Anette Karlsson

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna

Lasten tulevaisuuden perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Laadukas koulutus ja monipuolinen kouluruoka ovat jo vuosia olleet suomalaisen menestystarinan resepti. Koulutukseen ja lasten hyvinvointiin panostaminen on aina investointi tulevaan, ja sellainen panostus kannattaa. Monet tutkimukset osoittavat, että lasten monipuolinen ruokavalio on yhteydessä koulumenestyksen kanssa. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan alakoululaisista vain vajaa 70 prosenttia syö lounaan koulussa kaikkina koulupäivinä. Yläkoululaisista enää vain 60 prosenttia. Me päättäjät olemme muutaman viime vuoden aikana saaneet palautetta oppilailta, että kouluruokaa tulisi parantaa. Oppilaat ovat jopa tehneet adressin päättäjille. Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti parantaa kouluruokaa perumalla vuonna 2020 tehdyt kouluruokaan kohdistuneet leikkaukset sekä lisäämällä kouluruokaan käytettäviä resursseja. Lisäresurssit mahdollistivat ruuan laadun parantamisen mm. panostamalla raaka-aineis

Alltför många djur och växter har försvunnit för alltid. Detta är verklighet, även om vissa beslutsfattare har deklarerat felaktiga “sanningar” om tillståndet i vår natur och vårt klimat. Finlands överkonsumtionsdag är på fredagen den 31. Mars. Om alla människor i världen levde som vi, skulle det behövas 3,6 jordar för att täcka behovet av naturresurser. Skogen är en viktig plats för mig, och det ska den vara också för kommande generationer. Om vi hugger ner alla träd ser vi inte hur ett mångsidigt djur- och växtsamhälle växer runt ett gammalt träd. Lönsamheten av att använda återvunnet material ska ökas. Reparation bör vara ett bättre och billigare alternativ än att köpa nytt. Nästa regering måste främja klimatpolitiken, vilket betyder att överge fossila bränslen, stärka tillräckligt med kolsänkor och säkerställa en socialt rättvis omställning. Naturen är bara i lån av kommande generationerna. Anette Karlsson Texten är publicerad 24.3.2023 i Östnyland.

Osallistuin viime viikolla eduskuntavaaliehdokkaiden paneeliin. Paneelissa kysyttiin, mikä on mielestäni tärkein ennaltaehkäisevä toimenpide tai palvelu. Hetkeksi jäin sanattomaksi, sillä sosiaalityöntekijällä on tähän monta hyvää vastausta.Hetken harkinnan jälkeen vastasin kuitenkin ikääntyneen väestön toimintakyvyn, terveyden ja osallisuuden vahvistaminen. Vastasin näin, koska Suomessa on iso joukko ikääntyneitä ihmisiä. Myös Itä-Uudenmaan väestöennusteen mukaan alueemme ikääntyy voimakkaasti tulevien vuosien aikana. Sillä, miten ikääntyneet voivat on suuri merkitys yksilön elämänlaatuun, mutta myös yhteiskunnalle. Ikääntyneet ovat aktiivisia toimijoita. He käyttävät ahkerasti kulttuuri- ja hyvinvointipalveluita, mikä puolestaan vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja lisää työllisyyttä. He ovat meille työikäisille perheellisille taivaan lahja, sillä he hoitavat ja ilahduttavat lapsenlapsiaan. Eläkeläiset ovat myös suurin vapaaehtoistyötä tekevä ihmisryhmä, ja joidenkin arvioiden mukaan

Pensionärsfattigdom är ett stort problem, även om medelinkomsten för pensionärer har förbättrats de senaste åren. Coronapandemin försvagade många äldres välbefinnande och hälsa. Pandemin följdes av Rysslands hänsynslösa anfallskrig mot Ukraina, varefter energi- och priskrisen nådde Europa. Den snabba prisökningen har den mest kännbara effekten för dem som har den svagaste ställningen i samhället. Vi måste agera och börja leta efter sätt att lindra situationen för fattiga pensionärer och bekämpa pensionärsfattigdomen. Till exempel en gemensam årssjälvrisk (takbelopp) för sjukvårdskostnader, transporter och hälso- och sjukvårdstjänster underlättar den ekonomiska bördan för sjuka pensionärer. Nästa regering bör utarbeta ett program för att minska fattigdomen bland pensionärer, och genom det lösa problemet målmedvetet. Ett värdigt liv tillhör alla. Det behövs mera hjärta i beslutsfattandet. Anette Karlsson Texten är publicerad 21.3.2023 i Östnyland.

