Lasten tulevaisuuden perusta luodaan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Laadukas koulutus ja monipuolinen kouluruoka ovat jo vuosia olleet suomalaisen menestystarinan resepti. Koulutukseen ja lasten hyvinvointiin panostaminen on aina investointi tulevaan, ja sellainen panostus kannattaa.
Monet tutkimukset osoittavat, että lasten monipuolinen ruokavalio on yhteydessä koulumenestyksen kanssa. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan alakoululaisista vain vajaa 70 prosenttia syö lounaan koulussa kaikkina koulupäivinä. Yläkoululaisista enää vain 60 prosenttia.
Me päättäjät olemme muutaman viime vuoden aikana saaneet palautetta oppilailta, että kouluruokaa tulisi parantaa. Oppilaat ovat jopa tehneet adressin päättäjille. Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti parantaa kouluruokaa perumalla vuonna 2020 tehdyt kouluruokaan kohdistuneet leikkaukset sekä lisäämällä kouluruokaan käytettäviä resursseja. Lisäresurssit mahdollistivat ruuan laadun parantamisen mm. panostamalla raaka-aineisiin ja ruuan monipuolisuuteen.
Päättäjillä ei ole ikinä ollut tavoitteena asettaa kouluruokaa ja oppimateriaaleja vastakkain. Molempia tarvitaan, jotta oppilaat saavat parhaat mahdolliset eväät tulevaisuutta varten. Kouluruokaan panostaminen ei ollut pois muista koulutuksen resursseista, se oli kokonaan uusi lisäys resursseihin. Kouluruokaan panostaminen ei siis tarkoittanut leikkausta jostain muualta.
OAJ:n Porvoon paikallisyhdistys kirjoitti tärkeästä aiheesta (UM 28.3.), eli oppimateriaalien riittävyydestä. On tärkeää, että jokainen porvoolainen oppilas saa tarvitsemansa oppimateriaalit peruskoulussa. Edellisen talousarviokäsittelyn yhteydessä oppimateriaalien määrärahoihin tehtiin vähennys, mutta kyseessä ei päättäjille annetun tiedon mukaan ollut leikkaus. Saadun selvityksen mukaan kyse oli oppilasmääriin liittyvistä muutoksista, oppimateriaalien kierrätyksestä ja digitaalisista oppimateriaaleista.
OAJ:n Porvoon paikallisyhdistyksen kirjoitus nostaa suuren huolen siitä, että tarvittavien oppimateriaalien hankkiminen voisi johtaa henkilöstösäästöihin. Näin ei luonnollisesti voi olla. Kouluissa tarvitaan oppimateriaalit jokaiselle, mutta myös riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Jos nykyiset resurssit eivät tätä mahdollista, pitää meidän päättäjien tarkastella resursseja pikaisella aikataululla.
Anette Karlsson,
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja
Mikko Valtonen
kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
Matti Valasti
kaupunginhallituksen jäsen
Sami Ryynänen
kaupunginhallituksen jäsen
Marianne Korpi
kasvun ja oppimisen lautakunnan varapuheenjohtaja
SDP
Monet tutkimukset osoittavat, että lasten monipuolinen ruokavalio on yhteydessä koulumenestyksen kanssa. Kouluterveyskyselyn (2021) mukaan alakoululaisista vain vajaa 70 prosenttia syö lounaan koulussa kaikkina koulupäivinä. Yläkoululaisista enää vain 60 prosenttia.
Me päättäjät olemme muutaman viime vuoden aikana saaneet palautetta oppilailta, että kouluruokaa tulisi parantaa. Oppilaat ovat jopa tehneet adressin päättäjille. Viime vuoden lopulla kaupunginvaltuusto päätti parantaa kouluruokaa perumalla vuonna 2020 tehdyt kouluruokaan kohdistuneet leikkaukset sekä lisäämällä kouluruokaan käytettäviä resursseja. Lisäresurssit mahdollistivat ruuan laadun parantamisen mm. panostamalla raaka-aineisiin ja ruuan monipuolisuuteen.
Päättäjillä ei ole ikinä ollut tavoitteena asettaa kouluruokaa ja oppimateriaaleja vastakkain. Molempia tarvitaan, jotta oppilaat saavat parhaat mahdolliset eväät tulevaisuutta varten. Kouluruokaan panostaminen ei ollut pois muista koulutuksen resursseista, se oli kokonaan uusi lisäys resursseihin. Kouluruokaan panostaminen ei siis tarkoittanut leikkausta jostain muualta.
OAJ:n Porvoon paikallisyhdistys kirjoitti tärkeästä aiheesta (UM 28.3.), eli oppimateriaalien riittävyydestä. On tärkeää, että jokainen porvoolainen oppilas saa tarvitsemansa oppimateriaalit peruskoulussa. Edellisen talousarviokäsittelyn yhteydessä oppimateriaalien määrärahoihin tehtiin vähennys, mutta kyseessä ei päättäjille annetun tiedon mukaan ollut leikkaus. Saadun selvityksen mukaan kyse oli oppilasmääriin liittyvistä muutoksista, oppimateriaalien kierrätyksestä ja digitaalisista oppimateriaaleista.
OAJ:n Porvoon paikallisyhdistyksen kirjoitus nostaa suuren huolen siitä, että tarvittavien oppimateriaalien hankkiminen voisi johtaa henkilöstösäästöihin. Näin ei luonnollisesti voi olla. Kouluissa tarvitaan oppimateriaalit jokaiselle, mutta myös riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Jos nykyiset resurssit eivät tätä mahdollista, pitää meidän päättäjien tarkastella resursseja pikaisella aikataululla.
Anette Karlsson,
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja
Mikko Valtonen
kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
Matti Valasti
kaupunginhallituksen jäsen
Sami Ryynänen
kaupunginhallituksen jäsen
Marianne Korpi
kasvun ja oppimisen lautakunnan varapuheenjohtaja
SDP
