Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2019.

Valtuutetun tilinpäätös 2019

Kuva
Vuosi 2019 on ollut monella tapaa historiallinen. Vuoden aikana maan hallitus on kaatunut kaksi kertaa, sote-uudistus kerran ja loppuvuodesta Suomessa on maailman nuorin pääministeri. Porvoolaiseen päätöksentekoon nämä tapahtumat eivät ole sen suuremmin vaikuttaneet, mutta luonnollisesti valtakunnan tapahtumat herättävät keskustelua myös paikallisesti. Keväällä käytiin eduskuntavaalit, jolloin meidän monen suureksi pettymykseksi Porvoo ei saanut ainuttakaan kansanedustajaa. Taidamme olla ainoa yli 50 000 asukkaan kaupunki, jolla ei ole omaa edustajaa. Vajaan 40 000 asukkaan Tuusula onnistui saamaan kolme edustajaa ja naapurikuntamme, vajaan 21 000 asukkaan Sipoo sai kaksi edustajaa Arkadianmäelle. Oman kotikaupungin heikosta edustuksesta huolimatta oma eduskuntavaalitulokseni ilahdutti; toiseksi eniten ääniä Porvoossa ja vajaan 3 000 uusmaalaisen antama luottamus lämmitti sydäntä ja antaa voimia jatkaa työtä politiikassa. Pian eduskuntavaalien jälkeen käytiin eurovaalit, joten meille …

Kolumni: Ymmärretäänkö omaishoitajien työn arvo?

Kuva
Hän on minulle rakas ja haluan auttaa häntä niin paljon kun jaksan ja voin. Välillä kuitenkin tuntuu, että voimat loppuu. Raha on tiukilla. Kaupassa käyn kiireellä, ja silloin mieltä painaa huoli. En minä oikeastaan minnekään muualle voi mennä. Omaa elämää ei ole ollut vuosiin. Onhan tämä melko yksinäistä ja raskasta.” Näin eräs omaishoitaja kuvaili elämäänsä minulle. Kertomus oli pysäyttävä, mutta toisaalta myös ihailtava - todistus siitä, että pyyteetöntä rakkautta on olemassa.

Omaishoitotilanne mielletään usein ikäihmisten hoitamiseksi, vaikka monet hoidettavat läheiset ovat lapsia tai työikäisiä. Omaishoitotilanne voi tulla perheen elämään eri elämänvaiheissa. Selvitysten mukaan yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain murto-osa, noin 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Ilman omaishoitajia emme selviäisi.

Joukko aktiivisia …

Pidetään huolta tulevaisuuden aarteistamme

Kuva
Joulu kolkuttaa jo ovelle ja monet suomalaiset valmistautuvat juhlaan. Lahjoja ostetaan, jouluruokia valmistellaan ja joululauluja lauletaan. Suurimmalle osalle joulu on iloista aikaa. Valitettavasti näin ei ole kaikille. Köyhyys koskettaa yli miljoonaa suomalaista, joista noin 150 000 on lapsia. Näissä perheissä mietitään, miten rahat saadaan riittämään joulupyhinä. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi.

Vähävaraisille lapsiperheille on demareiden johtaman hallituksen ansiosta luvassa pientä helpotusta alkuvuodesta. Perusturvaetuuksiin (vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivä…

Ge barnen en nykter jul

Kuva
”Gröt och skinka, lilla äpplebiten, äpplebiten, tänk, så rart det smakar Nisse liten! Nisse liten! Tipp tapp, tippe-tippe-tipp-tapp, tipp, tipp, tapp.” Så råder den kända julsången. För många finländare är jultiden en trevlig högtid. Man köper gåvor, pryder hemmet och äter god mat tillsammans med familjen. Tyvärr är det inte så för alla. Över 150 000 barn lever i fattigdom i dagens Finland.

