Anette Karlsson

Työministeri  Jari Lindström  esitteli maanantaina 18.4. hallituksen suunnitelmat “työllisyyden edistämiseksi”. Tarjolla näytti kuitenkin vain olevan keppiä työttömille. Suunnitelmissa on poistaa työttömiltä työnhakijoilta, nykyään voimassa oleva, 3 kuukauden ammattisuoja. Tämä saattaa johtaa siihen, että esimerkiksi työtön lastentarhanopettaja voitaisiin pakottaa ottamaan vastaan työtä rakennustyömaalta. Lisäksi hallitus kaavailee työnäytteen käyttöönottoa. Kyse on siis jopa 4 kuukautta kestävästä, ilman työsuhdetta ja palkkaa tapahtuvasta työnteosta. Meillä on jo nyt olemassa työkokeilu, jossa on selkeät pelisäännöt, joita TE-toimisto valvoo. Työkokeilussa oleva henkilö ei esimerkiksi saa korvata palkkatyöläisiä. Olen itse media-assistentin papereilla päässyt työkokeiluun ala-asteelle koulunkäyntiavustajaksi. Työpäivä oli tavallista lyhyempi ja sain korvaukseksi korotettua työttömyyspäivärahaa. Saamani työkokemus mahdollisti työllistymisen päiväkotiin, mistä sainkin innostuksen op

Liikenneministeri  Anne Berner  (kesk.) esitteli maanantaina 18.4. hallituksen suunnitelmat suomalaisen liikenneverkon muutoksista. Tarkoituksena olisi tulevaisuudessa yhtiöittää maantiet, rataverkko ja vesitiet. Jatkossa tieverkoston korjaukset sekä uudet hankkeet rahoitettaisiin tien käyttäjiltä kerättävillä maksuilla. Vastapainoksi bensa-, auto- tai käyttöveroa saatetaan alentaa. Samaa luvattiin palkansaajille, joiden palkkoja alennetaan. Se lupaus näyttää olevan pelkkää sanahelinää. Suomen kansallisomaisuutta yhtiöitetään tiuhaan tahtiin, ensin meni arvokas luonto ja nyt liikenneverkosto. Kyseessä on ideologinen hyvinvointivaltion murentaminen, jossa kansallisomaisuuden käytön ja kehittämisen vastuu siirretään yksittäisten kansalaisten vastuulle. Samaan aikaan naapurimaamme Ruotsi on sitoutunut oman liikenneverkostonsa kehittämiseen 60 miljardilla eurolla vuoteen 2024 mennessä. Ennen vaaleja Keskusta, Perussuomalaiset ja Kokoomus ei puhunut sanallakaan kansallisomaisuuden yh

Sain joululahjaksi  Eveliina Talvitien   Keitäs tyttö kahvia  -kirjan. Aloittelevalle naispoliitikolle kirja oli inspiroiva ja samalla silmiä avaava. Vuosi vaihtui ja keskustelu turvapaikanhakijoista kävi kuumana. Koin, että oli hyvä hetki ottaa kantaa naisten kokemaan ahdisteluun ja seksuaaliseen väkivaltaan. Ero minun ja monen muun ulostulon välillä oli se, että minä nostin esille myös suomalaisten tekemät seksuaalirikokset. Kirjoitus julkaistiin alkuvuodesta Iltalehdessä. Palaute oli ensin kannustavaa ja positiivista. Mutta sitten alkoi tapahtua. Moni mies, mukaanlukien rasististen ja sovinististen sivustojen, kuten MV-lehden ylläpitäjät tulkitsivat kirjoitustani virheellisesti laittomien maahantulijoiden raiskausten puolustamiseksi. Palautetulva oli suuri. Useat henkilöt, erityisesti miehet, kokivat tarvetta joko kertoa minulle kuinka asioiden laita heidän todellisuudessaan on tai ilmaista fantasiansa minuun kohdistettavasta väkivallasta. Muutamat kannustivat minua tekemään it

Monet meistä tekevät päivittäin ostoksia HOK-Elannon toimipaikoissa, kuten Prismassa, S-marketissa ja Alepassa. Tehdessämme ostoksia näissä paikoissa saamme hyvitystä S-bonusjärjestelmän kautta. Monet asiakkaat hyötyvät järjestelmästä ja järjestelmä on pidetty. Myös minä olen aktiivinen S-ryhmän asiakas ja saamani bonuskertymä ilahduttaa kuukausittain. Omalla kohdallani kuukausittainen bonuskertymä on 5-15 euron välillä. Opiskeluaikana summa oli pienempi, koska tuloni oli pienet, jolloin paljoa ei voinut ostaa. Pienituloisella henkilöllä ei ole mahdollisuuksia saada bonusjärjestelmästä suurempaa hyötyä, vaikka hän keskittäisi kaikki ostoksensa. Järjestelmän tulisi palvella myös pienituloisia asiakkaita, jotka tunnollisesti tekevät ostoksensa esimerkiksi läheisessä Alepassa. HOK-Elannon tulee varmistaa, että myös vähävaraiset opiskelijat ja eläkeläiset saavat etuja keskittämällä ostoksensa. Voimassa olevalla opiskelija- ja eläkeläiskortilla tulisi saada muutaman prosentin alennus

