Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Sosionomin visioita hallitusohjelmaan

Pian tärkeä työ alkaa, kun maamme hallitusta ryhdytään muodostamaan ja tulevan kauden tavoitteita kirjaamaan hallitusohjelmaan. Kirjauksia on saatava lasten aseman parantamiseksi, nuorten tukemiseksi eteenpäin koulupolulla ja työelämään sekä vanhustenhoidon ongelmien korjaamiseksi. Kantavina teemoina tulee olla eriarvoisuuden vähentäminen, terveyserojen kaventaminen ja köyhyyden torjuminen.

Varhaiskasvatus on valitettavasti, ryhmäkokojen suurenemisen myötä, muuttunut lasten säilyttämiseksi. Kahdeksan yli 3-vuotiasta lasta yhtä varhaiskasvattajaa kohden on liikaa, meidän on vähintäänkin palattava aikaan ennen Sipilän hallituksen heikennyksiä. Lapsi kaipaa aikuista, joka ehtii kuunnella ja ottaa syliin. Jokaisen perheen on tunnettava, että lapsi saa hyvää hoitoa ja laadukasta varhaiskasvatusta. On kestämätöntä, että tavalliset perheet joutuvat maksamaan niin korkeita päivähoitomaksuja, varsinkin kun tutkimukset osoittavat, että laadukas varhaiskasvatus hyödyttää kaikkia lapsia. Maksuja o…

Mindre barngrupper

En kvalitativ småbarnspedagogik jämnar ut skillnaderna mellan barn och förbereder dem för skolgången. Tyvärr har dagvården blivit istället bevaring av barn. Enligt statsrådets utredning finns det i dag mer deltidsbarn, mer barn per vuxen samt mer stora och blandade barngrupper. I utredningen framkom också att grupper som fungerar i samma utrymme delas på två i systemet för att få statistiken att se bättre ut. I verkligheten kan grupperna vara okontrollerat stora.

Nästa regering måste återinföra den subjektiva dagvårdsrätten, öka mängden vuxna per barn och satsa på förebyggande arbete. Kunskapsnationen Finland ska sporra familjerna att ge sina barn småbarnsfostran. Det är orimligt att vanliga familjer måste betala så höga dagvårdsavgifter när forskning visar att en kvalitativ småbarnspedagogik gynnar alla barn. Avgiftsfri dagvård är inte en utopi, utan en vision för framtiden. Det behövs mera hjärta i beslutsfattandet. Kvalitativ småbarnsfostran är ett av de bästa sätten att förebygga u…

Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen

Maailmassa ei ole montaa maata, jossa köyhän duunariperheen neljä lasta ja työttömän yksinhuoltajan lapsi saa korkeakoulutuksen. Teoreettisesti kaikilla suomalaisilla, perhetaustasta riippumatta, on yhtäläiset koulutusmahdollisuudet. Käytännössä tilanne on toinen. Koulutus ja köyhyys periytyy yhä vahvasti.

Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.

Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tavoittelivat. Näille nuorille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan etteivät he pääse opiskelemaa…

Yhteiskunnan turvaverkkoa tiivistettävä

Kaikki tarvitsevat joskus apua, siksi meillä tulee olla toimiva turvaverkko, jonka läpi kukaan ei pääse tippumaan. Seuraavalla hallituskaudella sosiaaliturvaa tulee uudistaa. Sosiaaliturvan tulee olla jatkossakin syyperusteista ja kannustavaa, mutta esimerkiksi toimimattomasta aktiivimallista on luovuttava. Uudistuksen edetessä tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden ihmisten (kuten esimerkiksi sijoitetut lapset, omaishoitajat ja pienyrittäjät) aseman parantamiseen, joiden turvaverkko on tällä hetkellä heikko.