Många barn kan ha en varm och god jul, även om det inte finns så mycket pengar. Barnen kan dock känna utanförskap, då de vet att de inte kan berätta om sina julklappar och resor då de kommer tillbaka till daghemmet och skolan efter jullovet. Fattigdom handlar inte bara om ekonomi, utan det är också en social fråga – utanförskap. Barnet blir tvunget att fundera om hen kan delta i hobbyverksamhet eller oroa sig om att bli mobbad. Enligt en enkät gjord av Rädda barnen rf har nästan 70 procent av barnen i fattiga familjer blivit utsatta för mobbning.

Som tur kommer den socialdemokratiskt ledda regeringen…

Anna lapselle raitis joulu

Kuva
”Joulu on taas, joulu on taas, kattilat täynnä puuroo. Nyt sitä saa, nyt sitä saa vatsansa täyteen puuroo.” Näin kuuluvat tunnetun joululaulun sanat. Monelle suomalaiselle joulu on iloista aikaa - ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. Valitettavasti joulu ei merkitse kaikille iloa ja vatsantäyteistä aikaa. Suomessa on yli 150 000 köyhyydessä elävää lasta.

Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi. Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen verkkokyselyn mukaan lähes 70 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista on kokenut kiusaamista - köyhyys saattaa olla yksinään kiusaamisen syy.

Vähävaraisille lapsiperheille ja työttömill…

Viisi itsehallintoaluetta vai mammuttimaakunta?

Kuva
Maan hallitus uudistui, mutta ohjelma pysyi samana. Näin ollen sote-uudistus etenee samoilla raiteilla, kuin aiemmin. Tavoitteena on, että vuoden vaihteessa on tiedossa millaisella mallilla sosiaali- ja terveysuudistusta lähdetään valmistelemaan Uudellamaalla. Meille itäuusmaalaisille kyse ei ole mistään pienestä ja merkityksettömästä asiasta. Kyse on siitä, tuleeko meistä osa suurta, noin 1,7 miljoonan asukkaan, maakuntaa vai saammeko pitää päätösvallan omissa käsissä. Ministeriön asettaman selvitysryhmän kaupunginjohtajat näyttävät kallistuvan viiden itsehallintoalueen kannalle. Samaan ratkaisuun Uudenmaan alueen sosialidemokraatit ovat päätyneet syksyn mittaisen selvitystyön jälkeen. Kyseinen malli tarkoittaa sitä, että alue jaetaan viiteen itsehallintoalueeseen: Itä-Uusimaa, Keski-Uusimaa, Vantaa-Kerava, Helsinki ja Länsi-Uusimaa.

Kyseisessä mallissa meidän alue (eli Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa, Myrskylä, Pukkila ja Lapinjärvi) on Uudenmaan pienin, noin 100 000 asukkaan alue. E…

Tuplapettymys Porvoon osalta

Kuva
Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja –hallituksen jäsen Anette Karlsson (sd.) on pettynyt, ettei Porvoo ollut mukana Työ- ja elinkeinoministeriössä jatkovalmisteluun valittujen työllisyyskokeilualueiden joukossa. Kokeiluihin haki määräajassa yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Porvoo oli yksi näistä kunnista. Hakemuksista 20 valittiin jatkovalmisteluun.

- Marraskuun valtuustossa neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamista vastustaneet vetosivat juuri tähän työllisyyskokeiluun. SDP:n esitys hävisi valtuustossa äänin 26-25. Porvoo jäi ilman työllisyyskokeilua ja neljättä etsivää nuorisotyöntekijää. Tässä tilanteessa on pakko todeta, että pettymys on suuri, Karlsson kommentoi.

Työllisyyskokeilujen hakemuksia arvioitiin etukäteen ilmoitettujen reunaehtojen ja esitettyjen suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Toteuttamissuunnitelmasta arvioitiin muun muassa, kuinka toteuttamiskelpoisia ehdotetut toimenpiteet ovat, onko kokeilu…

Omaishoitaja on aina töissä

Kuva
“Hän on minulle rakas ja haluan auttaa häntä niin paljon kun jaksan ja voin. Välillä kuitenkin tuntuu, että voimat loppuu. Raha on tiukilla. En oikeastaan koskaan poistu kotoa. Kaupassa käyn kiireellä, ja silloin mieltä painaa huoli. En minä oikeastaan minnekään muualle voi mennä. Omaa elämää tai aikaa ei ole ollut vuosiin. Onhan tämä melko yksinäistä ja raskasta.” Näin eräs omaishoitaja kuvaili elämäänsä minulle. Pysäyttävää, mutta toisaalta myös ihailtavaa kuultavaa. Todistus siitä, että pyyteetöntä rakkautta on olemassa.

