Anette Karlsson

Jokaisen uudistuksen yhteydessä joukko ihmisiä joutuu väliinputoajaksi. Sellainen tilanne nähtiin vähän aikaa sitten, kun niin sanottu “Lex Lindström” (aiemmin Lex Taipale) eläketuki tuli voimaan. Pitkäaikaistyöttömille suunnatun eläketuen ehdot täyttyivät, jos 60 vuotta tuli täyteen ennen syyskuuta 2016. Eräs nainen soitti minulle ja kysyi, miksi hän ei saanut eläketukea. Hän oli syntynyt syyskuussa 1956 - eli pari päivää liian myöhään. Samanlaisia tilanteita tulee vastaan miltei jokaisessa uudistuksessa.

Ihmiset ovat erilaisia. Heillä on erilaiset perhetaustat, työurat, palkat ja myös eläkkeet. Suomen työeläkejärjestelmä koostuu myös useista eri eläkejärjestelmistä, jotka karkeasti voidaan jakaa yksityisen sekä julkisen sektorin palkansaajien eläkejärjestelmiin ja yrittäjien eläkejärjestelmiin. Näitä järjestelmiä on uudistettu useaan otteeseen; 1968 eläkepalkka laskettiin työsuhteen neljän viimeisen vuoden perusteella valitsemalla niistä kaksi ansiotasoltaan parasta vuotta ja 1979 va…

Ammatillinen koulutus on kokenut suuria muutoksia. Hallituksen massiiviset leikkaukset näkyvät oppilaitosten ja nuorten arjessa - ainakin 1600 ammatillista opettajaa on saanut lähtöpassit ja lähiopetustunteja on vähennetty. Nuoret kokevat, että heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Painopistettä siirrettiin lähiopetuksesta omatoimiseen “nettiopiskeluun”. Netti ei kuitenkaan opeta lähihoitajille vuorovaikutustaitoja tai talonrakentajalle työkoneen turvallista käyttöä. Nuoret tarvitsevat tukea ja opettajan ohjausta.

Uudessa ammatillisen koulutuksen maailmassa nuorten pitää olla itseohjautuvia oppijoita, jotka osaavat rakentaa itselleen lukujärjestyksen. Osa nuorista kykenee tähän, mutta eivät kaikki. Opiskelijan lukujärjestyksissä tunnit voivat olla sijoitettu niin, että jonain koulupäivinä on vain pari tuntia opetusta ja osa päivistä on täysin ilman opetusta. Ammattiin opiskelevalla nuorella on näin vähemmän oppitunteja kuin alakoululaisella. Ero näissä kahdessa on se, että toisella on…

Digitaliseringen har kommit för att stanna, det kan inte nekas. Nätbutiker, elektroniska tjänster och smarttelefoner är vardag för många. Det är inte en dålig sak, bara vi kommer ihåg att alla inte, på grund av ålder, ekonomi eller funktionsnedsättningar, kan använda den nya tekniken.

Enligt statistikcentralen har 65 procent av 74–89-åringarna och 25 procent av 65–74-åringarna aldrig använt internet. Det kommer att ta en lång tid innan alla hålls med i det digitala samhället. Därför måste vi se till att alla får de tjänster de behöver.

Vi känner alla någon, som aldrig använder internet eller smarttelefoner. Människor som har svårt att få sina ärenden uträttade i den nya digitala världen. De går till banken för att betala sina räkningar och blir tvungna att betala stora kundavgifter. Det är fel. Samtidigt växer oron, då banker försvinner i snabb takt från glesbygden. Världen blir digital, men alla hinner inte med. Det har bildats en ny grupp av utslagna människor i vårt samhälle, digiuts…

Haluan kertoa teille minulle läheisestä ihmisestä. Nuorena hän oli kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Hän sai pientä palkkaa koko työuransa aikana. Ennen eläkkeelle pääsyä hän sairastui ja jatkoi muutaman vuoden osa-aikaista työntekoa. Eläkkeelle pääsy ei parantanut hänen tilannetta - päinvastoin. Eläke laskettiin viimeisten vuosien tulojen pohjalta, jotka sairauden ja osa-aikaisuuden vuoksi olivat todella pienet. Nyt hänelle jää käteen noin tuhat euroa kuukaudessa. Vuokran ja sähkölaskun jälkeen elämiseen jää vain muutamia satasia. Taloudelliset huolet ovat jatkuvasti mielessä. Asiakasmaksujen nousu ja kalliit lääkkeet lisäävät huolta entisestään. Samanlaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia.

Eläketurvakeskuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Kaikkein köyhin suomalainen on yli 75-vuotta täyttänyt nainen, joka asuu yksin. Pienituloiset eläkeläiset ovat enenevästi köyhyysloukussa. Se johtuu kasvavista sosiaali- j…

Hyvät läsnäolijat, bästa åhörare

Suomessa on hyvä vanheta, näin kertovat monet tutkimukset. Valitettavasti jokainen meistä on lukenut sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon tilasta. Ikäihmisiä on kohdeltu kaltoin ja jätetty heitteille.

Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää.

Kyse on arvovalinnoista – siitä millaisen yhteiskunnan me haluamme – siitä, mikä on meille tärkeää. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.

Porvoossa on haluttu panostaa ikäihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen. Mutta meilläkin on vielä paljon tehtävää, jotta voimme todella sanoa, että kaupungin vanhustenhoito on maan parasta.

Kaupungin strategiassa olemme linjanneet, että Porvoo tukee aktiivista ikääntymistä painottaen terveyttä edistäviä toimenpiteitä. Tämä on hyvä tavoite, joka voidaan saavuttaa kuuntelemalla ikäihmisiä.

Meidän tulee muistaa, että eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita. He ovat aktiivisia ihmisiä, …