Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2019.

Hoivaköyhyys on kasvava ongelma

Liian moni ikääntynyt suomalainen ei saa tarvitsemiaan palveluita. Lääkäriin ei mennä rahanpuutteen takia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja menee ulosottoon. Useat itäuusmaalaiset ikäihmiset ovat kertoneet minulle sydäntäsärkeviä tarinoita, siitä millainen heidän arki todellisuudessa on. Eräs nainen jopa totesi, että ei tässä voi muuta, kun antaa laskujen mennä ulosottoon. Ei minulla ole mitään annettavaa, vaikka tulisivat kotoa etsimään. Naisen kuvailema arki ei ole elämää, se on jatkuvaa selviytymistaistelua. Näinkö me haluamme kohdella maamme ikääntyneitä?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa ilmenee, että ulkopuolisen avun tarve alkaa 80 ikävuoden jälkeen. Valitettavasti apua ei saada kunnalta, vaan lähinnä lapsilta tai puolisolta. Omaisten antama apu onkin vanhusten kotona pärjäämisen kivijalka. Vain joka viides yli 80-vuotias sai tutkimuksen mukaan apua kunnalta. Vanhustenhoito on saatava kuntoon. Hoivaköyhyys ei saa olla arkea Suomessa. Tarvitaan toimi…

Hallitus kaatui sote-seinään, mitä nyt?

Pimeänä marraskuun yönä 2015 kokoomus ja keskusta tekivät lehmänkaupan. Toinen sai 18 maakuntaa ja toinen markkinamallin, eli ns. valinnanvapauden. Parlamentaarinen valmistelu ja sosiaali- ja terveysuudistuksen alkuperäiset tavoitteet (palveluiden saatavuuden parantaminen, perusterveydenhuollon vahvistaminen ja terveyserojen kaventaminen) heitettiin romukoppaan. Ihmisten tarpeet ja perustuslailliset oikeudet jäivät terveysbisneksen voitontavoittelun ja valtapelin jalkoihin.

Mammuttiuudistus eteni kuin höyryjuna, kunnes sen perustuslaillisuutta ryhdyttiin tarkastelemaan. Sote-seinä tuli vastaan kesäkuussa 2017, kun perustuslakivaliokunta esitti, että valinnanvapaus palautetaan valtioneuvoston valmisteltavaksi. Samoihin aikoihin hallituspuolue Perussuomalaiset hajosi. Siniset jäivät hallitukseen ja Perussuomalaiset siirtyivät oppositioon. Kaiken tämän keskellä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ilmoitti pyytävänsä hallituksen eroa. Aiemmin hän oli vilauttanut eroa marraskuussa 2015. Toise…

Nordiska modellen och nordiskt samarbete framgångsrecept

Det är inte en slump att de nordiska länderna ofta toppar olika internationella jämförelser vad gäller jämställdhet, hälsa, konkurrenskraft, lycka, social mobilitet osv. Den nordiska modellen är en framgångssaga som lyckats kombinera jämlikhet och ekonomisk effektivitet. Tack vare det nordiska samarbetet har de nordiska länderna kunnat lära sig av varandra samtidigt som invånare och företag fått fler arbets- och tillväxtmöjligheter.

Den nordiska modellen står på tre grundpelare. Den första är universalismen dvs investeringar i utbildning, vård och social trygghet för alla. Den andra är en organiserad arbetsmarknad med jämnstarka parter och kollektivavtal. Den tredje pelaren är en ekonomisk politik för full sysselsättning.

Samarbetsviljan och förmågan att koordinera arbetsmarknadspolitiken, välfärdspolitiken och den ekonomiska politiken har gett de nordiska länderna med sina små öppna ekonomier flexibilitet att anpassa sig till förändrade omständigheter och dra nytta av globaliseringen. …

Päiväkotien aikuisvaje ratkaistava

Viisivuotiaan lapsen vanhemmat olivat menossa naimisiin. Lapsi hätääntyi ja sanoi hoitajalle: minne minä sitten menen, kun äiti ja isä menee sinne naimisiin? Lapset haluavat istua sylissä ja että heitä kuunnellaan - heillä on paljon ajatuksia ja kysymyksiä. Varhaiskasvattajat viettävät suuren osan päivästä lapsen kanssa, he ovat silta aamun ja illan välillä. He ovat ihmisiä, joiden huomaan vanhemmat ovat uskoneet tärkeimmän osan itsestään. Ei ole mikään pieni asia, miten päiväkodit toimivat ja miten varhaiskasvattajat siellä jaksavat.

Julkisuudessa on jälleen puhuttu ylisuurista päiväkotiryhmistä, melusta ja levottomuudesta sekä henkilökunnan uupumisesta ja riittämättömyyden tunteesta. Varhaiskasvatuslakia uudistettiin tällä hallituskaudella, mutta lakiin jäi pahoja puutteita. Suurimpia ongelmia ovat henkilöstön liian vähäinen määrä, ylisuuret lapsiryhmät, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus ja lastenhoitajien joustavien täydennyskoulutusmahdollisuuksien puute.

Monet pitkään alall…

Gammelbackan metsä on tärkeä

Gammelbackan metsä on tärkeä meille kaikille alueen asukkaille. Se on arvokas rentoutumisen paikka, hyvinvointia lisäävä ulkoilualue ja energiaa antava luonnonympäristö - se on osa alueen asukkaiden identiteettiä. Meillä kaikilla on yhteinen halu suojella metsää. Haluan kuitenkin korostaa, että kaupungilla ei ole mitään suunnitelmia metsän tuhoamiseksi tai hävittämiseksi.

Hamarin, alakoulun alueen ja Gammelbackan metsän kaavan (AK 442) valmistelua jatketaan nyt keväällä. Kaava oli viimeksi tapetilla keväällä 2017, jolloin metsänreunaan suunniteltuja omakotitalotontteja vastustettiin vahvasti (416 allekirjoitusta adressissa). Kävimme silloin maastokävelyllä ja viesti oli selvä: metsän reunoja ei saa nakertaa. Mökkikylän rakentuminen metsän itäiselle puolelle ei ollut mieluinen uutinen, mutta päätökset siitä oli tehty viime valtuustokaudella. Tullessani mukaan kunnallispolitiikkaan, mitään ei ollut tehtävissä mökkikylän suhteen. Nyt suunnitteilla olevaan kaavaan voimme kuitenkin vaikutta…