Yli miljoona suomalaista auttaa säännöllisesti läheistään. Arvioiden mukaan Suomessa on noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Vain murto-osa, 10 prosenttia, on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Tilanne on kestämätön. Omaishoitajat ansaitsevat tulla kuulluksi. Joukko aktiivisia omaishoitajia on perustanut Palava sydän -kansanliikkeen, joka yrittää parantaa omaishoitajien asemaa muun muassa kansalaisaloitteen avulla. He kysyvä…

FSD:s Anette Karlsson om Pisa-resultaten: ”Vi måste minska klyftorna”

Kuva
Finland är ett utbildningsland, men de ökade skillnaderna i inlärningsresultat oroar Finlands svenska socialdemokraters ordförande Anette Karlsson. Den nyaste Pisa-resultaten visar att betydelsen av familjens socioekonomiska ställning för inlärningsresultaten har ökat märkbar och skillnaderna i kunskap mellan flickor och pojkar är störst bland OECD-länderna.

- I ett starkt samhälle har alla barn oberoende av bakgrund lika chanser lära sig och nå sin fulla potential. Inlärningsresultat och skolframgång ska vara ett resultat av elevens skolarbete och talang - inte föräldrarnas plånbok, utbildningsnivå eller ursprung, säger Anette Karlsson.

Finland har nått Pisa-framgång tack vare högt utbildade lärare, jämlik utbildning och tidiga insatser för elever som behöver stöd. Det ska vi hålla fast vid.

- Skolan och lärarna är viktiga. Men det är inte bara det som händer i skolan som avgör inlärningsresultaten, utan det omgivande samhället påverkar också. Därför är det viktigt med en inkluderande …

SDP:n Anette Karlsson tuoreesta Pisa-tuloksesta: ”Eroja oppilaiden välillä on tasattava”

Kuva
Suomi on korkean osaamisen maa, mutta oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutus koulumenestykseen huolettaa Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajaa Anette Karlssonia. Uusin Pisa-tulos osoittaa, että perhetaustan vaikutus on lisääntynyt merkittävästi ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on OECD-maiden suurin.

- Toimivassa hyvinvointivaltiossa jokaisella lapsella, perhetaustasta riippumatta, on mahdollisuus oppia ja saavuttaa täysi potentiaalinsa. Oppilaan koulumenestyksen tulee perustua koulutyöhön ja lahjakkuuteen, ei vanhempien varallisuuteen tai koulutustaustaan, Anette Karlsson korostaa.

Suomen Pisa-menestys on korkeasti koulutettujen opettajien, tasa-arvoisen yhteiskunnan ja varhaisen tuen ansiota. Näistä asioista meidän tulee pitää kiinni myös jatkossa.

- Koulu ja opettajat ovat tärkeitä. Koulu ei kuitenkaan ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa lapsen oppimistulokseen. Ympäröivällä yhteiskunnalla on myös merkitystä. Siksi on tärkeää, että Suomessa tehdään polit…

Hälsning till FSD:re: Förtroendet måste återtas och blicken lyftas mot framtiden

Kuva
Förra veckan fick vi ta del av sorgliga nyheter. Även om vi på grund av Maarits sjukdom visste att denna dag kommer, önskade vi alla att denna dag aldrig skulle komma. Men förra veckan kom den dagen i och med de sorgliga nyheterna att Maarit inte längre är med oss. Finland och den socialdemokratiska rörelsen har förlorat en eldsjäl, en inspirerande och vänlig människa som osjälviskt har jobbat för att alla skall ha det bättre. Många av de yngre inom partiet förlorade en mentor och vi alla förlorade god vän. Vi kommer att sakna dig, Maarit. Ditt arbete kommer inte att falla i glömska, utan det lever vidare i oss alla som fick glädjen att känna dig. Vila i frid kära vän.

