Anette Karlsson

Keväisenä yönä, vuonna 1988, äitini heräsi supistuksiin. Synnytys oli alkanut. Perheeni asui Liljendalissa, josta on yli puolen tunnin ajomatka Porvooseen ja lähimpään synnytyssairaalaan. Helsinkiin matkaa on tuplasti. Äitini vietiin kiireellä Porvoon synnytyssairaalaan. Hän ehti juuri ja juuri ovesta sisälle kun minä jo synnyin, siis alle puolessa tunnissa. Olisin syntynyt autoon, mikäli hän olisi joutunut matkustamaan kauemmas synnyttämään. Vuonna 2013 Porvoon synnytyssairaalassa syntyi 894 lasta. Vaikka koko Helsingin Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n synnytysten määrä väheni vuonna 2013, ne lisääntyivät melkein sadalla Porvoossa. Synnytysten lisäys Porvoossa saattoi johtua Naistenkliniikan remontista. Olen kuitenkin kuullut, että helsinkiläisperheet valitsevat Porvoon synnytyssairaalan siellä saadun palvelun ja laadun vuoksi. Porvoon sairaala tarjoaa tällä hetkellä Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Pornaisten, Porvoon ja Sipoon väestölle erikoissairaanhoidon palveluja sekä vast

En vårnatt år 1988 var jag på väg till världen. Min familj bodde i Liljendal och därifrån tar det över en halv timme till Borgå förlossningssjukhus, det närmaste sjukhuset. Till Helsingfors tar resan dubbelt längre. Min mamma fördes brådskande till Borgå förlossningssjukhus. Hon hann just och jämnt innanför dörren, när jag redan föddes på under en halv timme. Jag skulle ha fötts i bilen, ifall hon skulle ha varit tvungen att åka längre bort. År 2013 föddes det 894 barn på Borgå förlossningssjukhus. Även om antalet nyfödda barn minskade i Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt HNS år 2013, ökade antalet nyfödda på Borgå förlossningssjukhus med hundra barn. Ökningen av nyfödda kan delvis ha berott på renoveringen av Kvinnokliniken i Helsingfors. Jag har också hört att familjer från Helsingfors väljer Borgå förlossningssjukhus på grund av kvalitativ och tvåspråkig service. Borgå sjukhus erbjuder specialiserad sjukvård för invånarna i Askola, Lappträsk, Lovisa, Borgå och Sibbo. Bor

Keväällä apulaisoikeuskansleri  Mikko Puumalainen  totesi, että kouluissa järjestettävät uskonnolliset tilaisuudet ovat nykyisellään ongelmallisia julkisen vallan puolueettomuuden ja uskonnonvapauden sekä yhdenvertaisuuden edistämisvelvollisuuden näkökulmasta. Puumalaisen ulostulossa oli kyse hengellisistä aamunavauksista ja kouluaikana pidettävistä jumalanpalveluksista, ei Suvivirren laulamisesta. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies  Jussi Pajuoja  oli jo viime syksynä ottanut kantaa Suvivirren laulamiseen. Laulun kahden ensimmäisen säkeistön laulaminen ei tee tilaisuudesta uskonnollista, joten laulua tullaan kuulemaan kouluissamme myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen mukaan neljännes  suomalaisista ei kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon.  Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. On myös oletettavissa, että uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien määrä tulee kasvamaan entisestään. Kouluissa tulee tulevaisuudessa

Lähitulevaisuudessa on tarkoitus tehdä muutoksia Loviisan kouluverkkoon. Keskusteluja on käyty joidenkin kyläkoulujen lakkauttamisesta. Loviisassa on kuitenkin kyetty luomaan innovatiivinen ajatus, jonka avulla kyläkoulu voitaisiin säilyttää Isnäsissä. Tällä hetkellä Isnäsissä toimivat suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulu. Molemmissa kouluissa on noin 20 oppilasta. Koulut ovat pieniä mutta samalla maantieteellinen etäisyys muihin kaupungin kouluihin ovat suuret. Keväällä valmistuneessa kouluverkkoselvityksessä esitetään, että  Isnäsin  suomen- ja ruotsinkieliset koulut yhdistettäisiin yhdeksi kaksikieliseksi kouluksi. Uuden koulun olisi tarkoitus aloittaa toimintansa jo syksyllä 2015. Koulussa lapset saisivat opetusta suomen- ja ruotsinkielellä. Luokat kolmannesta ylöspäin olisivat kaksikielisiä, ja taito- sekä taideaineiden opetus tapahtuisi vain jommallakummalla kielellä. Uuteen kouluun liitettäisiin myös alueella, jo nyt kaksikielisenä toimiva päivähoito. Isnäsiin kaavailtu

