Anette Karlsson

Arjen kiireessä ei aina ehdi pysähtyä nauttimaan lähiympäristöstä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Nyt kesälomalla päätin kokeilla jotain uutta, ja se kannatti. Olin viikon ajan turistina kotikaupungissa. Ohjelmassa oli vanhan kaupungin ihastelua, hyvää ruokaa ja jälkiruuaksi Vanhan Porvoon jäätelötehtaan jäätelöä. Viikkoon mahtui myös jokiristeily, melontaretki ja hot wingsien maistelua jokirannan ravintoloissa. Havaitsimme, että Porvoossa on paljon hyviä ravintoloita, joihin emme arjen kiireessä olleet tutustuneet. Saimme mahtavia makuelämyksiä - ja ihan lähellä kotia. Ruokamatkailu on trendikäs matkailun muoto, jonka suosio kasvaa jatkuvasti. Matkamessujen kyselyn (2017) mukaan 27 prosenttia suomalaisista valitsee kotimaan matkakohteen ruokatrajonnan perusteella. Porvoo sijoittui kotimaan ruokamatkakohteiden kärkeen. Ruokamatkailun lisäksi luontomatkailun suosio kasvaa - suomalaiset haluavat luontoon, samoin kansainväliset matkailijat. Ja myös me, joten hyppäsimme maksuttoman k

Vårt samhälle urbaniseras med snabb takt. På grund av urbaniseringen har speciellt barnens kontakt med naturen minskat. Enligt forskning främjar naturen både psykisk och fysisk hälsa. Naturen kan hjälpa oss att tackla nutidens hälso- och välfärdsutmaningar. Andelen symtom som orsakas av stress ökar bland barn i skolålder. Övervikt och diabetes har blivit allt vanligare. Människor sitter mer, vilket har en koppling till förekomsten av många långtidssjukdomar. Våra barn växer in i en livsstil där man sitter mycket och rör på sig lite. Det börjar redan i tidig ålder, eftersom daghemsbarn spenderar en stor del av sin dag på plats. I skolan sitter barnen ännu mer, vilket bidrar till att barnet blir främmande för sin kropp och risken att förkasta gymnastik och idrott i ung ålder ökar. För barnen betyder naturen frihet att röra på sig och hitta på egna lekar – en möjlighet att utveckla sin fantasi. Barnets motorik förbättras då hen rör sig fritt i skogen. Barnet lär sig också att använda alla

Näin kesäaikaan moneen perheeseen muuttaa pieni kissanpentu. Suloinen, energinen ja pörröinen otus, jonka kanssa on mukavaa leikkiä. Valitettavasti osalta unohtuu, että kyseessä ei ole vain yhden kesän “leikkikalu” vaan elävä olento, jonka huolehtimiseen on sitouduttava moneksi vuodeksi. Muistan hyvin, kuinka 17-vuotiaana oli kivaa pidellä kehräävää karvapalloa sylissä ja leikkiä sen kanssa aamusta iltaan - silloin ei tullut ajatelleeksi kuinka pitkä sitoutuminen oli edessä. Nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin ymmärrän sen hyvin, enkä kadu hetkeäkään, vaikka vuosien varrella olen saanut siivota hiekkalaatikoita, oksennuksia ja kukkamultia, jotka on kaadettu maahan. Yhteiset hetket rakkaan perheenjäsenen kanssa ovat korvaamattomia. Siksi uutiset hylätyistä tai kaltoinkohdelluista kissoista saa minut surulliseksi ja vihaiseksi. En voi ymmärtää ihmisiä, jotka kykenevät satuttamaan tai hylkäämään kissansa, koiransa, kaninsa tai muun elävän olennon. Hylättyjen kissojen surullisen kohtalon lis

Yhteiskuntamme kaupungistuu kovaa vauhtia. Kaupungistumisen myötä erityisesti lasten luontokokemukset ovat selvästi vähentyneet. Lasten luontosuhteen kehittyminen ei ole enää itsestäänselvyys. Lapsen luontosuhde ei synny automaattisesti kuten ennen vanhaan, kun pelikonsoleja ja älylaitteita ei ollut tarjolla. Muistan hyvin kuinka lapsena leikimme vesisotaa lähimetsässä ja pyöräilimme päiväksi uimarantaan. Suurin osa päivästä kului ulkona – aikaa ei oikeastaan ollut olemassa. Sisälle tultiin vain syömään ja nukkumaan. Stressin aiheuttamien oireiden osuus kasvaa kouluikäisten lasten keskuudessa. Lihavuus ja diabetes ovat yleistyneet. Lapsista noin 15 prosenttia on jo selvästi ylipainoisia. Luku on liki kaksi kertaa suurempi kuin 20 vuotta sitten. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tyypin 2 diabetesta sairastavien määrä on kaksinkertaistunut ja tyypin 1 diabeetikoiden määrä on kasvanut 30 prosenttia. Istumisella ja muulla paikallaanololla on yhteys useiden pitkäaikaissairauksien ilmaantumis

Regeringens plan för social- och hälsovårdsreformen mötte igen turbulens då regeringen var tvungen att ge riksdagen all den tid som behövs för att behandla ärendet på ett sakligt sätt. Vårdreformen skjuts upp med ett år. Statsminister Juha Sipilä har meddelat i offentligheten att det möjliga landskapsvalet skulle hållas i samband med eurovalet i maj 2019. Inget är dock hugget i sten, eftersom partierna diskuterar saken och fattar sedan sitt beslut. Vi lever i spännande tider. Inte enbart på grund av den förvirrade politiska situationen i hemlandet, utan också för att det snart är val i vårt grannland Sverige. I många fall har Finland följt i storebroderns fotspår. Redan för tio år sedan gjorde högerblocken Alliansen i Sverige liknande reformer som Centern, Samlingspartiet och De blå nu vill genomföra i Finland. Först öppnades vårdtjänster för marknaden och sedan var skolorna i tur. Välfärdsbusinessen blomstrar, skolor har gått i konkurs och hälsoklyftorna har ökat. I Sverige vill sju a