Anette Karlsson

Pitkän ja raskaan etäkoulujakson jälkeen oppilaat ovat siirtyneet kesälaitumille. Aurinkoisessa kesäsäässä aika menee kuin siivillä, varsinkin kun monet aikuiset, erityisesti kunnan työntekijät, ovat silloin myös lomilla. Paluu arkeen tulee elokuussa rysäyksellä ja aikaa saada kaikki järjestykseen ennen lasten paluuta koululuokkiin ei ole paljoa. Ammattitaitoiset opettajat saavat rattaat kuitenkin nopeasti pyörimään ja oppilaat voivat keskittyä kavereiden kohtaamiseen ja uuden oppimiseen. Tunnelma on toisenlainen kouluissa, joiden tulevaisuus on epävarma. Erityisesti silloin, kun opettajat siirtyvät kesän viettoon epätietoisuudessa. Ongelmat koulurakennuksissa tuovat monelle epätietoisuuden tunteen, mikä myös lisää huolta tulevasta. Tänä kesänä olemme taas sellaisen tilanteen äärellä itäisellä alueella. Itäisen alueen perheet ja opettajat ovat olleet huolissaan pitkään, mutta tammikuussa tehty valtuustopäätös saattoi luoda uskoa paremmasta. Pian, virkamiesten valmisteleman Kestävän tal

Efter en lång och tung vår med distansundervisning har eleverna nu fått sommarlov. I det soliga vädret flyger tiden fram, särskilt då många vuxna, inbegripna stadens anställda, också är lediga. Vardagen väntar ändå redan i augusti och det blir inte mycket tid att få allting i ordning innan eleverna återvänder till sina skolor. Våra yrkeskunniga lärare kommer ändå snabbt att få verksamheten att rulla igång, så att eleverna kan koncentrera sig på att återse sina vänner och lära sig nytt. I de skolor, där framtiden är osäker, är stämningen ändå en annan. Särskilt där lärarna påbörjat sin sommarpaus i ovisshet om hur hösten kommer att se ut. Problemen med skolfastigheterna skapar en osäkerhet, som också ökar oron för framtiden. I sommar står vi inför den här situationen i östra Borgå. Familjerna och lärarna i den här delen av staden har varit oroade redan länge, men det beslut som fattades i stadsfullmäktige i januari torde ha stärkt tron på en tryggare framtid för skolorna på området. Int

Vierailin muutama päivä sitten ystäväperheen luona. Saapuessani paikalle perheen 2-vuotias ja 5-vuotias leikkivät pienessä uima-altaassa. Vesi roiskui ja riemukas nauru kaikui pitkin pihamaata. Veden tuoma ilo oli sanoinkuvaamaton. Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä vesi on vahvasti läsnä meidän arjessa. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa, joten jokainen täällä asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei päivittäin, niin useita kymmeniä, ellei satoja kertoja elämänsä aikana. Väriä ja vauhtia ei puutu, kun uimarenkaat, hiekkalelut ja rantaleijonat ilmestyvät rannoille. Veden tuoman ilon ohella vesi tuo valitettavasti vuosittain myös surua. Hukkumistapaukset nousevat liian usein uutisten otsikoihin. Viime vuoden tilastot olivat erittäin synkkää luettavaa: näihin aikoihin viime vuonna oli hukkunut kuusi lasta. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, sillä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan vuosittain hukkuu noin 5-10 lasta. Kaikkiaan viime vuonna hukkui 90 ih

Monet perheet ovat olleet kovilla tänä keväänä. Samoin opettajat. Huoli lasten ja nuorten tulevaisuudesta on yhteinen. YK:n lastenoikeuksien komitea antoi huhtikuun alussa kannanoton koronapandemian vuoksi. Siinä muistutettiin, että poikkeusajan rajoituksilla on suuria vaikutuksia erityisesti lasten emotionaaliseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Lapset ja nuoret joutuivat luopumaan paljosta - he luopuivat koulusta. Joillekin lapsille koulu on saattanut lämpimän ruoan lisäksi tarjota sen ainoan turvallisen aikuisen päivässä. Suurin osa lapsista on saattanut jäädä hyvin yksin iltapäiväkerhojen, kirjastojen ja nuorisotilojen sulkeuduttua ja harrastustoiminnan mennessä tauolle. Valitettavasti koti ei aina ole kaikille lapsille maailman turvallisin paikka. Näillä lapsilla on ollut rankka kevät, jonka jälkeen edessä on vielä pitkä ja yksinäinen kesä. Viime syksynä julkaistiin Pisa-tulokset, jotka osoittivat, että Suomessa perhetaustan vaikutus koulumenestykseen on lisääntynyt merkittävästi ja e