Perhehoitajan saaman palkkion suuruus ja lapsesta maksettava kulukorvaus vaihtelee kunnittain. Sama tilanne on omaishoitajilla, joiden erityisenä ongelmana on myös se, että monet tekevät arvokasta omaishoitotyötä ilman minkäänlaista korvausta. Perhehoitajien ja omaishoitajien kohdalla tarvitaan valtakunnalliset kriteerit ja toimintaohjeet. Ei ole tarkoituksenmukaista, että tuen suuruus vaihtelee asuinpaikan perusteella. He tekevät mittaamattoman arvokasta työtä ja meidän päät…

Unga ska gå i skola

Den nioåriga grundskolan skapades för att tillfredsställa industrisamhället, men idag krävs en högre utbildningsnivå. Då samhället och arbetsmarknaderna har ändrats är det naturligt att vi förlänger läroplikten att motsvara de behov unga i dagens läge har. Årligen blir några tusen unga utan en fortsatt studieplats, även om det försökt få en. De har fått ett brev, där det står att du inte blivit vald. Det är ett kallt budskap till en ung människa. Alla 16-åringar ska få en studieplats.

En del av dem som fått en studieplats har svårt att klara av läromaterialens kostnader. En fjärdedel av dem som avbryter sina studier vid andra stadiet uppger att ekonomiska svårigheter är en bidragande orsak till att de avbryter studierna. Flera forskningar visar att en låg utbildningsgrad ökar risken för fattigdom och arbetslöshet. En grundskoleexamen räcker inte till i dagens värld. Därför måste läroplikten förlängas och andra stadiet ska vara genuint avgiftsfritt. Det behövs mera hjärta i beslutsfatta…

Alla ska ha rätt att till trygg och värdig ålderdom

Alltför många äldre har blivit illa behandlade och lämnade till sitt öde. Privata vårdbolag har gjort vinst genom att försumma kvaliteten i vården. Hemvården är på många håll i kris och pensionärsfattigdom är verklighet. Många pensionärer är tvungna att välja bort läkarbesök eller mediciner på grund av pengabrist. Kundavgifter har till och med gått till utmätning. Vill vi faktiskt att 2020-talets Finland ser ut såhär?

Enligt en studie gjord av Institutet av hälsa och välfärd får inte alla åldringar hjälp av kommunen, utan främst av sin make/maka eller sina barn. Närståendevårdarna gör ett mycket värdefullt arbete. De hjälper och stöder sina närmaste i vardagen dygnet runt, varje dag i veckan. Utan deras insats skulle kostnaderna årligen vara närmare tre miljarder euro mera än i dagsläge. Närståendevårdarna tänker knappast på att de sparar samhället pengar då de tar hand om sina närmaste. Beslutsfattare borde dock se hur stor betydelse och inverkan närståendevårdanas arbete har och värd…

Hyvä ja turvallinen vanhuus kuuluu kaikille

Suomessa ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille. Hoivayrityksissä on kääritty voittoja laiminlyömällä hoidettavia. Kotihoito on monin paikoin kriisissä ja eläkeköyhyys on todellisuutta. Pienituloiset eläkeläiset joutuvat jättämään menemättä lääkäriin tai ostamatta lääkkeitä rahapulan takia. Asiakasmaksuja menee jopa ulosottoon. Haluammeko todella, että 2020-luvun Suomi näyttää tältä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolista apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoit…

Hoivaköyhyys on kasvava ongelma

Liian moni ikääntynyt suomalainen ei saa tarvitsemiaan palveluita. Lääkäriin ei mennä rahanpuutteen takia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja menee ulosottoon. Useat itäuusmaalaiset ikäihmiset ovat kertoneet minulle sydäntäsärkeviä tarinoita, siitä millainen heidän arki todellisuudessa on. Eräs nainen jopa totesi, että ei tässä voi muuta, kun antaa laskujen mennä ulosottoon. Ei minulla ole mitään annettavaa, vaikka tulisivat kotoa etsimään. Naisen kuvailema arki ei ole elämää, se on jatkuvaa selviytymistaistelua. Näinkö me haluamme kohdella maamme ikääntyneitä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Vanhustenhoito on saatava kuntoon. Hoivaköyhyys ei saa olla arkea Suomessa. Tarvitaan toimi…

Hallitus kaatui sote-seinään, mitä nyt?

