Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Isovanhemmat ovat tärkeitä

Kuva
Eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita, joita tulisi arvostaa enemmän. He ylläpitävät Suomen kansantaloutta harrastamalla, matkustamalla ja hoitamalla lapsenlapsiaan. Isovanhempi, joka kuuntelee ja tukee elämän vaikeinakin aikoina on lapsenlapselle kullanarvoinen tukihenkilö - turvallinen aikuinen kenen puoleen voi kääntyä. Isovanhemman tärkein perintö lapsenlapselle on kiintymykseen ja tunteisiin perustuva tärkeä ihmissuhde. Isovanhempi on linkki nykyisyyden ja menneisyyden välillä. Hän kertoo lapsenlapselle muistoja menneiltä sukupolvilta ja auttaa lasta oppimaan enemmän maailmasta ja perheen suvusta. Lisäksi lapsi näkee mitä ikääntyminen tuo mukanaan - viisautta ja rauhallisuutta, mutta myös ihmisen haurastumista.

Lapselle on tärkeää kuulla eri ikäisten ihmisten puhetta, sillä pieni lapsi erottaa kielen sävyt ja tunnistaa, että isovanhempi puhuu eri tavalla kuin vanhempi. On tärkeää, että isovanhemmat lukevat satuja lapsenlapsilleen. Nykypäivänä yhä useampi kolmevuo…

Mor- och farföräldrarna är viktiga

Kuva
Pensionärerna är viktiga stöttepelare i samhället. De bidrar till att upprätthålla Finlands nationalekonomi till exempel genom hobbyn, resor och genom att ta hand om sina barnbarn. En mor- eller farförälder som lyssnar och stödjer barnet också i svåra tider är guld värd. Mor- och farföräldrars viktigaste arv till sina barnbarn är en relation som baserar på tillgivenhet och trygghet. Mor-och farföräldrar fungerar som en länk mellan nuet och det förflutna. De berättar minnen från tidigare generationer och hjälper barnbarnet att lära sig mer om världen och släkten. Dessutom ser barnet vad åldrandet för med sig - visdom och lugn, men också människans bräcklighet.

För ett barn är det viktigt att höra människor i olika åldrar tala, eftersom ett litet barn känner igen ändringarna i språkets toner och inser att mor- och farföräldrar talar annorlunda än föräldern. Det är viktigt att mor- och farföräldrar läser sagor för sina barnbarn. Allt för många treåringar kan inte prata i dagens läge. Sakk…

Eriarvoisuuden vähentämisestä hyötyvät kaikki

Kuva
Kokoomuksen Vestman jakaa virheellisiä väittämiä Rinteen hallituksen talouspolitiikasta (UM 6.10.). Ei ole yllättävää, että Kokoomuksen edustaja on närkästynyt siitä, että maassamme on hallitus, joka vähentää eriarvoisuutta, panostaa koulutukseen ja vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen. Vielä on tuoreessa muistissa Kokoomuksen harjoittama leikkaus- ja kurjistamispolitiikka viime kaudella, jolloin vähävaraisimmilta otettiin ja parhaiten toimeentuleville annettiin.

Suunta on nyt muuttunut. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen esitetään yli 80 miljoonaa. Palkkatukea lisätään ja sen käyttöä yksinkertaistetaan, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan, TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan ja yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Lisäksi käynnistetään pienten ja keskisuurten yritysten kasvun kiihdyttämisohjelma, jonka tavoitteena on tukea pk-yrityksiä erityisesti Etelä-Suomessa. M…

Allt för många unga mår dåligt

Kuva
Enligt en studie gjord av FN är Finland världens gladaste land. Största delen av barnen och unga mår bättre än någonsin förr, men samtidigt mår cirka tio procent verkligen dåligt. Problem med orken och den psykiska hälsan har ökat oroväckande bland barn och unga. Enligt enkäten Hälsa i skolan 2019 har ensamheten bland barn och unga i Nyland blivit vanligare. Allt fler skolelever berättar att de inte har en enda god vän. Mentala problemen har också ökat. Glädjande var att mobbningen i skolan hade minskat. Mycket finns dock ännu att göra också på den fronten.

