Anette Karlsson

Det var hjärtskärande att läsa Marina Rautakoskis skrivelse (ÖN 11.9) om hur hennes 90-åriga far hade blivit behandlad. Liknande missförhållanden som Rautakoski beskriver får vi tyvärr läsa om allt för ofta. Beslutsfattarna och tjänstemännen jobbar för att förbättra läget i Borgå, men det tar tid. Det krävs också satsningar på nationell nivå. Mera resurser måste riktas till äldrevården och en bindande vårddimensionering måste stiftas i lag. Vi kan inte fortsätta så här längre, det behövs tillräckligt med yrkesmänniskor inom hemvården och anstaltsvården. Vi vet att en lagstadgad dimensionering är det effektivaste sättet att garantera att det finns tillräckligt med personal inom hemvården.

Enligt en nordisk forskning (Nordcare2) har till och med två av fem finländare som jobbar inom hemvården funderat på att sluta eller byta bransch. Hälsan håller inte. Snart har vi ingen som vill jobba inom äldrevården. Och orsaken är inte att det inte skulle råda brist på människor i vårt samhälle som …

Viime aikoina olen saanut lukea paljon sydäntä särkeviä kirjoituksia vanhustenhoidon nykytilasta. Kenenkään ei pitäisi joutua elämään sellaisissa olosuhteissa, joissa osa meidän ikäihmisistä tänä päivänä elää. Kansanedustaja Juvonen (UM 11.9.) toteaa, että kotihoidon kehittäminen ei enää riitä. Näin on, vanhustenhoitoa on kehitettävä kokonaisvaltaisesti. Säästöpaineiden ja prosenttitavoitteiden takaa on nähtävä ihminen.

Seuraavalla hallituskaudella vanhustenhoidon parantamiseen on panostettava toden teolla. Lisäresursseja on suunnattava vanhustenhoitoon ja sitovat hoitajamitoitukset on kirjattava lakiin, sillä se on paras keino varmistaa, että kotihoidossa ja hoivakodeissa on riittävästi hoitajia. Lisäksi tarvitaan uusia keinoja laadun varmistamiseksi. Tehy-lehden (27.8.) mukaan yksityinen terveysjätti Mehiläinen oli paikannut hoivakotinsa henkilöstövajausta laskemalla keikkalaisten työtunnit kahdesti. Tällainen kikkailu ei ole hyväksyttävää.

Pohjoismaisen tutkimuksen (Nordcare2) mukaan…

Harrastusten kustannukset ovat nousseet Suomessa viime vuosina merkittävästi. Keskivertoisen harrastavan perheen vuositulot olivat 87 000 vuodessa. Vain 36 prosenttia suomalaisista lapsiperheistä ansaitsee vuodessa yli 80 000 euroa. Sosioekonominen tausta vaikuttaa lasten mahdollisuuksiin saada yhdenvertainen kasvuympäristö.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen tutkimuksesta (2016) käy ilmi, että vanhempien tausta vaikuttaa edelleen voimakkaasti nuorten koulutusvalintoihin. Tutkimuksesta käy ilmi, että koulutuksen periytymiseen vaikuttaa kotiympäristön kulttuurinen pääoma ja harrastuneisuuteen kannustaminen.

Harrastusrikas ympäristö kehittää lapsen tietoja ja taitoja, kuten sanavarastoa, argumentaation taitoja, sosiaalista ymmärrystä ja yleissivistystä, joilla on myönteinen vaikutus koulumenestykseen ja koulutusasenteisiin. Lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien lisääminen tuo pitkällä aikavälillä säästöjä, kun nuorten syrjäytyminen saadaan ennaltaehkäistyä.

Ilmoituks…

Kostnaderna för fritidsaktiviteter har avsevärt ökat under de senaste åren i Finland. Inkomsterna i de familjer som aktivt deltar i hobbyverksamhet är i medeltal 87 000 euro i året. Endast 36 procent av finländska barnfamiljer uppnår en årsinkomst över 80 000 euro. Barns socioekonomiska bakgrund påverkar i stor utsträckning möjligheterna till en likvärdig uppväxtmiljö.

Enligt en forskning som Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus gjort (2016) har även föräldrarnas bakgrund en stor betydelse gällande barnens skolval. I forskningen framkommer bland annat att hemomgivning, kulturellt kapital och barns möjligheter att delta i hobbyverksamhet starkt påverkar barnets framtid och utbildningsval.

En hobbyrik miljö utvecklar och förstärker barns kunskaper och färdigheter, såsom ordförråd, argumentation, sociala kunskaper och allmänbildning. Alla nämnda egenskaper har en positiv inverkan på barns skolframgång och attityd till skolan. Satsningar på barnens och de ungas hobbymöjligheter inbr…

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, sitä ei voi kiistä. Verkkokaupat, sähköinen asiointi ja älylaitteet kuuluvat monen arkeen. Eikä se ole huono asia, kunhan muistamme, että läheskään kaikilla kansalaisilla ei ole mahdollisuutta käyttää tietotekniikkaa iän, toimintakyvyn rajoitteiden tai taloudellisten syiden takia. Digitalisaatio ei vielä pitkään aikaan pysty tavoittamaan kaikkia kansalaisia ja siksi yhteiskunnan on pidettävä huolta, että myös ne henkilöt, joilla ei ole tietokonetta, älypuhelinta tai internet-yhteyttä saavat yhdenvertaisia palveluita. Tilastokeskuksen mukaan 65 prosenttia 74-89-vuotiaista ja 25 prosenttia 65-74-vuotiaista kansalaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

Kasvotusten annettavia palveluita karsitaan vauhdilla. Esimerkiksi pankkipalveluiden siirtyminen verkkoon on heikentänyt monen ihmisen mahdollisuuksia hoitaa asioitaan, kasvaneista kustannuksista puhumattakaan. Uusi nopeasti muuttuva maailma pelottaa monia. Huoli omasta pärjäämisestä kasvaa. Tiedän …