Pimeänä marraskuun yönä 2015 kokoomus ja keskusta tekivät lehmänkaupan. Toinen sai 18 maakuntaa ja toinen markkinamallin, eli ns. valinnanvapauden. Parlamentaarinen valmistelu ja sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäiset tavoitteet (palveluiden saatavuuden parantaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveyserojen kaventaminen) heitettiin romukoppaan. Ihmisten tarpeet ja perustuslailliset oikeudet jäivät terveysbisneksen voitontavoittelun ja valtapelin jalkoihin.

Mammuttiuudistus eteni kuin höyryjuna, kunnes sen perustuslaillisuutta ryhdyttiin tarkastelemaan. Sote-seinä tuli vastaan kesäkuussa 2017, kun perustuslakivaliokunta esitti, että valinnanvapaus palautetaan valtioneuvoston valmisteltavaksi. Samoihin aikoihin hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi. Siniset jäivät hallitukseen ja Perussuomalaiset siirtyivät oppositioon. Kaiken tämän keskellä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti pyytävänsä hallituksen eroa. Aiemmin hän oli vilauttanut eroa marraskuussa 2015. Toise…

Nordiska modellen och nordiskt samarbete framgångsrecept

Det är inte en slump att de nordiska länderna ofta toppar olika internationella jämförelser vad gäller jämställdhet, hälsa, konkurrenskraft, lycka, social mobilitet osv. Den nordiska modellen är en framgångssaga som lyckats kombinera jämlikhet och ekonomisk effektivitet. Tack vare det nordiska samarbetet har de nordiska länderna kunnat lära sig av varandra samtidigt som invånare och företag fått fler arbets- och tillväxtmöjligheter.

Den nordiska modellen står på tre grundpelare. Den första är universalismen dvs investeringar i utbildning, vård och social trygghet för alla. Den andra är en organiserad arbetsmarknad med jämnstarka parter och kollektivavtal. Den tredje pelaren är en ekonomisk politik för full sysselsättning.

Samarbetsviljan och förmågan att koordinera arbetsmarknadspolitiken, välfärdspolitiken och den ekonomiska politiken har gett de nordiska länderna med sina små öppna ekonomier flexibilitet att anpassa sig till förändrade omständigheter och dra nytta av globaliseringen. …

Päiväkotien aikuisvaje ratkaistava

Viisivuotiaan lapsen vanhemmat olivat menossa naimisiin. Lapsi hätääntyi ja sanoi hoitajalle: minne minä sitten menen, kun äiti ja isä menee sinne naimisiin? Lapset haluavat istua sylissä ja että heitä kuunnellaan - heillä on paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Varhaiskasvattajat viettävät suuren osan päivästä lapsen kanssa, he ovat silta aamun ja illan välillä. He ovat ihmisiä, joiden huomaan vanhemmat ovat uskoneet tärkeimmän osan itsestään. Ei ole mikään pieni asia, miten päiväkodit toimivat ja miten varhaiskasvattajat siellä jaksavat.

Julkisuudessa on jälleen puhuttu ylisuurista päiväkotiryhmistä, melusta ja levottomuudesta sekä henkilökunnan uupumisesta ja riittämättömyyden tunteesta. Varhaiskasvatuslakia uudistettiin tällä hallituskaudella, mutta lakiin jäi pahoja puutteita. Suurimpia ongelmia ovat henkilöstön liian vähäinen määrä, ylisuuret lapsiryhmät, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja lastenhoitajien joustavien täydennyskoulutusmahdollisuuksien puute.

