Anette Karlsson

Koti on usein meille kaikille rakas paikka. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty. Toisille kerrostalon osake, kun taas joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme ikääntyneistä sellaiseen paikkaan? Hyvinvointiala HALI ry:n tuoreen selvityksen mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Lain mukaan paikkaa pitää tarjota viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Selvityksen mukaan lähes 52 prosenttia vastanneista ilmoitti laskevansa odotusajan myönteisestä palvelupäätöksestä, ei lain edellyttämästä hakemuksen jättämispäivästä. Osa kunnista jätti ilmoittamatta odotusajan verkkosivuillaan, vaikka lain mukaan tiedon tulee olla esillä. Selvitys osoittaa, että tilanne ei ole Suomessa sillä tas

Ilmoittajan suojelua koskeva EU-direktiivi, ns. whistleblower-direktiivi, velvoittaa jäsenvaltioita säätämään ilmoittajan suojelusta. Direktiivin mukaan kansallisen sääntelyn piti tulla voimaan viimeistään joulukuussa 2021, mutta täytäntöönpano on Suomessa viivästynyt ja näillä näkymin sääntely tulee voimaan loppuvuodesta 2022. EU-direktiivi velvoittaa viimeistään 17.12.2023 yli 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä, osuuskuntia, yhdistyksiä ja julkisen sektorin organisaatiota järjestämään kanavan, jonka välityksellä voi jättää ilmoituksen väärinkäytösepäilystä. Järjestelmän avulla voidaan tehdä nimettömiä ilmiantoja vaikkapa huonosta johtamisesta tai häiriökäyttäytymisestä. Direktiivin idea on suojata ilmoituksen tekijää, mikä edellyttää toimivan prosessin rakentamista ilmoitusten vastaanottamiseksi, käsittelemiseksi ja anonyymin yhteydenpidon mahdollistamiseksi. Ilmoituskanavalla tarkoitetaan toimintoa, jonka kautta otetaan vastaan ilmoituksia väärinkäytöksistä organisaatiossa. Toiminto

Arvoisa puheenjohtaja, värderade ordförande Tässä salissa keskustellaan usein siitä, miltä Porvoon tulisi näyttää – mitä palveluita täällä tarjotaan, miten palveluiden piiriin pääsee ja miten kaupunki kehittyy ja kasvaa. Mietimme miten raha riittää kaikkeen, mistä rahaa voi ottaa pois ja minne sitä voi laittaa lisää. Meillä ei kuitenkaan ole yhtään palveluita, ellei meillä ole henkilöstöä tekemässä kaupungista viihtyisää ja tarjoamassa asukkaille heidän tarvitsemia palveluita. Arvoisat valtuutetut, Porvoon suurin voimavara on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Demariryhmä on iloinen siitä, että meillä on tänään täällä valtuustossa mahdollisuus keskustella henkilöstömme jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Me olemme useaan otteeseen nostaneet esille henkilöstön jaksamisen, työturvallisuuden ja hyvinvoinnin. Tiedämme, että kaupungin työntekijät ovat olleet kovilla – kaksi raskasta koronavuotta ovat uuvuttaneet monet. Epävarmuus ja jatkuvasti muuttuva tilanne oli viime vuonna arkipäivää. Korona

Adhd on yleinen neuropsykiatrinen häiriö myös aikuisilla. Käypä hoito -suosituksen mukaan aikuisilla esiintyvyys on 2,5–3,4 prosenttia ja karkean arvion mukaan tämä tarkoittaa, että Suomessa on noin 110 000–150 000 adhd-oireista aikuista. Adhd-oirekuva on hyvin yksilöllinen ja moninainen. Ja se jää helposti tunnistamatta. Tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen adhd-tutkimukset käynnistyvät usein jonkin toisen terveyspulman tai oireen selvittelyillä tai hoidolla. Taloustutkimuksen (2021) mukaan aikuisen adhd:n hoitoon liittyi haasteita kaikissa palvelupolun vaiheissa; tutkimuksiin pääsy on hidasta ja tutkimusprosessit ovat pitkiä. Adhd-oireisen aikuisen perheenjäsenten tuki stressaavassa tilanteessa on olematonta. Palvelupolut ovat epäselvät. Tämä ilmenee mm. Hilkka Reinivuon vuonna 2018 jättämästä kuntalaisaloitteesta (Porvoo). Kyseiseen aloitteeseen ei ole ymmärtääkseni vastattu. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella on ehdottoman tärkeää kiinnittää huomiota adhd-oireisten aikuisten yhdenver

