,8

Kärnvapen hotar hela mänsklighetens existens. Den destruktiva kraften av världens över 15 000 kärnspetsar räcker till för att göra jorden obeboelig många gånger om. Kärnvapen är inte medel för krigsföring utan medel för att utplåna. Bara en enda kärnsprängning i Europa kan utsträcka sina förstörande effekter över hela kontinenten, även för Finland och finländarna. Det är därför viktigt att vi på olika sätt får ett slut på årtionden med dödläge gällande kärnvapennedrustning. International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) är en internationell koalition av civilsamhällesorganisationer vars syfte är att kärnvapen ska förbjudas. ICAN-kampanjen tilldelades Nobels fredspris 2017. För cirka fem år sedan lyckades kampanjen påbörja en förhandlingsprocess i Förenta nationerna, som har lett till att FN:s konvention om kärnvapenförbud godkänts och öppnats för underteckning. De alliansfria EU-länderna Irland, Österrike, Cypern, Malta och Sverige deltog i förhandlingarna från första början

Ydinaseet uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa. Maailman yli 15 000 ydinkärkeä riittävät tekemään maapallosta elinkelvottoman moneen kertaan. Ydinaseet eivät ole sodankäynnin välineitä, vaan ne ovat tuhon ja hävittämisen välineitä. Vain yksi ydinräjähdys Euroopassa voi aiheuttaa tuhoa koko mantereella, ja tuhoisat vaikutukset vaikuttavat myös Suomeen ja suomalaisiin. Siksi on tärkeää, että pääsemme vuosikymmeniä kestäneestä ydinasevarustelusta ydinaseiden riisumiseen. International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) on kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kansainvälinen koalitio, jonka tarkoituksena on kieltää ydinaseet. ICAN-kampanja sai vuoden 2017 Nobelin rauhanpalkinnon. Noin viisi vuotta sitten kampanja onnistui aloittamaan neuvotteluprosessin Yhdistyneissä Kansakunnissa, mikä on johtanut YK: n ydinaseiden kieltämistä koskevan yleissopimuksen hyväksymiseen ja avaamiseen allekirjoittamista varten. Euroopan Unionin liittoutumattomat maat Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta

Pari päivää sitten juttelimme mieheni kanssa siitä, kuinka onnekasta on syntyä Suomeen. Elämämme olisi hyvin erilaista, jos olisimme syntyneet maassa, jossa ihmiset esimerkiksi joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen puhdasta juomavettä. Suomi on monella tapaa erinomainen maa, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa. Globalisaatio ja markkinavoimat ovat viime vuosikymmenten aikana ohjanneet yhteiskuntaa suuntaan, jossa rikkaat ja vahvat pärjäävät ja heikommat ja vähävaraiset jäävät jalkoihin. Koronakevät laajensi kuilua ihmisten välillä entisestään. Kevät oli monelle raskas, erityisesti heille, joilla oli jo ennestään vaikeaa - sairaat, iäkkäät, vammaiset ja heidän läheisensä. Eristyksissä elo tuntuu aina pahalta. Osa suomalaista elää yhä eristyksissä, vaikka yhteiskunta onkin kesän aikana lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin. Näiden eristyksissä eläjien joukossa on muun muassa monisairaita, ikäihmisiä, vammaisia ja heidän omaishoitajia. Yksinäisyys on jo muutenkin