Anette Karlsson

Helsingin seudulla suunnitellaan taas kerran tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. Itä-Uudenmaan kunnista vain Sipoo pääsee osallistumaan neuvotteluihin, mutta muu itäinen Uusimaa joutuu sivustaseuraajan rooliin. Pääkaupunkiseudun tienkäyttömaksujen eteneminen olisi meille itäuusmaalaisille erittäin huono asia. Siksi on tärkeää, että myös me pyrimme vaikuttamaan asiaan. Monet porvoolaiset, loviisalaiset ja askolalaiset työskentelevät pääkaupunkiseudulla ja tienkäyttömaksut vaikuttaisivat negatiivisesti meidän kaikkien arkeen.

Ilmastotavoitteiden edistäminen on tärkeää, mutta se tulee tehdä kokonaisvaltaisella ja kestävällä tavalla. Raideyhteyttä pääkaupunkiseudulta itään ei vielä ole ja joukkoliikenteen suhteenkin on parantamisen varaa. Metropolialue kehittyy pohjoiseen ja länteen, mutta itä on jäänyt varjoon. Se näkyy valitettavasti myös Uudenmaan maakuntakaavaluonnoksessa, josta alueemme kunnat lausuivat vastikää. Ei ole kestävää, että meidän alue jää jatkuvasti jälkeen kehityksestä. Pää…

Situationen inom yrkesutbildningen är turbulent. Regeringen Sipilä har gjort massiva - 190 miljoner euros - nedskärningar i yrkesutbildningen. Över 1600 yrkeslärare har förlorat sina jobb och närundervisningen har minskat. Unga upplever att de har lämnats vind för våg. Kraven på de unga är hårda. Nuförtiden bör de själva planera sin läsordning och hålla reda på sitt lärande. Därtill har de mycket självstudier (i huvudsak nätstudier). Men på nätet lär sig inte närvårdare sociala färdigheter eller husbyggare hur man använder olika verktyg. Unga behöver stöd och lärarnas vägledning.

Flera unga berättar om hur lite närundervisning de har i yrkesutbildningen. Ett par timmar undervisning per dag, och en del av vardagarna ingen undervisning alls, är inte ovanligt. Yrkesstuderanden har på så sätt mindre undervisning än en tredjeklassist. Skillnaden mellan dessa två är att den ena har fler år skola framför sig, då den andra borde få de nödvändiga kunskaper hen behöver för att klara sig i yrkesl…

“Syyttömänä syntymään sattui hän. Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään. Jossa jo esi-isät, juovuksissa tottakai, hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai” kuuluu suomalaisen laulun sanat. Valitettavan monelle laulu on todellisuutta. Suomi on turvallinen maa, mutta perheväkivallan osalta meillä on hyvinvointiyhteiskunnassa musta piste.

Perheväkivallasta puhuminen on vaikeaa. Osa vanhemmista ajattelee, etteivät lapset huomaa mitä kotona tapahtuu. Mutta lapset huomaavat. Turvaton lapsuus voi vaikuttaa aikuisiällä mm. kouluttautumiseen, työelämään ja ihmissuhteiden solmimiseen. Pahimmassa tapauksessa väkivalta periytyy sukupolvelta toiselle. Miehistä, joiden isä oli väkivaltainen puolisoaan tai muita perheenjäseniä kohtaan, lähes neljä kymmenestä on ollut väkivaltainen joskus nykyistä puolisoaan kohtaan. Suomessa tulisi pohtia pitäisikö lapsen altistaminen väkivallan näkemiselle tehdään rangaistavaksi teoksi. Ruotsissa tätä selvitetään.

Perheiden pahoinvointiin ja lastensuojelun kriisiin …

On ilahduttavaa, että lasten ja nuorten asiat sekä valtuuston päätökset kiinnostavat ja herättävät keskustelua. Oppivelvollisuusiän nostaminen on tärkeä uudistus, joka tulee toteuttaa seuraavalla hallituskaudella. Monen asiantuntijan ohella myös Opetusalan Ammattijärjestö OAJ kannattavat sitä. Varhaiskasvatuksen osalta esiopetus muutettiin velvoittavaksi viime kaudella, sosialidemokraattisen opetusministerin johdolla. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla maksuton varhaiskasvatus. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitetään subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista, ryhmäkokojen pienentämistä ja maksujen alentamista. Lisäksi haluamme edistää ”Suomalaista Islannin mallia”, joka sisältää muun muassa kokonaisen koulupäivän periaatteen. Porvoossa kolmiportainen tuki toimii melko hyvin, viime vuonna vain yksi porvoolaisnuori jäi ilman päättötodistusta. Oikea-aikainen tuki on keskeisessä roolissa, sillä sen avulla voidaan ennaltaehkäistä isoja pulmia. Tästä aiheesta olen kirjoittanut laaj…

Jag vill berätta om min mormor. Hon är mamma till tre och hon har jobbat i låglönebranscher hela sin arbetskarriär. Innan hon gick i pension blev hon sjukskriven och jobbade deltid. En tid senare blev hon sjukpensionerad. Pensionen var liten och den höjdes dessvärre inte då hon gick i ålderspension. Efter hyran och elräkningen blir det bara några hundra euron kvar att leva på. Höjda kundavgifter och självriskandelar för mediciner gör inte situationen lättare. Många pensionärer med små inkomster kämpar dagligen för att få pengarna att räcka till.

Enligt enkät av Pensionsskyddscentralen upplever närmare 10 procent av pensionstagare allvarliga försörjningsproblem. Den allra fattigaste finländaren är en kvinna över 75 år som bor ensam. Allt fler pensionärer lever i fattigdom och orsaken är höjda social- och hälsovårdsutgifter. Fler än var tionde pensionär har valt att inte gå till läkaren eller att köpa mediciner på grund av brist på pengar. Då jag senast gick till apoteket blev jag så led…