Monet pitkään alall…

Gammelbackan metsä on tärkeä

Gammelbackan metsä on tärkeä meille kaikille alueen asukkaille. Se on arvokas rentoutumisen paikka, hyvinvointia lisäävä ulkoilualue ja energiaa antava luonnonympäristö - se on osa alueen asukkaiden identiteettiä. Meillä kaikilla on yhteinen halu suojella metsää. Haluan kuitenkin korostaa, että kaupungilla ei ole mitään suunnitelmia metsän tuhoamiseksi tai hävittämiseksi.

Hamarin, alakoulun alueen ja Gammelbackan metsän kaavan (AK 442) valmistelua jatketaan nyt keväällä. Kaava oli viimeksi tapetilla keväällä 2017, jolloin metsänreunaan suunniteltuja omakotitalotontteja vastustettiin vahvasti (416 allekirjoitusta adressissa). Kävimme silloin maastokävelyllä ja viesti oli selvä: metsän reunoja ei saa nakertaa. Mökkikylän rakentuminen metsän itäiselle puolelle ei ollut mieluinen uutinen, mutta päätökset siitä oli tehty viime valtuustokaudella. Tullessani mukaan kunnallispolitiikkaan, mitään ei ollut tehtävissä mökkikylän suhteen. Nyt suunnitteilla olevaan kaavaan voimme kuitenkin vaikutta…

Valtuustoaloite: Vanhusasiamies Itä-Uudellemaalle

Yhä useampi suomalainen elää pidempään. Tarvitaan laadukkaita, monipuolisia ja yksilöllisiä vanhuspalveluita, jotka vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita. Ikääntyneiden määrä kasvaa. Porvoossa on tänään yli 4000 enemmän yli 65-vuotiasta kuin viisitoista vuotta sitten. Ikäihmiset tarvitsevat enemmän palveluita ja harrastusmahdollisuuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen (2014) mukaan Suomi on hyvä paikka vanheta. Tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Kuntien on kiinnitettävä enemmän huomiota vanhuspalveluiden saatavuuteen ja alueensa omaishoitajien jaksamiseen ja hyvinvointiin.

Ongelmia on ilmennyt myös kotihoidossa sekä vanhusten palveluasumisessa. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton selvitysten mukaan kotihoidon…

Fullmäktigemotion: Äldreombudsman till östra Nyland

Allt fler finländare lever allt längre. Det behövs kvalitativa, mångsidiga och individuella tjänster till de äldre, tjänster som motsvarar dagens och framtidens behov. Antalet äldre ökar. I Borgå finns det redan i dag över 4000 fler personer som fyllt 65 år än för femton år sedan. Seniorerna behöver mer tjänster och hobbymöjligheter.

En undersökning av Institutet för hälsa och välfärd THL (2014) visar att Finland är ett bra ställe att åldras i. Undersökningen visar att behovet av utomstående hjälp ökar efter att man fyllt 80. Tyvärr får man inte hjälp av kommunen utan av barn eller maken/makan. Den hjälp de anhöriga ger utgör stöttepelaren för att en senior ska klara sig hemma. Undersökningen visade att bara var femte person över 80 fick hjälp av kommunen. Kommunerna bör fästa större vikt vid tillgången till tjänster för seniorerna och vid hur närståendevårdarna inom deras region orkar och mår.

Det har förekommit problem inom såväl hemvården som serviceboenden. Finlands Närvårdar- och P…

Työttömien kohtuuton kurittaminen näyttää jatkuvan

Uudenmaan Demarinaisten porvoolainen puheenjohtaja Anette Karlsson on pettynyt eduskunnan enemmistön päätökseen hylätä aktiivimallin kumoamista vaatinut kansalaisaloite. Aloitteella oli yli 140 000 allekirjoitusta, joista satoja oli kerätty Itä-Uudellamaalla. Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen äänin 96-77.

- Porvoossa on syntynyt tilanteita, joissa työtön ei ole pystynyt osoittamaan omaa aktiivisuuttaan, sillä kursseja ja työpaikkoja ei ole kaikille tarjolla. Aktiivimalli on pelkkä leikkuri, ei muuta. Olisi ollut kohtuullista, että eduskunta olisi ryhtynyt toimiin tämän työttömiä kurittavan leikkurin poistamiseksi, Karlsson kommentoi.

