Tekstit

Gå ut med en åldring

Kuva
För drygt ett år sedan stiftade jag bekanstap med en äldre person som bodde ensam. Hen var mycket orolig för hur hen skulle klara vardagen. Hemvården besöker hen några gånger om dagen, men hen upplever att det inte är tillräckligt. Det är svårt att komma ut från höghuslägenheten med rollator, då det inte finns en hiss. Dörrarna är tunga och på vintern är backen hal.

Närstående bor inte i närheten, så hen är i princip en fånge i sitt eget hem. Sannolikt inte den enda. Alltför många är nämligen tvingade till ett liv enbart inomhus, trots att frisk luft skulle göra gott! Enligt forskning gjord av Institutet för hälsa och välfärd är inte ens hälften av kunderna inom äldrevården utomhus så mycket som de skulle behöva. Att få vara ute är en grundrättighet för alla finländare. Frisk luft förbättrar välmåendet på många sätt - sinnet, fysisk hälsa och kognitiva färdigheter.

Idag har samhället som målsättning att människor ska kunna bo hemma så länge som möjligt. Det betyder att vi ska hjälpa dem…

"Porvoonkorpi" luonnonsuojelualueeksi

Kuva
Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat ihmiskunnan vakavimpia ongelmia. Tämä korostuu aikana, jolloin yhteiskuntamme kaupungistuu kovaa vauhtia. Kaupungistumisen myötä erityisesti lasten luontokokemukset ovat selvästi vähentyneet. Puhdas luonto ja meri kuuluvat kaikille, myös tuleville sukupolville. Siksi on tärkeää varmistaa, että suojeltuja metsiä on olemassa myös tulevaisuudessa. Luimme ilahtuneena Rinteen hallituksen ohjelmaa, jossa tavoitteeksi oli nostettu luonnonsuojelualueiden rahoituksen kasvattaminen ja luonnonsuojelualueiden vapauttaminen kiinteistöverosta.

Luonnonsuojelu on ollut vahvasti esillä myös Porvoon paikallispolitiikassa. Viime vuonna valmisteltiin kaupungin strategiaa laajalla porukalla. Ilmastonmuutoksen torjuminen nostettiin vahvaksi tavoitteeksi, mutta valitettavasti luonnonsuojelualueiden lisääminen jäi esityksestämme huolimatta uupumaan strategiasta. Iloksemme strategian mittaristoon saatiin Vihreiden esitykse…

Kolumni: Vie vanhus ulos

Kuva
Reilu vuosi sitten tutustuin yksin asuvaan ikäihmiseen. Hän oli huolissaan omasta pärjäämisestä. Kotihoito käy hänen luona muutaman kerran päivässä, mutta hän kokee ettei se riitä. Kerrostalosta ei ole helppoa päästä rollaattorilla ulos, varsinkin kun hissiä ei ole. Ovet ovat painavat ja talvella piha on liukas. Lähiomaisia ei ole lähettyvillä, joten hän on osittain jäänyt kotinsa vangiksi. Hän ei ole ainoa. Liian monen on pakko olla sisällä, vaikka raitis ulkoilma tekisi hyvää. THL:n tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Oikeus ulkoiluun on perusoikeus ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa. Ulkoilulla on suuria terveysvaikutuksia niin mieleen, fyysiseen terveyteen kuin kognitiiviseen suoriutumiseen. Ulkoilu tukee tutkitusti hyvinvointia ja terveyttä.

Nykypäivänä tavoitteena on, että ikäihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä ja myös autettuna omassa kodissaan. M…

Millainen sote-erillisratkaisu Uudellemaalle?

Kuva
Keväällä sosiaali- ja terveysuudistus lähti liikkeelle uusilla raiteilla, kun Rinteen hallitus pääsi yhteisymmärrykseen uudistuksen suuntaviivoista. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet terveyserojen kaventamisesta ja palveluiden saatavuuden parantamisesta nostettiin taas keskiöön. Nyt on myös tarkoituksena ottaa alueelliset erityispiirteet huomioon. Uudenmaan erillisratkaisun selvitystyö alkoi viime viikolla kuntien kuulemisella. Selvityksen tulee valmistua tämän vuoden loppuun mennessä. Aikaa ei ole hukattavaksi. Uudenmaan kuntien on mahdollisimman pian löydettävä yhteinen sävel siitä, millainen malli halutaan.