Institutet för hälsa och välfärd THL har låtit göra en studie, där man har jämfört barn som föddes 1987, alltså lågkonjunkturens barn och barn som föddes 1997, alltså de som växte upp under Nokias tillväxtperiod. Under båda tidsperioderna var andelen familjer som behövde utkomststöd lika, men på tio år hade antalet barn som var placerade utanför hemmet fördubblats och psykiska ohälsan hade ökat. Över en femtedel hade fått en psykiat…

Kolumni: Suomalainen “Islannin malli”

Kuva
Viime viikolla Rinteen hallitus julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2020. Talousarviossa on varattu rahaa Suomen “Islannin mallin” luomiseksi. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. On hienoa, että lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, sillä tuore kouluterveyskysely kertoo karua tarinaa. Kysely osoittaa, että yhä useampi ala-asteikäinen itäuusmaalainen poika kokee, ettei hänellä ole yhtään ystävää. Tilanne muuttuu tarkasteltaessa yläasteikäisten tuloksia, sillä siellä erityisesti tytöt kokevat, ettei heillä ole läheisiä ystäviä. Samaan aikaan nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti porvoolais- ja sipoolaisnuoret voivat huonommin kuin aiemmin. Parannusta oli kuitenkin näkyvissä Loviisassa, mikä oli ilahduttavaa.

Työskennellessäni Pohjoismaiden neuvostossa minulla oli mahdollisuus perehtyä niin sanottuun Islannin malliin, eli siihen miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvin…

Liian moni nuori voi huonosti

Kuva
Suomi on maailman onnellisin maa, näin kertoo tuore YK:n teettämä raportti. Suurin osa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin ikinä, mutta vastaavasti noin kymmenen prosenttia voi todella huonosti. Huono-osaisuus periytyy. Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta yksikään lapsi ei jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Suurimpia riskitekijöitä perheissä ovat köyhyys, päihdeongelmat ja vakavat vuorovaikutusongelmat lapsen ja vanhemman välillä, samoin koulukiusaaminen ja yksinäisyys.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on vertailtu lama-Suomen lasten, eli vuonna 1987 syntyneiden ja Nokian vauhdittaman talouskasvun sukupolven, eli vuonna 1997 syntyneiden hyvinvointia. Tutkimus osoitti, että toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrä pysyi ennallaan, mutta kymmenessä vuodessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli kaksinkertaistunut ja mielenterveyden häiriöt sekä psyykenlää…

Gå ut med en åldring

Kuva
För drygt ett år sedan stiftade jag bekanstap med en äldre person som bodde ensam. Hen var mycket orolig för hur hen skulle klara vardagen. Hemvården besöker hen några gånger om dagen, men hen upplever att det inte är tillräckligt. Det är svårt att komma ut från höghuslägenheten med rollator, då det inte finns en hiss. Dörrarna är tunga och på vintern är backen hal.

Närstående bor inte i närheten, så hen är i princip en fånge i sitt eget hem. Sannolikt inte den enda. Alltför många är nämligen tvingade till ett liv enbart inomhus, trots att frisk luft skulle göra gott! Enligt forskning gjord av Institutet för hälsa och välfärd är inte ens hälften av kunderna inom äldrevården utomhus så mycket som de skulle behöva. Att få vara ute är en grundrättighet för alla finländare. Frisk luft förbättrar välmåendet på många sätt - sinnet, fysisk hälsa och kognitiva färdigheter.

Idag har samhället som målsättning att människor ska kunna bo hemma så länge som möjligt. Det betyder att vi ska hjälpa dem…

"Porvoonkorpi" luonnonsuojelualueeksi

Kuva
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Tämä korostuu aikana, jolloin yhteiskuntamme kaupungistuu kovaa vauhtia. Kaupungistumisen myötä erityisesti lasten luontokokemukset ovat selvästi vähentyneet. Puhdas luonto ja meri kuuluvat kaikille, myös tuleville sukupolville. Siksi on tärkeää varmistaa, että suojeltuja metsiä on olemassa myös tulevaisuudessa. Luimme ilahtuneena Rinteen hallituksen ohjelmaa, jossa tavoitteeksi oli nostettu luonnonsuojelualueiden rahoituksen kasvattaminen ja luonnonsuojelualueiden vapauttaminen kiinteistöverosta.