Eduskunnan äänestyksessä ei toteutunut selkeää hallitus-oppositio-vastakkainasettelu, sillä esimerkiksi seitsemän kymmenestä Rkp:n edustajasta äänesti tyhjää ja Liike Nyt sekä KD:n Peter Östman kansalaisaloitteen hylkäämistä.

- Ihmettelen itäuusmaalaisen kansanedustajan Mikaela Nylanderin (r.) päätöstä äänestää tyhjää tässä tärkeässä asi…

Orimligt att fortsätta bestraffa arbetslösa

Finlands svenska socialdemokraters vice ordförande Anette Karlsson är besviken på riksdagens majoritets beslut om att slopa medborgarinitiativet vilken krävde att aktiveringsmodellen skulle slopas. Över 140 000 människor hade undertecknat initiativet, varav hundratals i Östnyland. Riksdagen röstade emot initiativet med rösterna 96-77.

- Vi har fall i Borgå, där arbetslösa inte har kunnat bevisa sin aktivitet, eftersom det inte funnits kurser eller arbetsplatser för alla. Aktiveringsmodellen fungerar inte. Det skulle ha varit rimligt att riksdagen skulle ha beslutat att starta lagstiftningsarbete för att slopa aktiveringsmodellen, kommenterar Karlsson.

Omröstningen i riksdagen följde inte en traditionell opposition-regering-motsättning, eftersom till exempel sju av tio SFP-ledamöter röstade blankt och Liike Nyt samt KD:s Peter Östman röstade mot medborgarinitiativet.

- Jag är förundrad över östnyländska riksdagsledamoten Mikael Nylanders (sfp) beslut att rösta blankt i denna v…

Hemmet är inte alltid den bästa platsen

I festtal är flera oroliga för åldringsvården i Finland, men då man beslutar om budgetar verkar det intresset som bortblåst. Faktum är att den finländska åldringsvården mår dåligt. För tillfället bor flera ensamma åldringar hemma trots att de skulle må bättre av att bo på ett annat ställe. Det är dags att den slitna frasen om att hemmet alltid är den bästa platsen för de äldre skrotas.

Det allmänna läget är att åldringar tvingas att bo hemma allt för länge. Det är svårt att komma till servicehem på grund av långa köer. Anhöriga är oroliga och upplever att hemvården, som även den kämpar med för få resurser, inte är tillräcklig.

Anhöriga känner att deras åsikter inte blir hörda och hemvårdens rop på hjälp besvaras inte heller. Klienterna inom hemvården är i allt sämre skick och fler av dem lider av demens. Därtill kan de också vara aggressiva. Vi måste vara ärliga och se bristerna inom åldringsvården och åtgärda dem.

Alla behöver närhet och trygghet. Att hålla äldre mot sin egen vilja i s…

Tarvitsemme koulutuksen kunnianpalautuksen

Erityisnuorisotyönohjaaja Fiia Diekmann kirjoittaa (UM 3.2.) siitä todellisuudesta, jossa monet nuoret tänään elävät. Hän kuvaa hyvin, mutta sydäntä särkevästi, miltä rahan puute tuntuu. Millaisia vaikutuksia sillä on nuoreen ihmiseen. Ja miten se pahimmassa tapauksessa johtaa nuoren syrjäytymiseen. Toivottomuus vie nuoret ihmiset epätoivoisiin tekoihin.

Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Koulutus ja köyhyys periytyvät yhä vahvasti. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.

Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tav…

Stop moraalittomalle voitontavoittelulle

Sosiaali- ja terveysuudistus on kiistatta ollut yksi tämän hallituskauden kuumista perunoista. Matkan varrella on tehty useita muutoksia. Nyt kausi lähenee loppuaan ja mammuttiprojektilla on kiire. Ongelmakohtia on monia. Erityinen huoli kohdistuu viime viikolla esille tulleisiin epäkohtiin vanhusten hoivapalveluissa. Alan ammattilaiset ovat pitkään tuoneet ongelmia esille, mutta viesti on mennyt kuuroille korville.

Hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa toimintoja siirrettäisiin entistä enemmän yksityisten terveysjättien vastuulle. Valvonta on rakennettaisiin yritysten sisäisen valvonnan varaan - vaikka olemme nähneet, että se ei toimi. Paperilla asiat näyttävät olevan kunnossa, mutta todellisuus on toinen - haamuhoitajia pyörii listoilla ja sijaisia ei oteta tai saada. Maakunta- ja sote-uudistuksessa on iso valuvika. Maakunnat eivät voi itse päättää, kuinka paljon ne ulkoistavat palveluitaan, vaan valinnanvapauslaissa on useita pykäliä, joissa maakuntia pakotetaan tarjoamaan yk…

Ikäihmisillä rahastaminen lopetettava!

Viime päivinä on keskusteltu paljon vanhustenhoidon tilasta ja yksityisten hoivakotien toiminnasta. Kotihoidon työntekijät ovat uupuneita, asiakaskäynnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hoivakotien työvuorolistoilla pyörii haamuhoitajia. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan.

Viime hallituskaudella, silloinen pääministeripuolue Kokoomus ei suostunut kirjaamaan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksia lakiin. SDP:n vaatimuksesta sovittiin kuitenkin, että kirjaukseen voidaan palata, mikäli yhdessäkin hoivayksikössä alitettaisiin suosituksen 0,5:n mitoitus. Tilanne koheni hetkeksi. Mutta pian voitontavoittelu sai taas yliotteen. Laatu lakaistiin maton alle. Nykyinen, Keskustan johtama hallitus oli valmis jopa alentamaan henkilöstömitoitusta. Suomalaisten ja opposition vahvan vastustuksen ansiosta tästä onneksi luovuttiin. Parannuksia tilanteeseen ei tullut.

Julkisuutee…

Sluta göra pengar på åldringar

Under de senaste dagarna har det diskuterats mycket om äldreomsorg och privata vårdhems verksamhet. Vårdarna inom hemvården är utmattade, det har reserverats för lite tid för besöken och spökvårdare förekommer på flera vårdhem. Den finska åldringsvården mår dåligt. I festtal är många oroliga för åldringsvården i Finland, men då man beslutar om budgetar verkar intresset saknas.

Under förra regeringsperioden ville socialdemokraterna skriva in minimipersonaldimensionering för åldringsvården i lag. Det dåvarande stasministerpartiet Samlingspartiet gick inte med på det. På basis av SDP:s krav gjorde man dock en överenskommelse om att man återkommer till att lagstifta dimensioneringen, ifall något vårdhem skulle underskrida minimirekommendationen om 0,5 vårdare per klient. Situationen blev lite bättre. Men snart tog vinstjakten övertaget igen. Den nuvarande Centerledda regeringen var till och med beredd att sänka dimensioneringen. Men på grund av starkt motstånd från folket och oppositionen …

Turvallinen ympäristö kuuluu kaikille

Eläkeläiset ovat yhteiskuntamme tukipilareita - he ovat ahkeria omien vanhempiensa sekä lastenlastensa hoitajia, aktiivisia kulttuurin ja liikunnan harrastajia, lisäksi moni tekee vapaaehtoistyötä, jonka arvoa voidaan vain arvailla. Ikääntymisen myötä tuen tarve kuitenkin kasvaa. Vanheneminen pelottaa monia. Kehon fyysiset muutokset, sairauden ja avuttomuuden pelko ovat tavallisia ja luonnollisia huolia ihmisen ikääntyessä.