Halutaanko yksi yhtenäinen sote-alue, joka kattaa Helsingin ja koko Uudenmaan? Jos tähän päädyttäisiin, miten voidaan varmistaa, että myös pienemmillä reuna-alueen kunnilla on sananvaltaa päätöksenteossa? Ei oikeastaan millään tavalla. Yhden ison sote-alueen perustaminen Uudellemaalle ei näytä olevan järkevää, eikä ainakaan meidän itäuusmaalaisten kannalta tavoiteltava vaihtoeh…

En skola i varje väderstreck

Kuva
Att stänga en skola eller att slå ihop skolor är alltid tuffa beslut – beslut som sällan känns bra. Några år sedan väckte Lovisas beslut att hålla kvar alla byskolor och bygga två nya skolcenter förundran och beundran i Borgå. Nu ser det tyvärr ut som om Lovisas modell inte var fungerande. Beslutsfattarna i Lovisa är tvungna att igen diskutera om att stänga små byskolor (ÖN 13.8).

I Borgå gjorde vi ett annorlunda val. Vi har försökt hitta en hållbar kompromiss mellan att centralisera och hålla kvar byskolorna. Vi fortsatte att jobba med bildningsnätet genom att föra in besluten som gjordes redan år 2013 om att stänga små svenskspråkiga byskolor. Därtill beslöt stadsfullmäktige att slå ihop två skolor i norr till en ny skola. Lösningen i östra delen av staden är fortfarande öppen. Ska båda skolorna stängas, ska baracker tillfälligt inrättas på de nuvarande skolornas gårdar eller ska det komma ett nytt bildningscenter på området, och ifall så på vilken plats skall bildningscentret byggas…

Koulu joka ilmansuunnassa

Kuva
Koulun lakkauttaminen tai koulujen yhdistäminen on aina kova päätös - päätös, joka harvoin tuntuu hyvältä. Pari vuotta sitten Porvoossa ihmeteltiin ja ihailtiin naapurikunnan Loviisan päätöstä säilyttää kaikki kyläkoulut ja rakentaa kaksi uutta koulukeskusta. Nyt näyttää valitettavasti siltä, että Loviisan malli ei ollutkaan toimiva. Pienten kyläkoulujen lakkautus on taas loviisalaisten päättäjien pöydällä (LS 16.8.).

Porvoossa päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun - löytämään kultainen keskitie keskittämisen ja kyläkoulujen säilyttämisen välillä. Sivistysverkon kehittämistä jatkettiin viemällä maaliin jo vuonna 2013 tehdyt päätökset pienten ruotsinkielisten koulujen lakkauttamisesta sekä yhdistämällä Porvoon pohjoisen alueen koulut yhdeksi uudeksi kouluksi. Itäisen alueen kouluratkaisu on yhä auki: lakkautetaanko alueen molemmat koulut, laitetaanko nykyisten koulujen pihoihin parakit muutamaksi vuodeksi vai tuleeko alueelle uusi sivistyskeskus, ja jos tulee, niin minne se tulee? Näihin…

Anette Karlsson johtaa ruotsinkielisiä demareita Itä-Uudellamaalla

Kuva
Ruotsinkieliset demarit Itä-Uudellamaalla valitsivat yksimielisesti sunnuntaina 18.8. Porvoossa Tolkkisten työväentalolla järjestetyssä vuosikokouksessaan porvoolaisen Anette Karlssonin jatkamaan puheenjohtajana vuonna 2020. Hallitukseen valittiin Kjell Grönqvist (Sipoo), Bengt Dahlqvist (Porvoo), Ove Blomqvist (Porvoo), Torbjörn Bergström (Loviisa) och Dorita Sjöholm (Loviisa).
Vahvempaa edunvalvontaa
Kevään eduskuntavaalien jälkeen itäisin Uusimaa jäi ilman omaa kansanedustajaa. Alueen mahdollisuudet vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon heikkenivät. Nyt tarvitaan entistä vahvempaa alueellista yhteistyötä.
- Sosiaali- ja terveysuudistus tulee vaikuttamaan meidän alueeseen monella tapaa. Ministeriö valmistelee yhdessä kuntien kanssa erillisratkaisua Helsingille ja Uudellemaalle. Meidän alueen kannalta on tärkeää, että päätöksenteko sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta pysyy omissa käsissä, Anette Karlsson kommentoi. 
Sosiaali- ja terveysuudistus ei ole ainoa iso kysymys itäise…