Luonnonsuojelu on ollut vahvasti esillä myös Porvoon paikallispolitiikassa. Viime vuonna valmisteltiin kaupungin strategiaa laajalla porukalla. Ilmastonmuutoksen torjuminen nostettiin vahvaksi tavoitteeksi, mutta valitettavasti luonnonsuojelualueiden lisääminen jäi esityksestämme huolimatta uupumaan strategiasta. Iloksemme strategian mittaristoon saatiin Vihreiden esitykse…

Kolumni: Vie vanhus ulos

Kuva
Reilu vuosi sitten tutustuin yksin asuvaan ikäihmiseen. Hän oli huolissaan omasta pärjäämisestä. Kotihoito käy hänen luona muutaman kerran päivässä, mutta hän kokee ettei se riitä. Kerrostalosta ei ole helppoa päästä rollaattorilla ulos, varsinkin kun hissiä ei ole. Ovet ovat painavat ja talvella piha on liukas. Lähiomaisia ei ole lähettyvillä, joten hän on osittain jäänyt kotinsa vangiksi. Hän ei ole ainoa. Liian monen on pakko olla sisällä, vaikka raitis ulkoilma tekisi hyvää. THL:n tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Oikeus ulkoiluun on perusoikeus ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa. Ulkoilulla on suuria terveysvaikutuksia niin mieleen, fyysiseen terveyteen kuin kognitiiviseen suoriutumiseen. Ulkoilu tukee tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä.

Nykypäivänä tavoitteena on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä ja myös autettuna omassa kodissaan. M…

Millainen sote-erillisratkaisu Uudellemaalle?

Kuva
Keväällä sosiaali- ja terveysuudistus lähti liikkeelle uusilla raiteilla, kun Rinteen hallitus pääsi yhteisymmärrykseen uudistuksen suuntaviivoista. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja palveluiden saatavuuden parantamisesta nostettiin taas keskiöön. Nyt on myös tarkoituksena ottaa alueelliset erityispiirteet huomioon. Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyö alkoi viime viikolla kuntien kuulemisella. Selvityksen tulee valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Uudenmaan kuntien on mahdollisimman pian löydettävä yhteinen sävel siitä, millainen malli halutaan.

Halutaanko yksi yhtenäinen sote-alue, joka kattaa Helsingin ja koko Uudenmaan? Jos tähän päädyttäisiin, miten voidaan varmistaa, että myös pienemmillä reuna-alueen kunnilla on sananvaltaa päätöksenteossa? Ei oikeastaan millään tavalla. Yhden ison sote-alueen perustaminen Uudellemaalle ei näytä olevan järkevää, eikä ainakaan meidän itäuusmaalaisten kannalta tavoiteltava vaihtoeh…

En skola i varje väderstreck

Kuva
Att stänga en skola eller att slå ihop skolor är alltid tuffa beslut – beslut som sällan känns bra. Några år sedan väckte Lovisas beslut att hålla kvar alla byskolor och bygga två nya skolcenter förundran och beundran i Borgå. Nu ser det tyvärr ut som om Lovisas modell inte var fungerande. Beslutsfattarna i Lovisa är tvungna att igen diskutera om att stänga små byskolor (ÖN 13.8).

I Borgå gjorde vi ett annorlunda val. Vi har försökt hitta en hållbar kompromiss mellan att centralisera och hålla kvar byskolorna. Vi fortsatte att jobba med bildningsnätet genom att föra in besluten som gjordes redan år 2013 om att stänga små svenskspråkiga byskolor. Därtill beslöt stadsfullmäktige att slå ihop två skolor i norr till en ny skola. Lösningen i östra delen av staden är fortfarande öppen. Ska båda skolorna stängas, ska baracker tillfälligt inrättas på de nuvarande skolornas gårdar eller ska det komma ett nytt bildningscenter på området, och ifall så på vilken plats skall bildningscentret byggas…

Koulu joka ilmansuunnassa

Kuva
Koulun lakkauttaminen tai koulujen yhdistäminen on aina kova päätös - päätös, joka harvoin tuntuu hyvältä. Pari vuotta sitten Porvoossa ihmeteltiin ja ihailtiin naapurikunnan Loviisan päätöstä säilyttää kaikki kyläkoulut ja rakentaa kaksi uutta koulukeskusta. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että Loviisan malli ei ollutkaan toimiva. Pienten kyläkoulujen lakkautus on taas loviisalaisten päättäjien pöydällä (LS 16.8.).

