Anette Karlsson

Viime viikolla Rinteen hallitus julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2020. Talousarviossa on varattu rahaa Suomen “Islannin mallin” luomiseksi. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. On hienoa, että lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, sillä tuore kouluterveyskysely kertoo karua tarinaa. Kysely osoittaa, että yhä useampi ala-asteikäinen itäuusmaalainen poika kokee, ettei hänellä ole yhtään ystävää. Tilanne muuttuu tarkasteltaessa yläasteikäisten tuloksia, sillä siellä erityisesti tytöt kokevat, ettei heillä ole läheisiä ystäviä. Samaan aikaan nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti porvoolais- ja sipoolaisnuoret voivat huonommin kuin aiemmin. Parannusta oli kuitenkin näkyvissä Loviisassa, mikä oli ilahduttavaa. Työskennellessäni Pohjoismaiden neuvostossa minulla oli mahdollisuus perehtyä niin sanottuun Islannin malliin, eli siihen miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvin

Suomi on maailman onnellisin maa, näin kertoo tuore YK:n teettämä raportti. Suurin osa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin ikinä, mutta vastaavasti noin kymmenen prosenttia voi todella huonosti. Huono-osaisuus periytyy. Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta yksikään lapsi ei jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Suurimpia riskitekijöitä perheissä ovat köyhyys, päihdeongelmat ja vakavat vuorovaikutusongelmat lapsen ja vanhemman välillä, samoin koulukiusaaminen ja yksinäisyys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on vertailtu lama-Suomen lasten, eli vuonna 1987 syntyneiden ja Nokian vauhdittaman talouskasvun sukupolven, eli vuonna 1997 syntyneiden hyvinvointia. Tutkimus osoitti, että toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrä pysyi ennallaan, mutta kymmenessä vuodessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli kaksinkertaistunut ja mielenterveyden häiriöt sekä psyykenlää

För drygt ett år sedan stiftade jag bekanstap med en äldre person som bodde ensam. Hen var mycket orolig för hur hen skulle klara vardagen. Hemvården besöker hen några gånger om dagen, men hen upplever att det inte är tillräckligt. Det är svårt att komma ut från höghuslägenheten med rollator, då det inte finns en hiss. Dörrarna är tunga och på vintern är backen hal. Närstående bor inte i närheten, så hen är i princip en fånge i sitt eget hem. Sannolikt inte den enda. Alltför många är nämligen tvingade till ett liv enbart inomhus, trots att frisk luft skulle göra gott! Enligt forskning gjord av Institutet för hälsa och välfärd är inte ens hälften av kunderna inom äldrevården utomhus så mycket som de skulle behöva. Att få vara ute är en grundrättighet för alla finländare. Frisk luft förbättrar välmåendet på många sätt - sinnet, fysisk hälsa och kognitiva färdigheter. Idag har samhället som målsättning att människor ska kunna bo hemma så länge som möjligt. Det betyder att vi ska hjälpa de

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Tämä korostuu aikana, jolloin yhteiskuntamme kaupungistuu kovaa vauhtia. Kaupungistumisen myötä erityisesti lasten luontokokemukset ovat selvästi vähentyneet. Puhdas luonto ja meri kuuluvat kaikille, myös tuleville sukupolville. Siksi on tärkeää varmistaa, että suojeltuja metsiä on olemassa myös tulevaisuudessa. Luimme ilahtuneena Rinteen hallituksen ohjelmaa, jossa tavoitteeksi oli nostettu luonnonsuojelualueiden rahoituksen kasvattaminen ja luonnonsuojelualueiden vapauttaminen kiinteistöverosta. Luonnonsuojelu on ollut vahvasti esillä myös Porvoon paikallispolitiikassa. Viime vuonna valmisteltiin kaupungin strategiaa laajalla porukalla. Ilmastonmuutoksen torjuminen nostettiin vahvaksi tavoitteeksi, mutta valitettavasti luonnonsuojelualueiden lisääminen jäi esityksestämme huolimatta uupumaan strategiasta. Iloksemme strategian mittaristoon saatiin Vihreiden esitykse