Otto Andersson  (rkp) ei näytä olevan kiinnostunut Isnäsin kyläkoulujen pelastamisesta  (LS 12.4.), vaan hän yrittää ohjata keskustelua pois olennaisesta, eli isnäsiläisten lasten turvallisen koulupolun turvaamisesta. Andersson toteaa totuudenmukaisesti, ettei opetusministeri  Krista Kiuru  (sd.) voinut hyväksyä (2014) Loviisan kaupungin toimilupahakemusta Isnäsin kaksikielisestä koulusta, koska laki ei sitä sallinut. Lakimuutos vaatii hallituksen yhteisymmärryksen ja sitä ei valitettavasti viime hallituskaudella löytynyt, koska RKP oli mukana. Sosialidemokraatit kannattivat silloin ja kannattavat yhä innovatiivisia kaksikielisyyttä tukevia ratkaisuja. Valitettavan monessa tapauksessa RKP keskittyy lokeroimaan eri kieliryhmiä omiin poteroihinsa sen sijaan, että puolue olisi mukana etsimässä paikallisesti toimivia ratkaisuja. Toivottavasti Loviisassa toimitaan toisin ja laitetaan paikalliset lapset ja perheet etusijalle. Loviisalla on vielä aikaa hakea uutta toimilupaa innovatiivis

Hallitus julkaisi (6.4.) sosiaali- ja terveysuudistuksen linjaukset. Keskusta sai maakuntahallinnon ja Kokoomus sai rahastusmahdollisuuden. Muu jäikin sitten taka-alalle. Hallitus teki merkittävän periaatteellisen linjauksen päättäessään, että julkinen toiminta joka kilpailee markkinoilla yksityisen toiminnan kanssa, tulee yhtiöittää. Esimerkiksi terveyskeskukset ja lastensuojelu tulee yhtiöittää. Suomessa on olemassa voittoa tavoittelemattomia yhtiöitä, mutta esimerkiksi terveyspalveluita tuottavat Attendo ja Terveystalo eivät ole sellaisia. Tulevaisuudessa olisi siis mahdollista tehdä entistä enemmän bisnestä ihmisten terveydellä ja avuntarpeella. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) toimitusjohtaja  Aki Linden  toteaa Kauppalehden haastattelussa (7.4.), että ennaltaehkäisyä on vaikea rakentaa järjestelmään, joka kilpailee potilaista. Suunta on erittäin huolestuttava, sillä useat tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen vähentää yhteisk

Loviisan sivistyslautakunta käsitteli maaliskuun (30.3.) kokouksessaan koulutoiminnan kokonaisselvitystä 2016-2021. Kokouksessa päätettiin, että Teutjärven koulun oppilaat siirretään Kirkonkylän kouluun vuonna 2017. Lisäksi rakennetaan uusi koulurakennus, samalle tontille, jossa Lovisanejdens högstadium nyt toimii. Vuosina 2017-2020 toteutetaan Koskenkylän koulutuskeskushanke, mutta ilman lähikirjastoa. Vuonna 2020 Koskenkylän koulun ja Isnäsin suomen- sekä ruotsinkielisen koulun oppilaat siirretään Koskenkylän uuteen koulukeskukseen, joka rakennetaan Forsby skolan viereen. Valkon koulu, Tesjoen molemmat koulut, Kyrkoby skola ja Haddom skola jatkaisivat entiseen tapaan. Edellisellä hallituskaudella keskusteltiin Loviisan innovatiivisesta ajatuksesta, jonka avulla kyläkoulu voitaisiin säilyttää Isnäsissä. Tällä hetkellä Isnäsissä toimivat suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu. Molemmissa kouluissa on noin 20 oppilasta. Koulut ovat pieniä mutta samalla maantieteellinen etäisyys mu

Regeringen har publicerat (6.4) vårdreformens riktlinjer. Centern fick landskapsstyre och Samlingspartiet fick businessmöjligheter, medan det som reformen borde handla om, människors tillgång till god social- och hälsovård, inte prioriterades överhuvudtaget. Regeringen går in för en märkvärdig principiell linje då den beslöt att all offentlig verksamhet som konkurrerar på samma marknad som de privata aktörerna måste bolagiseras. Till exempel hälsocentralerna och barnskyddet måste i framtiden lyda under ett bolag. Det finns bolag vars främsta syfte inte är att vara vinstdrivande, men till exempel Attendo och Terveystalo som erbjuder hälsovårdstjänster är inte sådana. I framtiden ska det alltså vara möjligt att göra mer vinst på människors välfärdstjänster. Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikts (HNS) VD  Aki Lindén  konstaterade i Kauppalehti (7.4) att det kommer att bli allt svårare att få förebyggande verksamheten att fungera bra i ett system där flera olika aktörer tävlar om

Miksi hallitus ei ole kiinnostunut kasvavista terveyseroista ja ilmiöön liittyvistä ongelmista sekä kustannuksista? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan matalammin koulutetut ja alhaisiin tuloluokkiin kuuluvat sairastavat yleensä enemmän ja kuolevat nuorempina kuin korkeammin koulutetut ja hyvätuloiset. Useat hallitukset ovat yrittäneet ratkaista ongelmaa – kylläkin tuloksetta. Tällä hallituskaudella sote jäi jo alkumetreillä raskaan ja kalliin maakuntahallinnon jalkoihin. Lisäksi hallitus on korottanut asiakasmaksuja ja lääkkeiden omavastuuosuutta. Hallituksen toimet kasvattavat väistämättä terveyseroja. Toimivien ja laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden saavuttamiseksi ei tarvita maakuntahallintoa. Lisäksi kukaan ei näytä tietävän mitkä asiat tulevat maakuntahallinnon alaisuuteen ja miten rahoitus hoidetaan. Tuleeko meille uusi maakuntavero vai hoidetaanko rahoitus kuntien ja valtion kautta? Maakuntahimmeli on vanhanaikainen, eikä se palvele kansalaisia nykyjärjes