Porvoossa päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun - löytämään kultainen keskitie keskittämisen ja kyläkoulujen säilyttämisen välillä. Sivistysverkon kehittämistä jatkettiin viemällä maaliin jo vuonna 2013 tehdyt päätökset pienten ruotsinkielisten koulujen lakkauttamisesta sekä yhdistämällä Porvoon pohjoisen alueen koulut yhdeksi uudeksi kouluksi. Itäisen alueen kouluratkaisu on yhä auki: lakkautetaanko alueen molemmat koulut, laitetaanko nykyisten koulujen pihoihin parakit muutamaksi vuodeksi vai tuleeko alueelle uusi sivistyskeskus, ja jos tulee, niin minne se tulee? Näihin…

Anette Karlsson johtaa ruotsinkielisiä demareita Itä-Uudellamaalla

Kuva
Ruotsinkieliset demarit Itä-Uudellamaalla valitsivat yksimielisesti sunnuntaina 18.8. Porvoossa Tolkkisten työväentalolla järjestetyssä vuosikokouksessaan porvoolaisen Anette Karlssonin jatkamaan puheenjohtajana vuonna 2020. Hallitukseen valittiin Kjell Grönqvist (Sipoo), Bengt Dahlqvist (Porvoo), Ove Blomqvist (Porvoo), Torbjörn Bergström (Loviisa) och Dorita Sjöholm (Loviisa).
Vahvempaa edunvalvontaa
Kevään eduskuntavaalien jälkeen itäisin Uusimaa jäi ilman omaa kansanedustajaa. Alueen mahdollisuudet vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon heikkenivät. Nyt tarvitaan entistä vahvempaa alueellista yhteistyötä.
- Sosiaali- ja terveysuudistus tulee vaikuttamaan meidän alueeseen monella tapaa. Ministeriö valmistelee yhdessä kuntien kanssa erillisratkaisua Helsingille ja Uudellemaalle. Meidän alueen kannalta on tärkeää, että päätöksenteko sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta pysyy omissa käsissä, Anette Karlsson kommentoi. 
Sosiaali- ja terveysuudistus ei ole ainoa iso kysymys itäise…

Anette Karlsson leder finlandssvenska sossarna i östra Nyland

Kuva
Finlands svenska socialdemokrater i östra Nyland höll sitt årsmöte i Borgå på Folkets hus i Tolkis på söndagen (18.8). Årsmötet valde enhälligt borgåbon Anette Karlsson att fortsätta som ordförande år 2020. Till styrelsen valdes Kjell Grönqvist (Sibbo), Bengt Dahlqvist (Borgå), Ove Blomqvist (Borgå), Torbjörn Bergström (Lovisa) och Dorita Sjöholm (Lovisa).
Starkare intressebevakning
Efter vårens riksdagsval blev östligaste delen av Nyland utan en egen riksdagsledamot. Regionens möjligheter att påverka rikspolitiken försämrades. Behovet av ett starkt regionalt samarbete blev tydligare än någonsin tidigare.
- Social- och hälsovårdsreformen kommer att beröra vår region på många sätt. För tillfället jobbar ministeriet, tillsammans med de nyländska kommunerna, med en särlösning för Helsingfors och Nyland. För vår region är det viktigt att beslutsfattande gällande socialtjänsterna och bashälsovården hålls i våra egna händer, kommenterar Anette Karlsson.
Social- och hälsovårdsreformen är inte de…

Kesäkolumni: Kesäkilot kuriin

Kuva
Lomaviikot ovat monella takana ja paluu arkeen on edessä. Lomalla tulee nukuttua pitkään, syötyä paljon jäätelöä ja herkuteltua myöhään illalla. Arkeen palatessa huomaa, että on oltu lomalla. Aamulla on vaikea herätä ja housut kiristävät. Myöhäisillan grillaukset ja jälkiruokajäätelöt tuntuvät vyötäröllä. Liikunta jää kesällä usein vähemmälle, sillä monet jumppatunnit ja liikuntaharrastukset jäävät kesäksi tauolle. Kuumuus ei kannusta urheilemaan. Helteet kannustavat nauttimaan kylmiä juomia varjossa ja loikoilemaan auringossa. Sadesää puolestaan innostaa pelaamaan sisätiloissa tai käpertymään television eteen.

Kaikkialla maailmassa lihotaan. Lääketieteen julkaisu The Lancetin mukaan liikalihavuus tappaa maailmanlaajuisesti kolme kertaa aliravitsemusta enemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen ja liikkumattomuus. Noin joka neljäs poika j…

Kesäkolumni: Lomalla ei tarvitse suorittaa

Kuva
Suomen kesä on kauneimmillaan ja monen kalenterissa lukee seuraavien viikkojen kohdalla loma. Irtautuminen hektisestä arjesta tekee jokaiselle hyvää. Joskus se kuitenkin on vaikeaa. Lomaa odotetaan innolla, mutta sitä stressataan myös. Työsuorittamisesta siirrytään lomasuorittamiseen. Odotukset ovat korkealla. Kesälle on paljon suunnitelmia. Kaikki pitää ehtiä tehdä muutamien viikkojen aikana - käydä sukuloimassa, luoda lapsille unohtumattomia elämyksiä, lenkkeillä, lukea, siivota varasto jne. Nopeasti koko loma on suunniteltu täyteen kaikenlaista ohjelmaa, eikä aikaa pelkälle olemiselle enää ole. Aivot ja kroppa tarvitsevat lepoa - mahdollisuuden herätä aamulla hitaasti ja vain olla. Päiviä, jolloin ei ole kiire minnekään.

