Siirry pääsisältöön

Nordiska modellen och nordiskt samarbete framgångsrecept

Det är inte en slump att de nordiska länderna ofta toppar olika internationella jämförelser vad gäller jämställdhet, hälsa, konkurrenskraft, lycka, social mobilitet osv. Den nordiska modellen är en framgångssaga som lyckats kombinera jämlikhet och ekonomisk effektivitet. Tack vare det nordiska samarbetet har de nordiska länderna kunnat lära sig av varandra samtidigt som invånare och företag fått fler arbets- och tillväxtmöjligheter.

Den nordiska modellen står på tre grundpelare. Den första är universalismen dvs investeringar i utbildning, vård och social trygghet för alla. Den andra är en organiserad arbetsmarknad med jämnstarka parter och kollektivavtal. Den tredje pelaren är en ekonomisk politik för full sysselsättning.

Samarbetsviljan och förmågan att koordinera arbetsmarknadspolitiken, välfärdspolitiken och den ekonomiska politiken har gett de nordiska länderna med sina små öppna ekonomier flexibilitet att anpassa sig till förändrade omständigheter och dra nytta av globaliseringen. Den höga utbildningsgraden och grundtryggheten har gett oss i de nordiska länderna goda förutsättningar och vilja att ta i bruk ny teknologi vilket ökat produktiviteten och konkurrenskraften.

Den nordiska modellen och koordineringen av olika politikområden ger oss också utmärkta förutsättningar att genomföra de omställningar som är nödvändiga för att hejda den globala uppvärmningen, vår tids största utmaning, på ett socialt hållbart sätt. Nordiska företag som tar roll som ett klimatsmart avant garde har stor global tillväxtpotential.

Den nordiska modellen har varit och fortsätter att vara grunden för Finlands framgång. Därför är det viktigt att värna om den. Efter de senaste årens nedskärningar som drabbat utbildningen och samhällets minst bemedlade samt angreppen på arbetstagares rättigheter måste vi igen våga göra investeringar i utbildning, välfärd, jämlikhet och social rättvisa som stärker vårt samhälle på sikt. Samtidigt behöver vi på nytt bygga upp förtroendet mellan arbetsmarknadsparterna.

De nordiska ländernas framgång har under de senaste åren väckt allt mer internationellt intresse för den nordiska modellen. Norden som region är en av världens största ekonomier. Kopplat med en tradition av internationell solidaritet har Norden – om vi jobbar tillsammans - alla förutsättningar att vara en stark röst i internationell politik för fred, jämställdhet och delaktighet, rättvis handel samt hållbar utveckling.

Erkki Tuomioja, riksdagsledamot och medlem i Nordiska rådet

Anette Karlsson
, vice ordförande för Finlands svenska socialdemokrater och sakkunnig i Nordiska rådets socialdemokratiska grupp


Texten är publicerad 8.3.2019 i Östnyland och 9.3. i HBL.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....