Då jag läste nyheten om att Borgå stad blev tvungen att stänga en lekpark på grund av ofog (ÖN 9.6), blev jag arg och ledsen. Diskussionen från hösten 2019 kom i tankarna. Då lämnade jag in en motion, tillsammans med 25 andra fullmäktigeledamöter, om att Borgå måste utreda kostnaderna för ofog, göra de åtgärder som krävs för att få stopp på det och också satsa på förebyggande arbete. På hösten fick jag nämligen höra att ungdomar hade klättrat upp på taket av en skola, öppnat takluckan, vilken sedan blivit öppen. Några dagar senare fick vi regnväder och vattnet hade kommit in och personalen blev tvungen att lägga ämbar på golvet, för att samla vattnet som rann in. Några veckor senare hörde jag om ungdomar som hade klättrat upp på Gammelbacka köpcentrets tak. Därtill hade glasflaskor kastats sönder utanför köpcentret, i närheten av lågstadieskolan. Under skolbesök jag gjorde ifjol fick jag höra om hur skolgårdar hade vandaliserats, ett skolfönster hade söndrats och barnens planteringar h

Väyläviraston selvitys itään suuntaavista junaratavaihtoehdoista valmistui toukokuun lopussa (LS 31.5.). Kyseinen selvitys osoittaa, että henkilöliikenteen ja investointikustannusten osalta Kouvolaan suuntaava, niin sanottu itärata-vaihtoehto on henkilömatkustajaliikenteen hyöty-kustannussuhteeltaan hieman parempi kuin Kotkaan suuntaava vaihtoehto. Sen sijaan tavaraliikenteen osalta Kotkaan suuntaava, niin sanottu itäinen rantarata-vaihtoehto on merkittävästi hyödyllisempi, mutta selvitys ei sisältänyt laajempaa analyysiä tavaraliikenteeseen liittyvistä kysymyksistä (esimerkiksi investointikustannukset yhteyden saamiseksi radalta satamiin). Itäisen Uudenmaan kannalta hyvää oli se, että työmatkaliikennettä tukeva lähijunayhteys Porvoon ja pääkaupunkiseudun välillä nähtiin kannattavana ja se oli nostettu jatkotoimenpide-esitysten joukkoon. Kyseinen ratayhteys hyödyttää koko aluetta, sillä ratojen varteen syntyy uutta asuntotuotantoa ja työpaikkoja. Ratayhteyden saaminen naapurikuntaan

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat Tänään olemme tärkeiden ja vaikeiden asioiden äärellä, kuten ryhmäpuheenvuoroistakin kuulimme. Kaupunkimme tulevaisuuden suuntaa määritellään alustavasti tänään ja työ jatkuu tästä eteenpäin lautakunnissa, ensi vuoden talousarvion valmistelussa ja siinä kehitystyössä, jota teemme kaupungissa jatkuvasti. Viime syksynä keskustelimme kaupunginhallituksessa Porvoon talouden rakenteesta ja teimme sen arvion, että toimenpiteisiin on vuoden 2020 aikana ryhdyttävä. Tämä siksi, että käyttötalousmenomme olivat kestämättömällä tasolla ja rakenteellisiin uudistuksiin nähtiin olevan tarvetta. Kuten tilinpäätöksestä 2019 näitte, kaupungin talous rakentuu liikaa yhteisöverotulojen varaan. Ne ovat tuloja, jotka vaihtelevat suurestikin ajasta riippuen. Pari kuukautta myöhemmin edessämme oli uusi tilanne – koronakriisi – joka yllätti meidän kaikki. Henkisen hyvinvoinnin kannalta kevät on ollut hyvin raskas ja poikkeuksellinen. Kuntatalouden ja

Terveiset kaupunginhallituksen jäseneltä ja valtuutetulta. Torstaina on seuraava valtuuston kokous ja siellä käsitellään muun muassa Kestävän talouden –ohjelma (keta-ohjelma). Kyseinen ohjelma on herättänyt paljon keskustelua jo luonnosvaiheessa. Nyt ohjelma on kalkkiviivoilla ja vielä on kysymysmerkkejä ilmassa. Viime viikon maanantaina käsittelimme ohjelmaa kaupunginhallituksessa. Silloin päätimme, että käsittelemme ainoastaan taulukot. Osan teksteistä korjasimme jo poliittisesti kaupunginhallituksessa, esimerkiksi osiot koulu- ja päiväkotiverkosta. Lisäksi tarkensimme tuntikehykseen liittyvää kohtaa. Otimme mukaan myös kappaleen toimitilastrategian luomisesta. Kaikki esitykset löytyvät täältä.  Virkamiehet ohjeistettiin muuttamaan loput tekstit vastaamaan taulukoiden sisältöä. Tämä korjaustyö onnistui vaihtelevalla menestyksellä. Taulukoiden osalta käsittely oli mielestäni selkeää, ja siellä teimme joitakin muutoksia kaupunginjohtajan esitykseen (joka sekin oli muuttunut siitä alkup