Lapsena minua pyydettiin usein hakemaan isomummi kylään - kävelimme hitaasti käsikynkässä ovelta ovelle. Silloin minun oli vaikea ymmärtää, kuinka pelottavaa ja haasteellista liukkaalla liikkuminen oli iäkkäälle isomummilleni. Muutamana talvena hän kaatui ja mursi muun muassa kätensä. Kaatumisen pelko rajoittaa monen ikäihmisen elämää. Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelman 2018-2021 mukaan iäkkäiden tapaturmista yleisimpiä ovat kaatumiset tai matalalta putoamiset, joita on noin 80 prosenttia tapaturmista. Suomessa kuolee vuosittain noin tuhat ikäihmistä kaatumisen …

Koti ei aina ole paras paikka

On povattu, että keväällä käydään ilmasto-, koulutus- tai maahanmuuttovaalit. Varmasti näistä kaikista tärkeistä teemoista keskustellaan, mutta toivon, että vanhustenhoidon tila nousee kevään kärkiteemojen joukkoon. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. On aika murtaa keskusteluissa usein toistettu fraasi siitä, että oma koti olisi aina ikäihmiselle se paras paikka asua. Kotona on tällä hetkellä monia sellaisia ihmisiä, joiden oikea asuinpaikka ei enää ole koti.

Yleinen toimintatapa näyttää valitettavasti olevan se, että ikäihmisiä pidetään kotona vaikka väkisin. Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsy on vaikeaa, vaikka lähipiirille on selvää, että muutaman kymmenen minuutin kotikäynnit eivät riitä. Omaiset kokevat, ettei heidän mielipiteitä kuunnella ja kotihoidon työntekijöiden hätähuutoihin ei vastata. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, usein muistisa…

Låginkomsttagare har också rätt till läkare

Centerns, Samlingspartiets och De blåas (tidigare Sannfinländarnas) regering beslöt i början av sin regeringsperiod att öka självrisken för läkemedel samt höja klientavgifterna inom social- och hälsovården med till och med 30 procent. I Nyland har 18 kommuner i bruk den maxavgift klientavgiftsförordningen tillåter för vård vid hälsovårdscentral. Kommuner som har en mindre klientavgift är: Esbo, Ingå, Karkkila, Kervo, Lojo, Vanda och Vichtis. Helsingfors har ingen klientavgift alls. I Borgå och Lovisa föreslog SDP:s representanter att klientavgifterna inte skulle höjas så markant, men tyvärr var samlingspartiets, centerns och SFP:s representanter av en annan åsikt. Därför höjdes klientavgifterna rejält i början av år 2016.

Nu vill regeringen än en gång höja klientavgifterna och försämra låginkomsttagares möjligheter att komma till läkaren. Detta framkommer i förslaget för den nya lagen för klientavgifter som riksdagen håller på att behandla. Vi har idag en tregångers regel d.v.s. ett me…

Terveys kuuluu myös vähävaraisille

Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten (ennen Perussuomalaisten) hallitus päätti kautensa alussa, että lääkekorvauksen omavastuuosuutta suurennetaan ja että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan korottaa jopa 30 prosentilla. Porvoossa ja Loviisassa SDP:n edustajat esittivät, ettei maksuja koroteta niin huimasti. Valitettavasti kokoomuksen, keskustan ja RKP:n edustajat olivat toista mieltä ja asiakasmaksut nostettiin heti vuoden 2016 alusta tappiin.

Nyt maan hallitus on taas kerran nostamassa maksuja ja heikentämässä pienituloisten mahdollisuuksia päästä lääkäriin. Tämä ilmeni tuoreesta asiakasmaksulakiesityksestä, joka on tällä hetkellä eduskunnan käsittelyssä. Esityksen suurin epäkohta on terveyskeskusmaksujen nousu. Terveyskeskusmaksussa on ollut kolmen kerran sääntö (välikatto / vuosimaksu), ja nyt tämä poistetaan ja maksun joutuu jatkossa, jos tämä hallituksen esitys menee läpi, maksamaan joka kerta. Eli sellaisten ihmisten tilanne heikkenee, joilla on useita sairauksia…