Siirry pääsisältöön

Hoito- ja kasvatusalan henkilöstöpula ratkaistava

Alan ammattilaiset ovat jo vuosia havainneet ongelman. Nyt viimeinkin koko Suomi sen näkee, mutta riittääkö se? Tuleeko seuraavalla hallituskaudella lisää toimia julkisen sektorin henkilöstöpulan ratkaisemiseksi? Mielestäni on tärkeää, että eduskuntaan valitaan alan ammattilaisia, jotka pystyvät parhaiten kertomaan millaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta alan vetovoima saadaan palautettua. Selvää on, että palkka on tärkeä osa tässä keskustelussa. Siksi onkin tärkeää, että Suomi pitää kiinni sopimusyhteiskunnasta myös jatkossa. Kaksia työmarkkinoita ei saa synnyttää maahamme, vaikka ulkomaalaista työvoimaa tarvitaankin lisää.

Lapsiamme ja ikäihmisiä hoitaville ihmisille tulee luoda toimivat jatkokoulutusmahdollisuudet sekä aito mahdollisuus opiskella työn ohella. Lisäksi lakia on muutettava niin, että varhaiskasvatukseen suuntautuneella, sosionomi YAMK -tutkinnon suorittaneella tulee jatkossakin olla oikeus toimia päiväkodin johtajan tehtävässä. Yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa on löydettävä ratkaisuja, joissa huomioidaan sote-alan koko moniammatillinen palveluketju. Johtamiseen ja työhyvinvointiin on panostettava nykyistä enemmän. Silmien ummistaminen ongelmien edessä ei ole ratkaisu.

Riittävä määrä hyvinvoivaa henkilöstöä, joka kokee saavansa työn arvon mukaista palkkaa on avain koko julkisen sektorin vetovoiman lisäämiselle. Ilman ammattilaisia ei ole laadukkaita palveluita - ei hoitotakuuta tai subjektiivista päivähoito-oikeutta. Hyvällä yhteistyöllä ja sopimusyhteiskunnan rakenteita kunnioittamalla voimme löytää parhaat ratkaisut tilanteen korjaamiseksi.

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 4.3.2023 Uusimaassa.





Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...
Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....
Lue lisää »