Bästa vänner, vi prövas just nu hårt. Genast efter sorgnyheten fick vi höra att turbulensen kring Posten fortsätter, även om vår minister, som hamnat mitt i stormen, har blivit sjukskriven och avgår från sitt ministeruppdrag. Det är alltid beklagligt när en minister avgår på grund av en kris eller stor uppståndelse.

Vi le…

Tervehdyspuheenvuoro Uudenmaan Demareide syyspiirikokouksessa 30.11.2019

Kuva
Arvoisa ministeri, puheenjohtaja, hyvät piirikokousedustajat ja muut läsnäolijat

Tällä viikolla meitä on kohdannut suuri suru ja menetys. Vaikka Maaritin lähenevä poismeno oli pitkän sairastamisen johdosta tiedossa, oli uutinen kuitenkin pysäyttävä. Liikkeemme on menettänyt yhden inspiroivimmista, ystävällisimmistä ja valovoimaisimmista ihmisistä. Maarit oli meille kaikille rakas ja tulemme kaipaamaan häntä.

Hyvät ystävät

Meitä koetellaan taas kovaa. Suru-uutisten ohella Postin ympärillä pyörinyt turbulenssi jatkuu yhä, vaikka eilen saimme kuulla, että myrskyn silmään joutunut ministerimme on jäänyt sairaslomalle ja eroaa tehtävästään. Ministerin eroaminen kohun johdosta on aina ikävää.

Tapahtunut pistää miettimään, miksi kyseiseen tilanteeseen jouduttiin. Viime vuosien aikana merkittävästi useampi nais- kuin miesministeri on joutunut jättämään tehtävänsä jouduttuaan kohun silmään. Tilasto herättää pienen kysymyksen ja pohdinnan siitä, kohdellaanko maamme johtohenkilöitä kaikissa tila…

Pienet eläkkeet nousevat alkuvuodesta

Kuva
Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut monen eläkeläisen ovelle. Iso joukko ikääntyvistä kiikuttelevat toimeentulo- ja köyhyysrajan tuntumassa säästäen likipitäen kaikesta mahdollisesta - jopa lääkkeistä ja ruuasta. Näiden ihmisten tilanne heikkeni erityisen paljon edellisellä hallituskaudella, jolloin nykyiset oppositiopuolueet Kokoomus ja Perussuomalaiset olivat määrittämässä Suomen suuntaa. Nyt suunta muuttuu Antti Rinteen (sd.) johtaman hallituksen toimesta. Reilun kuukauden päästä suomalaiset saavat nähdä tulevaisuushallituksen ensimmäiset teot.

Ikänsä työssä ja kotona ahkeroineen eläkeläispariskunnan – toinen keskimääräisellä työeläkkeellä, toinen saa takuu- ja kansaneläkettä – ostovoima kasvaa pelkästään ensi vuonna enemmän kuin neljän viimeisen vuoden aikana yhteensä. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron kuukausikorotus ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta eläkeläisen asumistukeen. Lisäksi eläketulon saajien verotusta kevenn…

Kolumni: Pienituloisille iloinen joululahja

Kuva
Köyhyys on viime vuosina kolkuttanut yhä useamman suomalaisen ovelle. Köyhyydessä elävä ihminen ei toivo kuuta taivaalta - hän toivoo, että voisi käydä viihtyisässä kahvilassa ystävän kanssa, ostaa itselleen hyvät kengät ja ehkä joskus käydä elokuvissa. Hän toivoo, että lapsi saisi hyvän haalarin, monipuolisempaa ruokaa kotona ja että joulukuusen alla olisi edes yksi lahja lapselle.

