Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2020.

Terveiset kaupunginhallituksen kokouksesta 30.3.2020

Terveiset eilisestä kaupunginhallituksen kokouksesta. Seitsemän viikkoa sitten poikamme syntyi ennenaikaisesti, ja jouduimme olemaan muutaman viikon sairaalassa. Nyt olemme kotona ja on taas ollut voimia ja aikaa kirjoitella terveisiä. Kaupunginhallituksen kokoukset on toteutettu etäkokouksina, mikä on ollut mielenkiintoista - ja toiminut yllättävän hyvin. Mutta kyllä meillä kaikilla taitaa tässä pikkuhiljaa olemaan kaipuu aitoihin ihmiskohtaamisiin - eikä pelkkiin verkkokohtaamisiin. Nyt on kuitenkin vain odotettava. Eilen kaupunginhallitus hyväksyi omalta osaltaan tilinpäätöksen 2019. Löytyy täältä: https://www.porvoo.fi/porvoon-tulos-2019-vain-lievasti-ylijaamainen-yhteisovero-kasvoi-59-prosenttia Viime vuoden tulos oli lievästi ylijäämäinen, mikä on positiivinen uutinen, vaikka ylijäämä olikin pienempi kuin edellisvuotena. Juhlaan ei kuitenkaan ole aihetta, sillä ylijäämä perustui ennätyksellisen korkeisiin yhteisöverotuloihin, joka kasvoi 59 prosenttia. Talon perusta pitää olla k

Isät ovat tärkeitä lapsen hyvinvoinnin kannalta

Muu­ta­ma viik­ko sit­ten sain pi­ka­kurs­sin äi­tiy­teen. Esi­koi­sem­me päät­ti ni­mit­täin yl­lät­tää mei­dät täy­sin syn­ty­mäl­lä vii­si viik­koa etu­a­jas­sa. Tyh­jen­sim­me mie­he­ni kans­sa vauh­dil­la ka­len­te­rit, jot­ta voi­sim­me kes­kit­tyä poi­kam­me hy­vin­voin­tiin. Asuim­me kak­si viik­koa sai­raa­las­sa Kot­kas­sa. Se oli meil­le kai­kil­le ras­kas ko­ke­mus. Il­man mies­tä­ni ko­ke­mus oli­si ol­lut vie­lä ras­kaam­pi. Lap­sem­me ja myös mi­nun kan­nal­ta oli tär­ke­ää, et­tä isä sai ol­la mu­ka­na mil­tei kai­kis­sa vai­heis­sa – syn­ny­tys­sa­lis­ta po­jan ko­tiu­tu­mi­seen saak­ka. Ai­no­as­taan yh­dek­si yök­si mie­he­ni jou­tui aja­maan ko­tiin. Sil­loin minä olin osas­tol­la ja poi­kam­me vau­va­te­hol­la. Syn­ny­tys­sa­lis­sa tu­le­va isä nuk­kui lat­ti­al­la ja myö­hem­min saim­me vau­va­te­hol­ta huo­neen, jos­sa saim­me ma­joit­tua – me kaik­ki kol­me. Näi­den kah­den vii­kon ai­ka­na ym­mär­sin kuin­ka tär­ke­ää on, et­tä isä pää­see ole­maan mu­ka­na vau

Kolumni: 0,7:stä kohti muistikyliä

Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että ikääntyessään he saavat tarvitsemansa avun eivätkä tule heitteille jätetyksi sänkyihinsä. Marinin hallitus on ryhtynyt puheista tekoihin. Ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen korotuksen 0,7:ään lisäksi sen laskemisessa erotetaan välitön ja välillinen asiakastyö. Se antaa aikaisempaan verrattuna hoivatyölle lisäaikaa, ja siirtää esimerkiksi siivous- ja keittiötöiden tekemisen sen alan ammattilaisten hoidettavaksi. Porvoossa toimivien yksiköiden mitoitus on tällä hetkellä noin 0,6, joten parantamisen varaa on myös meillä. Hoivantarjoajien velvollisuus on jatkossa varmistaa, että hoitoon ja hoivaan osallistuu paitsi riittävä määrä, mutta myös osaavia ja ammattitaitoisia henkilöitä. Siinä mielessä pelkästään ”käsiparien” määrän laskeminen ei riitä. Esimerkiksi muistisairaan henkilön toimintakyvyn ylläpitäminen ja auttava vuorovaikutus edellyttävät hoitajilta vankkaa ammattitaitoa ja osaamista. Muistisairaudet lisääntyvät koko ajan ja