Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2017.

Vårdreformen ska minska hälsoskillnaderna

I kaffebordsdiskussioner beskrivs Finlands hälsovårdssystem ofta som ineffektivt och dåligt. Internationella forskningar berättar ändå annat. Till exempel i januari publicerades Health Powerhouse Index där Finlands sjukvård visar sig vara kostnadseffektivast i en jämförelse av 35 europeiska länder. I sjukvårdens kvalitet nådde vi upp på åttonde plats och bland annat Sverige och Danmark blev efter oss.

Även om Finlands hälsovårdssystem är bland de bästa i världen, finns det mycket som ännu bör förbättras. De socioekonomiska hälsoskillnaderna är stora och växer ständigt. Enligt THL:s nya forskning är fattigas livslängd i medeltal mycket kortare än de rikas. Avsikten med hälsovårdssystemet är att minska hälsoskillnaderna, men det system med fler nivåer som vi har fått i Finland leder rent av till djupare skillnader genom att de med bättre inkomster gynnas. De förvärvsarbetande har som mest tillgång till tre system, medan de som står utanför arbetslivet (arbetslösa, pensionärer, vårdlediga…

Terveyserot kuriin

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi. Kansainvälisen vertailun valossa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Health Powerhouse Indexin tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomen sairaanhoidon kustannustehokkuus on voittaja 35 eurooppalaisen maan vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi 8. sijalle jättäen taakseen muun muassa Ruotsin ja Tanskan.

Vaikka Suomi onkin jo maailman huipulla sairaanhoidossa, on meillä yhä paljon parantamisen varaa. Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n uuden tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille…

Avgiftsfri småbarnsfostran till femåringar

Ordförande för Finlands svenska socialdemokrater i Östra Nyland Anette Karlsson uppmuntrar Borgå och Lovisa att erbjuda avgiftsfri småbarnsfostran till femåringar.

- Utbildning och fattigdom går fortfarande i arv, men vi kan förebygga det genom att se till att alla barn får delta i kvalitativ småbarnsfostran, berättar ordförande Anette Karlsson.

Regeringen inleder ett omfattande försök med avgiftsfri småbarnspedagogik för femåringar under åren 2018–2019. För försöket används 5 miljoner euro i statlig medfinansiering. Karlsson hoppas Borgå och Lovisa deltar i försöket.

- Att investera i barn, är att investera i framtiden. Enligt forskningen är det allra effektivast att satsa på barnen. Varje euro som investeras i småbarnsfostran betalar sig sjufaldigt tillbaka.

Maksuton varhaiskasvatus viisivuotiaille

Itä-Uudenmaan ruotsinkielisten demareiden puheenjohtaja Anette Karlsson kannustaa Porvoota ja Loviisaa tarjoamaan viisivuotiaille maksuttoman varhaiskasvatuksen.

- Koulutuksen ja köyhyyden periytyvyyttä voidaan ennaltaehkäistä varmistamalla, että jokainen lapsi pääsee laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, puheenjohtaja Anette Karlsson muistuttaa.

Hallituksen budjetissa tulevalle vuodelle ilmenee, että hallitus käynnistää laajan kokeilu vuosina 2018–2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhdessä halukkaiden kuntien kanssa. Kokeiluun käytetään 5 miljoonaa euroa valtion rahoitusta. Karlsson toivoo, että Porvoo ja Loviisa osallistuvat kokeiluun.

- Sijoittamalla lapsiin, sijoitamme samalla tulevaisuuteen. Kaikkein tuottavin sijoitus on alle kouluikäisten kohdalla, sillä euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa OECD:n mukaan seitsemän euron hyödyn.

Nuorille eväät elämään

Tänä syksynä 45 vuotta täyttävä peruskoulu luotiin, jotta jokainen saisi tasa-arvoiset lähtökohdat opintielle ja elämään. Peruskoulu loi pohjan suomalaisen yhteiskunnan koulutustason nousulle ja siitä seuranneelle hyvinvoinnin kasvulle. Nyt, ensimmäistä kertaa sataan vuoteen, Suomen osaamistaso on kääntymässä laskuun. Yhä suurempi määrä lapsia ja nuoria ei saavuta perusopetuksen vähimmäistavoitteita, mikä johtaa heidän osaltaan syrjäytymisriskiin niin jatko-opinnoista kuin työelämästäkin. Tuoreimmat Pisa-tutkimusluvut kertovat karua kieltä erityisesti poikien opintomenestyksen hiipumisesta sekä vanhempien talous-sosiaalisen taustan vaikutuksen näkymisestä lasten ja nuorten opintomenestyksessä. Jotta suunta voidaan muuttaa, tarvitaan opiskelua tukevia palveluja ja riittävästi auttavia käsipareja.

Sivistys ja korkea osaaminen ovat olleet Suomen menestyksen perusta koko itsenäisyytemme ajan. Nyt tätä perustaa on murennettu kovilla koulutusleikkauksilla. Kuten 1990-luvulla, myös nyt julkis…