Vanda svenska socialdemokrater understöder Anette Karlssons kandidatur i riksdagsvalet 2023. Karlsson var medlem i föreningen under sin studietid, då föreningen ställde upp henne i olika val. Karlsson fungerade bl.a. som medlem i Vanda bildningsnämnd åren 2012–2015. Efter att Karlsson flyttade till Borgå och blev invald i stadsfullmäktige där, behöll föreningen kontakten med henne och understödde henne i riksdagsvalet 2019. - Min politiska karriär började i Vanda och det känns bra att fortfarande ha stöd av kamrater som jag lärt att känna då. Vanda är en växande ort och i framtiden ser jag tågförbindelsen som en viktig möjlighet för att sammankoppla östra Nyland och Vanda-regionen. Föreningen anser att Anette Karlssons framgång har blivit större för varje val och hennes meriter har ökat genom verksamheten som sakkunnig för tredje sektorns verksamhet i den socialdemokratiska riksdagsgruppen. Vid sidan av initiativrika ordförandeskap i Finlands svenska socialdemokrater (FSD) och vi

Vantaan ruotsinkielinen demariyhdistys, Vanda svenska socialdemokrater, on päättänyt tukea Anette Karlssonia kevään eduskuntavaaleissa. Karlsson oli opiskeluaikanaan yhdistyksen jäsen, jolloin yhdistys asetti hänet ehdolle eri vaaleihin. Karlsson toimi mm. Vantaan opetuslautakunnan jäsenenä vuosina 2012-2015. Yhteydenpito yhdistyksen ja Karlssonin välillä jatkui myös Porvooseen muuton jälkeen. Yhdistys tuki Karlssonia vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, joissa Karlsson keräsi merkittävästi ääniä. - Poliittinen urani alkoi Vantaalla ja tuntuu hyvältä, että alueen toverit yhä tukevat minua. Vantaa on kasvava alue ja tulevaisuudessa näen junaradan mahdollisuutena liittää Itä-Uusimaa ja Vantaan seutu tiiviimmin yhteen. Vantaalainen yhdistys katsoo, että Anette Karlssonin saama luottamus alueen asukkailta on kasvanut vaaleista toiseen. Samalla Karlssonin osaaminen ja kokemus on lisääntynyt. Hän on onnistunut yhdistämään perhe-elämän, opiskelun sekä lukuisat luottamustoimensa merkittävien edusku

Koti on usein meille kaikille rakas paikka. Toisille koti on talo, jossa lapsuus on vietetty. Toisille kerrostalon osake, kun taas joillekin koti on siellä missä rakkaat ihmiset ja tavarat ovat. Joskus koti voi muuttua turvattomuuden, yksinäisyyden ja pelon paikaksi. Silloin kyse ei enää ole kodista, vaan jostain ihan muusta. Sellaisessa paikassa ei ole hyvä olla. Miksi pakotamme ja suljemme osan yhteiskuntamme ikääntyneistä sellaiseen paikkaan? Alkuviikosta Hyvinvointiala HALI ry julkaisi selvityksen, jonka mukaan liian moni ikääntynyt odottaa hoivakotipaikkaa yli lain salliman ajan. Ilokseni Porvoossa, joka oli ainoa selvityksessä mukana ollut itäuusmaalainen kunta, lain sallima 90 päivän odotusaika alittui ja odotusajan laskenta aloitettiin hakemuksen jättämisestä. Tämä on hyvä uutinen, sillä ikääntyneiden oikeuksien turvaaminen on tärkeää. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuutetuille järjestetyssä strategiaseminaarissa saimme tietää, että yli 12 prosenttia yli 75-vuotiaista kokee