Jatkuvasti liikkeessä olevassa yhteiskunnassa pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Yhä useampi suomalainen uupuu työssään. Tuntuu, että meidän “täytyy” olla kiireisiä, jotta voimme osoittaa kaikille, kuinka tärkeitä ja arvokkaita olemme. Inform…

Suomeen saatiin tulevaisuushallitus

Kuva
Kevät on ollut vaalientäyteistä aikaa, kun ensin käytiin eduskuntavaalit ja heti perään eurovaalit. SDP sai eduskuntavaaleissa eniten kansanedustajia, joten puolueen puheenjohtaja Antti Rinne nimettiin hallitustunnustelijaksi. Kaikkien puolueiden kanssa käytiin keskustelut, kuten asiaan kuuluu. Tämän keskustelun pohjalta löydettiin kumppanit, joiden kanssa yhteinen näkemys oli mahdollista löytää. Ilman yhteistä näkemystä ja visiota tulevaisuudesta ei hallitusohjelmaa tai toimivaa hallitusta saada muodostettua. Kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajien ja puolueiden toimielinten tulee hyväksyä ohjelma, jotta sen tavoitteita saadaan ajettua maaliin kauden aikana.

Tällä kertaa yhteinen näkemys löytyi viiden puolueen (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP) kesken. Hallitusohjelma valmistui aikataulussa ja viime viikolla Suomi sai uuden hallituksen, kun Rinne I aloitti työnsä. Vaikka julkisessa keskustelussa ja myös Loviisan Sanomien mielipiteessä (LS 7.6.) on annettu ymmärtää,…

Kolumni: Hölmöläisen hommaa

Kuva
Tulin mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2017. Odotukset tulevalle kaudelle olivat suuret. Halusin laittaa kaupungin koulut kuntoon, päästä eroon sisäilmaongelmista ja turvata jokaiselle porvoolaiselle lapselle turvallisen ja viihtyisän koulutaipaleen. Tämän unelman toteutumiseen on vielä matkaa. Onnistumisia on koettu, mutta myös pettymystä ja suuttumusta mahtuu näihin kahteen kuluneeseen vuoteen. Erityisen vihaiseksi minut on saanut jatkuvat kiinteistöjämme koskevat ongelmat. Aina kun tuntuu, että pääsemme eteenpäin, niin jokin uusi ongelma kolkuttaa ovelle. Viimeisimpänä jäähalli, sitä ennen Pääskytien koulu, A-E koulu, Kvarnbackens skola ja Ilolan päiväkoti vain muutamia mainitakseni.

Julkisessa keskustelussa olleiden ongelmakohteiden lisäksi on myös muita, esimerkiksi Tulliportin koulu, eli rakennus, jossa osa A-E koulun pienluokista sekä nykyään myös iltapäiväkerho toimii. Ihmettelin jo kuntavaalien alla miksei kyseistä rakennusta purettu ja suunniteltu erityisoppilaiden tilat uuden…

Sote jatkuu – Itä-Uudenmaan pidettävä yhtä

Kuva
Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi – puhutaan arvauskeskuksista, jonne on vaikea päästä. Kansainvälisen vertailun valossa suomalainen terveydenhuolto on kuitenkin kustannustehokasta ja huippuluokkaa. Sosiaalihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi vanhuspalvelut on muissa Pohjoismaissa paremmin resursoitu kuin Suomessa. Parantamisen varaa meillä on. Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia: työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vähävaraisilla ihmisillä vain yksi. Jonot terveyskeskusten lääkäreille ja hammashoitoon ovat liian pitkiä. Vanhustenhoito on aliresursoitua, joka on johtanut vakaviin laatuongelmiin ja jopa kuolemantapauksiin.

