Siirry pääsisältöön

Tekstit

Pengabrist får inte hindra utbildning

Ifjol fick jag möjligheten att lära känna en trevlig 15-åring som gjorde sin praktik på Riksdagen. Vi diskuterade hens framtidsplaner och olika drömyrken. Diskussionen påminde mig om min egen ungdom. Alternativen var många, men däremot saknades konkret information om de olika yrkena. Är det realistiskt att förvänta sig att en 16-åring är kapabel till att välja ett yrke var hen trivs tills pensionen? Jag klarade inte av det och knappast kan alla dagens unga det heller. Som tur är det inte ett problem nuförtiden, eftersom det uppskattas att dagens unga kommer att göra sina arbetskarriärer inom flera olika yrken. Men ifall man endast har grundskoleutbildning kan man få stora problem senare i livet, eftersom forskning visar att låg utbildningsnivå ökar riskerna för arbetslöshet och fattigdom.

En femtedel av män under 25 år och över 15 procent av unga kvinnor befinner sig utanför arbetslivet och de saknar utbildning. Det är allt för många och mängden växer konstant. Snart publiceras ungdoms…

Itä-Uusimaa mukaan kehitykseen

Helsingin ja Tampereen pormestarit kiirehtivät (YLE 10.1.) niin sanotun lentoradan rakentamista. VR:n ja Finnairin toimitusjohtajat ovat pormestareiden kanssa samoilla linjoilla. Lentorata yhdistäisi Helsingin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pääradalle Keravan kohdalla ja siitä koko kasvukäytävälle. Matka lentokentältä Helsinkiin taittuisi 12 minuutissa. Rata kulkisi lähes kokonaan tunnelissa ja se maksaisi noin miljardin. Kyseinen hanke on tärkeä myös meille itäuusmaalaisille, sillä se on osa niin sanottua itäistä rantarataa.

Helsinki-Pietari rautatieyhteyttä on selvitetty vuonna 2008 ja ratayhteyttä on selvitetty tarkemmin Uudenmaan maakunnan alueella (Pasila-Lentoasema-Porvoo) vuonna 2013. Kyseisten selvitysten mukaan itäinen rantarata liittyisi pääradalle Keravalla ja Suomen rajalle rata kulkisi Kouvolan tai Luumäen kautta. Kustannus olisi noin kaksi miljardia euroa. Itä-Uusmaalaisten kuntien tulee tehdä yhteisrintamassa töitä alueelle tärkeän ratahankkeen edistämiseksi.

Uutta maaku…

Valtuutetun tilinpäätös 2017

Uuden valtuustokauden ensimmäinen vuosi on takana. Nyt on hyvä hetki katsoa mennyttä ja avata porvoolaisille sitä mitä kaupunginhallituksen jäsenen ensimmäinen puolivuotiskausi on pitänyt sisällään. Ensimmäiseen vuoteen mahtuu paljon asioita, sillä olemme lyhyessä ajassa saaneet paljon aikaiseksi.

Jo keväällä, kuntavaalien alla, HUS:n toimitusjohtaja Aki Lindén ilmoitti, että kaupungin suunnittelema yhteisyritys vaarantaa Porvoon sairaalan tulevaisuuden. Silloin saimme yhdessä Millariikka Rytkösen kanssa kaupungin johdon ottamaan asiassa aikalisän. Kesällä olimme mukana päättämässä, että Porvoon sosiaali- ja terveyspalveluita ei siirretä yhteisyritykseen, eli yksityisen terveysyrityksen enemmistöomistamaan yhtiöön. Uhkakuvat Porvoon sairaalaa kohtaan eivät kuitenkaan päättyneet tähän. Loppuvuodesta maan hallituksen valinnanvapauskokonaisuus sai HUS:n ilmoittamaan, että malli johtaa väistämättä Porvoon sairaalan päivystystoiminnan loppumiseen, joka tarkoittaa sairaalan alasajoa. Kaupung…

Anna lapselle raitis joulu

Joulu on monelle suomalaiselle iloista aikaa - ostetaan lahjoja, koristellaan koti ja syödään yhdessä hyvää ruokaa. Joulun tulo näkyy kaduilla, kaupoissa ja postilaatikkoon tipahatvista lelukauppojen mainoskuvastoista. Muistan kuinka hauskaa oli lapsena katsella kuvastoa ja merkitä joulupukille tiedoksi, mitkä lelut olisi kiva saada. Lapsuudessani meillä ei ollut paljon rahaa, joten suurin osa lahjatoiveista jäi toteutumatta, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna se oli hyvä asia, koska opin arvostamaan niitä leluja, jotka minulla oli. Tiedän myös nyt, että äitini teki kaikkensa, jotta hänellä olisi mahdollisuus ostaa minulle kiva joululahja. Usein se tarkoitti sitä, että hän ei koko vuonna ostanut itselleen mitään.

Erityisesti näin joulun alla monet perheet pohtivat, miten rahat saadaan riittämään. Kuuntelin surullisena erään äidin kertovan, ettei heillä ole varaa edes jouluruokiin. Hän oli yksi niistä tuhansista köyhistä ihmisistä, joiden elämää Sipilän hallitus on vaikeuttanut kylmällä …

Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys

Hyvä veli -verkostot, miesten yliedustus johtotehtävissä ja naisten välinen kannustamattomuus - näistä asioista on puhuttu iät ja ajat. Porvoossa naispäättäjät haluavat muuttaa kulttuuria kannustamalla ja tukemalla toinen toisiaan.

Tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys, ei edes 2000-luvun hyvinvointi-Suomessa. Meillä on sadan vuoden itsenäisyytemme aikana ollut vain yksi naispresidentti, kolme naista eduskunnan puhemiehenä ja pääministerinä nainen on toiminut kahdesti. Valtioneuvostossa on ollut ministereitä yli 500, joista alle 80 on ollut naisia. Suomella on hyvä maine maailmalla: olemme tasa-arvoinen, turvallinen ja hyvinvoiva yhteiskunta. Tasa-arvokehitys on kuitenkin pysähtynyt ja edelläkävijämaan maine ollaan vaarassa menettää. Suomi oli kolmas maa maailmassa ja ensimmäinen Euroopassa, joka antoi naisille äänioikeuden jo reilu sata vuotta sitten. Poliittisesta tilanteesta johtuen naisten äänioikeus ja vaalikelpoisuus kunnallisvaaleissa toteutettiin vasta vuonna 1917.

Naisia on ollut e…