Luin alkuvuonna psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvisen kirjaa. Samalla mieleeni palasi artikkeli, jossa Keltikangas-Järvinen kertoo olevansa huolissaan Suomen tulevaisuuden suunnasta. Hän sanoo, että Suomi on palaamassa luokkayhteiskunnaksi. Tammikuussa julkaistiin Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen pitkittäisarvio, jonka mukaan erot koulujen oppilaiden oppimistulosten välillä kasvavat Suomessa. Tulen itse vähävaraisesta perheestä, ja matalammin koulutetusta suvusta. Olen äitini puolen suvun ensimmäinen maisteri, ja muistan vielä kuinka muutama vuosi sitten yliopistokoulutus tuntui minulle niin kaukaiselta asialta, että olen ihan yllättynyt saavutuksestani. Isoäitini reaktio oli sanoinkuvaamaton - se ilo ja ylpeys, sellaista en ollut aiemmin nähnyt. Luokkayhteiskunta ei ole kaukaista historiaa. Tasa-arvoinen ja yhtäläinen koulutus ja tulevaisuus on pitkän taistelun, työväen kovan työn, tulos. Suomi tarvitsee parlamentaarisen peruskoulu-uudistuksen, jotta olem

Vuosia omaishoitajana toiminut ystävä kertoi työelämässä olevan omaishoitajan arjesta. Hän kertoi päivittäisistä puheluista, jolloin hän soitti varmistaakseen, että läheinen löysi jääkaapille ja sai sieltä lautasen mikroon. Hän odotti puhelimessa, että ruoka lämpenee ja muistutti läheistä ottamaan ruoan mikrosta ja sitten syömään. Rakkaus ja huoli ovat vahvoja tunteita omaishoitajan arjessa. Kaikki kohtaamani omaishoitajat kertovat, etteivät he muuttaisi mitään elämässään. Omaishoito on heille ainoa oikea vaihtoehto. Samalla monet heistä kertovat uupumuksesta. Ensin korona, ja sitten hyvinvointialueuudistus aiheutti monelle omaishoitajalle huolta ja yksinäisyyttä. Omaishoitajat ovat kertoneet minulle, etteivät ole voineet pitää heille kuuluvia vapaita. Osa ei edes halua pitää vapaita, koska he pelkäävät, että omaisen kunto heikkenee hoitojakson aikana. Suomalaisen yhteiskunnan on kyettävä parempaan. Omaishoitajien jaksamista on tuettava nykyistä paremmin. Lisäksi yhä useampi omaishoita

Alan ammattilaiset ovat jo vuosia havainneet ongelman. Nyt viimeinkin koko Suomi sen näkee, mutta riittääkö se? Tuleeko seuraavalla hallituskaudella lisää toimia julkisen sektorin henkilöstöpulan ratkaisemiseksi? Mielestäni on tärkeää, että eduskuntaan valitaan alan ammattilaisia, jotka pystyvät parhaiten kertomaan millaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta alan vetovoima saadaan palautettua. Selvää on, että palkka on tärkeä osa tässä keskustelussa. Siksi onkin tärkeää, että Suomi pitää kiinni sopimusyhteiskunnasta myös jatkossa. Kaksia työmarkkinoita ei saa synnyttää maahamme, vaikka ulkomaalaista työvoimaa tarvitaankin lisää. Lapsiamme ja ikäihmisiä hoitaville ihmisille tulee luoda toimivat jatkokoulutusmahdollisuudet sekä aito mahdollisuus opiskella työn ohella. Lisäksi lakia on muutettava niin, että varhaiskasvatukseen suuntautuneella, sosionomi YAMK -tutkinnon suorittaneella tulee jatkossakin olla oikeus toimia päiväkodin johtajan tehtävässä. Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kans

Eläkeköyhyys on todellinen ongelma Suomessa, vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina. Koronapandemia heikensi monen ikääntynen hyvinvointia ja terveyttä. Sitä seurasi Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan, jonka jälkeen energia- ja hintakriisi rantautui Eurooppaan. Hintojen nopea nousu vaikuttaa kipeimmin juuri heikoimmassa asemassa olevien, kuten hyvin matalaa työeläkettä saavien tai kansaneläkkeen varassa elävien, toimeentuloon. Kun tällainen henkilö esimerkiksi sairastuu, pelkät lääkkeet, lääkärikäynnit ja muut terveydenhoitokulut voivat yksistään viedä suuren osan eläkkeestä. Näin ei voi olla. Nyt on tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen, kuljetusten ja terveydenhuoltopalveluiden yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa n

Muistatko ajan ennen Sanna Marinin nousua pääministeriksi? Siitä ei ole niin kauaa - olin itse silloin raskaana ja nyt vietimme rakkaan lapseni 3-vuotissyntymäpäivää. Näihin reiluun kolmeen vuoteen on mahtunut paljon suuria tapahtumia, jotka ovat mullistaneet kaikkien elämää ja arkea. Korona vuoden 2020 alussa, jonka jälkeen elimme pandemian armoilla muutaman vuoden. Marinin hallitus hoiti kriisiä ja panosti ihmisten hyvinvointiin, koulutukseen ja tulevaisuuteen. Oppivelvollisuusiän pidennys vietiin maaliin, perhevapaauudistus tehtiin ja vanhusasiavaltuutettu saatii Suomeen. Asiakasmaksuja alennettiin, vanhustenhoidon tilaa parannettiin ja ammatilliseen koulutukseen laitettiin rahaa. Vihdoin tuntui näkyvän valoa tunnelissa, mutta helmikuussa 2022 Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan. Euroopassa on sota. Pian ryhdyttiin keskustelemaan Nato-jäsenyydestä ja maamme turvallisuudesta ihan uudella vakavuudella. Jokainen meistä tunsi sodan kamaluudet sydämessään. Sitten energia- ja hintakriis