Pienikin muutos vaikuttaa merkittävästi pienituloisen ihmisen arkeen ja elämään. Muutaman kympin lisäys tarkoittaa monipuolisempaa ruokaa. Samaan aikaan muutaman kympin leikkaus saattaa pakottaa ihmisen valitsemaan lääkkeiden ja ruoan välillä. Viime vuosina vähävaraisille suomalaisille on ollut tarjolla vain leikkauksia ja lisää kurjuutta. Nyt tähän on tulossa muutos. Ensi vuonna kaikkein pienituloisimmat suomalaiset saavat lisäeuroja kukkaroon. Takuueläkkeeseen tulee 50 euron ja täyteen kansaneläkkeeseen 31 euron kuukausikorotus. Korotus toteutetaan niin, ettei se vaikuta asumistukeen. Palkansaajien ja elä…

Jokaisella lapsella oikeus kieleen

Kuva
Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtaja Anette Karlsson toivoo, että opetus- ja kulttuuriministeriö lisää puheterapeuttien koulutuspaikkoja ensi vuonna korkeakoulujen kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa. Tänään 20.11. vietetään kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää ja Karlsson haluaa muistuttaa, että jokaisella lapsella on oikeus kieleen.

- Suomeen on rantautunut uusi ilmiö, puhumattomat kolmevuotiaat. Yhä useammalla lapsella on vaikeuksia puheen tuottamisessa. Peruskouluun siirryttäessä lasten erot ovat huimat, toinen osaa yli tuhat sanaa kun toinen vain sata. Yhtenä syynä on vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen vähentyminen. Lapsi pääsee harjoittelemaan puheen tuottamista aikaisempaa vähemmän, kun vanhemman läsnäolo lapsen elämässä on vähentynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vuoksi, arvio Karlsson.

Keväällä julkaistusta Työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometristä selviää, että puheterapeuteista on pulaa koko maassa. Eikä kyseessä ole mikään uusi i…

Alla barn har rätt till språk

Kuva
Finlands svenska socialdemokraters nyvalda ordförande Anette Karlsson önskar att undervisnings- och kulturministeriet ökar mängden utbildningsplatser för talterapeuter i förhandlingarna som förs med högskolorna nästa vår. Idag 20.11 firar vi internationella barnens rättigheters dag och Karlsson vill påminna om att alla barn har rätt till ett språk.

- Vi kan se ett nytt fenomen i Finland, de tysta treåringarna. Allt fler barn har svårt att tala och bilda meningar. Då barnen börjar grundskolan kan skillnaderna vara mycket stora. Ett barn kan över tusen ord medan en del endast några hundra. En orsak är att barnen har mindre interaktion med sina föräldrar. Barnen har mindre tid att öva på att prata, då föräldrarnas närvaro i vardagen har minskat bland annat på grund av tiden som används på sociala medier, bedömer Karlsson.

Arbets- och näringsministeriet publicerade i våras yrkesbarometern, vilken visar att det finns brist på talterapeuter i hela landet. Det är inte frågan om ett nytt fenom…

Borgåbeslutet en förlust försvenskspråkiga unga

Kuva
Förra veckan behandlades årets viktigaste dokument, nämligen budgeten, i Borgå fullmäktige. Det fördes en livlig diskussion i nästan fem timmar om hur vi ska använda våra gemensamma pengar. Eftersom bara fullmäktigeordförande intervjuades för ÖN:s artikel om budgetmötet, så vill jag som fullmäktigeledamot lyfta fram den i mitt tycke viktigaste frågan som behandlades under mötet, dvs socialdemokraternas förslag om att anställa en fjärde uppsökande ungdomsarbetare. Tyvärr föll förslaget i omröstningen med rösterna 26-25.

För tillfället har vi tre uppsökande ungdomsarbetare i Borgå. Det är få jämfört med andra lika stora städer. Med få anställda är det uppsökande ungdomsarbetet i staden mycket sårbart. Speciellt sårbar är situationen för svenskspråkiga unga, eftersom bara en av de nuvarande tre anställda är svenskspråkig. Behovet av en till uppsökande ungdomsarbetare är uppenbar. För tillfället hjälper uppsökande ungdomsarbetet cirka 200 unga om året, men det uppskattas finnas t.o.m. 850 …