Eläkeköyhyys on todellinen ongelma Suomessa, vaikka eläkeläisten keskimääräinen toimeentulo on parantunut viime vuosina. Koronapandemia heikensi monen ikääntynen hyvinvointia ja terveyttä. Sitä seurasi Venäjän häikäilemätön hyökkäyssota Ukrainaan, jonka jälkeen energia- ja hintakriisi rantautui Eurooppaan. Hintojen nopea nousu vaikuttaa kipeimmin juuri heikoimmassa asemassa olevien, kuten hyvin matalaa työeläkettä saavien tai kansaneläkkeen varassa elävien, toimeentuloon. Kun tällainen henkilö esimerkiksi sairastuu, pelkät lääkkeet, lääkärikäynnit ja muut terveydenhoitokulut voivat yksistään viedä suuren osan eläkkeestä. Näin ei voi olla.
Nyt on tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen, kuljetusten ja terveydenhuoltopalveluiden yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa nykyistä järjestelmämme paremmin. Seuraavan hallituksen tulee laatia eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jonka avulla ongelmaan löydetään tarvittavia ratkaisuja.
Anette Karlsson
Nyt on tärkeää ryhtyä toimiin ja lähteä etsimään keinoja köyhien eläkkeensaajien tilanteen helpottamiseksi ja eläkeläisköyhyyden torjumiseksi. Keinoja kyllä on, kun vain tahtoa riittää. Esimerkiksi lääkemenojen, kuljetusten ja terveydenhuoltopalveluiden yhteinen maksukattojärjestelmä helpottaisi paljon sairastavien eläkeläisten taloudellista taakkaa nykyistä järjestelmämme paremmin. Seuraavan hallituksen tulee laatia eläkeläisköyhyyden vähentämisohjelma, jonka avulla ongelmaan löydetään tarvittavia ratkaisuja.
Anette Karlsson
Kirjoitus on julkaistu 2.3.2023 Loviisan Sanomissa.