Viime hallituskaudella sote-ongelmia lähdettiin ratkomaan mammuttimaisella uudistuksella, jonka suurimmat epäkohdat olivat sote-palvel…

Valtuustoaloite: Omaishoitajien vapaapäivistä ei tule periä maksua

Kuva
Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoitaja auttaa läheistään arjessa ja tukee häntä myös henkisesti viikon jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat Suomessa vuosittain noin kolme miljardia euroa nykyistä korkeammat. Omaishoitajat tuskin miettivät säästävänsä yhteiskunnan varoja, kun he huolehtivat itselleen tärkeän ihmisen hyvinvoinnista. Päättäjien tulee kuitenkin nähdä omaishoitajien työpanoksen merkitys ja arvostaa sitä nykyistä enemmän.

Omaishoitolaki 4 §:n mukaan jokaisella omaishoitosopimuksen tehneellä omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen …

Fullmäktigemotion: Avgiften för närståendevårdarnas lediga dagar bör slopas

Kuva
Närståendevårdarna gör ett mycket värdefullt arbete. De hjälper och stöder sina närmaste i vardagen dygnet runt, varje dag i veckan. Utan deras insats skulle kostnaderna årligen vara närmare tre miljarder euro mera än i dagsläge. Närståendevårdarna tänker knappast på att de sparar samhället pengar då de tar hand om sina närmaste. Beslutsfattare borde dock se hur stor betydelse och inverkan närståendevårdanas arbete har och värdesätta deras arbete mer.

Enligt lagen om stöd för närståendevård 4 § har en närståendevårdare rätt till minst två dygn ledig tid per kalendermånad. En närståendevårdare har rätt till minst tre dygn ledig tid per kalendermånad, om hen oavbrutet eller med få avbrott varit bunden vid vården dygnet runt eller fortgående varje dag. Vårdaren anses vara bunden vid vården dygnet runt oberoende av om den vårdbehövande regelbundet en liten del av dygnet anlitar social- och hälsovårdstjänster som ordnas utanför hemmet eller får rehabilitering eller undervisning.

Enligt § 6 b…

Valtuustopuhe 22.5.2019 Henkilöstöohjelma

Kuva
Arvoisa puheenjohtaja, bästa fullmäktigeledamöter

Henkilöstö on kaupunkimme tärkein voimavara ja heistä on pidettävä huolta. Työssä jaksaminen, työn ilo ja vetovoimaisuus ovat seurausta luovasta, osaamista arvostavasta ja innovatiivisesta organisaatiosta. Kaupunkimme päämäärinä on turvalliset, terveelliset ja toimivat työolosuhteet. Lisäksi haluamme kestävää ja kehittyvää toimintakulttuuria. Nämä kaikki ovat hyviä tavoitteita, mutta vielä tarvitaan luovaa ja yhteistyökykyistä johtamista, jotta siihen päästään.

Jokainen työntekijä haluaa onnistua työssään ja saada mahdollisuuksia kehittyä. Tämä koskee myös ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä. Usein kielimuuri voi kuitenkin olla esteenä. Työ sujuu aina paremmin, kun ihmiset ymmärtävät toisiaan. Työ tuntuu aina paljon raskaammalta, jos kommunikointi on vaikeaa. Kyse ei kuitenkaan ole vain mukavuudesta tai helppoudesta – vaan myös työturvallisuudesta.

Meidän on varmistettava, että jokaisella kaupunkimme työntekijällä on riittävät kielita…

Kolumni: Tahtotilana parempaa vanhustenhoitoa

Kuva
Vanhustenhoidon surkea tila nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun. Alkuvuodesta suuttumusta herätti yksityisten hoivakotien voitontavoittelu. Pian sen jälkeen saimme kuulla, että Valvira tutkii 60:tä epäilyttävää vanhuskuolemaa. Ja nyt Porvoossa keskustellaan taas kotihoidon tilanteesta. Suomalainen vanhustenhoito on retuperällä. Toimenpiteitä tarvitaan sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla.

Kuntapäättäjänä minua suututtaa, mutta myös harmittaa. Olemme lisänneet resursseja kotihoitoon ja päättäjien sekä virkamiesten keskuudessa on vahva yhteinen tahtotila tilanteen parantamiseksi. Välillä tuntuu, että rämpisimme suossa. Työtä tehdään jatkuvasti tilanteen parantamiseksi, mutta vielä on paljon tehtävää. Yksityisten hoivakotien valvonnassa, tarvittavien korjaustoimenpiteiden tekemisessä ja tiedottamisessa onnistuttiin Porvoossa. Sen sijaan kotihoidon muutoksessa tapahtui virheitä. Se on syytä myöntää ja todeta, että virheistä voi oppia. Hoitajat, omaiset ja asiakkaat on ot…