Skolnätverket kommer att förnyas i Lovisa. Avskaffandet av en del byskolor har varit på tapeten. Lovisa har ändå lyckats komma på en innovativ lösning, genom vilken det är möjligt att rädda byskolan i  Isnäs . Två skolor fungerar för tillfället i  Isnäs  – en finskspråkig och en svenskspråkig skola. Båda skolorna har totalt ca 20 elever. Skolorna är små och samtidigt är de geografiskt långt borta från alla andra skolor i Lovisa. Genom den nya modellen vill man trygga framtiden för  Isnäs  byskola. Vårens skolnätverksrapport föreslår att  Isnäs  finskspråkiga och svenskspråkiga skolor ska slås samman till en tvåspråkig skola. Planen är att den nya skolan ska börja sin verksamhet redan hösten 2015. Inlärningen skulle ordnas både på svenska och finska i den tvåspråkiga skolan. Årskurserna från tredje klassen uppåt skulle få undervisning på både svenska och finska. Handarbete, slöjd, konst och gymnastik skulle ordnas endast på antingen finska eller svenska. Den nya tvåspråkiga skolan sk

Enligt SFP:s Marcus Rantala (HBL 7.9.) är det oärligt att gå in i en öppen diskussion om rättvisa då det gäller statsbudgeten. Rantala påpekar att ansvaret för besluten bör tas som ett regeringskollektiv. Ändå motsatte SFP sig vårens beslut om att förlänga läroplikten. Det är oärligt att riva upp redan gjorda beslut och kritisera dem som har avvikande åsikt gällande SFP:s politik. Garantipensionens höjning med 10 euro i månaden skulle ha kostat högst 20 miljoner euro och berört ca. 100 000 personer. Detta motsatte SFP sig från början, även om Rantala nu påstår att höjningen inte kunde förverkligas på grund av statens ekonomiska tillstånd. Läropliktens förlängning skulle ha kostat 15 miljoner euro. I stället för att förlänga läroplikten riktade regeringen 50 miljoner euro till stödmedel vi har haft i bruk de senaste 20 åren inom den grundläggande utbildningen. Dessa är viktiga stödmedel, men de är inte tillräckliga. Enligt mitt tycke behövs inbesparingar, men de måste göras rättvis

Maan hallitus pääsi sopuun vuoden 2015 talousarviosta viime torstaina. Elämme taloudellisesti raskaita aikoja; työttömyys kasvaa ja vienti ei vedä. Eduskuntavaalit lähenevät ja puolueiden aidot karvat nousevat esiin. Oikeisto vaatii lisää leikkauksia ja julkisen sektorin supistamista. Samaan aikaan Sosialidemokraatit (SDP) painottivat investointeja ja pienituloisten ostovoiman parantamista. Elokuun alussa valtiovarainministeri  Antti Rinne  esitti 10 euron korotusta takuueläkkeisiin ja pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotuksen pientä kevennystä. Nämä toimet yhdessä pieni- ja keskituloisille perheille esitetyt lapsivähennykset ovat oikeudenmukaisuustoimia ja lisäävät kotimaista ostovoimaa. Kokoomus ja  Suomen ruotsalainen kansanpuolue  (RKP) eivät lainkaan kannattaneet moisia esityksiä. Kokoomus ja RKP vaativat, että eläkeläisille ei annettaisi mitään helpotuksia tässä budjetissa. Takuueläkkeen 10 euron korotus ei sopinut muillekaan hallituspuolueille. Onneksi SDP:n esittämä

Regeringen presenterade budgeten för år 2015 i torsdags. Vi lever i ekonomiskt svåra tider; arbetslösheten växer och exporten drar inte. Riksdagsvalet närmar sig och de politiska skiljelinjerna mellan partierna har kommit fram. Högern prioriterar nedskärningar och en minskning av den offentliga sektorn. Samtidigt betonar Socialdemokraterna (SDP) investeringar och förbättringar av låginkomsttagarnas köpkraft. Finansminister  Antti Rinne  föreslog i början av augusti ett pensionsavdrag för pensionärer med låga eller medelstora inkomster samt en höjning av garantipensionen med 10 euro. Dessa åtgärder, tillsammans med barnavdraget, är rättvisa satsningar som ökar den inhemska köpkraften. Samlingspartiet och Svenska folkpartiet (SFP) stödde inte alls dessa förslag. Samlingspartiet och SFP krävde att pensionärerna inte skulle få lindringar i denna budget. Höjningen av garantipensionen passade inte för någon annan i regeringen. Som tur fick SDP i genom pensionsavdraget. Nu kommer pension