Tekstit

Kolumni: Hyvinvointia liikkumisesta

Kuva
Luonto ja liikkuminen antaa voimia kaikille. Uskon, että moni ajattelee niin, sillä lenkkipolulla näkee paljon ihmisiä - perheitä, ikäihmisiä, yksin liikkuvia, koiran ja myös kissan ulkoiluttajia, työikäisiä sekä aktiivisia liikunnanharrastajia. Harvoin näiden vastaantulijoiden kanssa tulee juteltua, mutta jokin aika sitten tuli vaihdettua muutama sana (turvavälin päästä) erittäin aktiivisen iäkkäämmän miehen kanssa. Hän teki tuttuja jumppaliikkeitä polun varrella ja lähestyessäni hän kertoi iloisesti kuinka tärkeää päivittäinen liikkuminen on. Hän oli 86-vuotias, enkä olisi sitä uskonut, ellei hän sitä olisi kertonut. Kyseinen tapaaminen antoi voimaa ja intoa liikkua enemmän ja pitää omasta hyvinvoinnista huolta.

Tämä kohtaaminen nousi mieleen, kun maan hallitus julkaisi tuoreet suuntaviivat sosiaali- ja terveysuudistukselle. Tavoitteena on luoda uusia hyvinvointialueita, joista yksi olisi Itä-Uudenmaan hyvinvointialue. Porvoon sairaala tulee olemaan alueen sydän, jonka ympärille rake…

Nu bygger vi vägen till framtiden

Kuva
Vart har barnen, framtidens hopp försvunnit? Detta har många undrat över, speciellt i diskussioner om landets försörjningskvot. Enligt Utbildningsstyrelsen ser framtiden dyster ut, eftersom de förutspår i en ny undersökning att mängden grundskolor kan halveras tills år 2040. Olika åtgärder för att öka mängden barn i Finland har presenterats; invandring, barnvänlig politik och infertilitetsbehandlingar och supporttjänster. Statsminister Marins regering har beaktat alla dessa förslag i sitt regeringsprogram. Viljan är att bygga en ljusare framtid för oss alla – en sådan framtid, där barns skratt kan höras i parkerna, butikerna och på skolornas gårdar.

Regeringen publicerade sitt förslag till budget för 2021 – vägen ur coronakrisen. Fokus riktats mot unga och barnfamiljerna. Dagisavgifterna sjunker, vilket ger familjerna mer ekonomiskt rörelseutrymme. I värsta fall kan dagvårdsavgifterna ta en stor bit av familjens utkomst, vilket ökar familjens stress och oro. I långa loppet är en inves…

Kolumni: Tie tulevaisuuteen rakennetaan tänään

Kuva
Minne lapset, nuo tulevaisuuden toivot, ovat kadonneet? Tätä ovat monet pohtineet. Varsinkin keskusteluissa, jotka koskevat maamme huoltosuhdetta. Opetushallituksen selvitys maalasi huolestuttavaa tulevaisuuskuvaa, nimittäin Suomea, jossa vuoteen 2040 peruskoulujen määrä on puolittunut. Erilaisia keinoja lapsimäärän lisäämiseksi on esitetty: maahanmuutto, lapsiystävällinen politiikka ja lapsettomuuteen liittyvät hoidot ja tukipalvelut. Pääministeri Marinin hallitus on huomioinut nämä kaikki, valoisamman tulevaisuuden rakentamiseksi. Sellaisen tulevaisuuden, jossa lasten naurua kuuluu kaduilla, kaupoissa ja kouluissa.

Alkuviikosta maan hallitus julkaisi vuoden 2021 talousarvioesityksen - tien ulos koronakriisistä. Katse on kohdistettu lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan, mikä antaa perheille enemmän taloudellista liikkumavaraa. Pienituloisten perheiden osalta päivähoitomaksut voivat pahimmassa tapauksessa haukata ison osan vanhempien palkasta, mikä lisää pe…

Vuokralaisten tulotarkastukset ongelmallisia

Kuva
Koti ja asuminen on keskeinen osa jokaisen suomalaisen arkea. Ilman kotia on vaikeaa rakentaa pohjaa muulle elämälle. Siksi muun muassa asunnottomuus on ongelma, jolta ei voi ummistaa silmiä. Kaavoitus on olennainen osa yhteiskunnan kehitystä, sillä kyse ei ole vain talojen rakentamisesta vaan alueen monimuotoisesta kehittämisestä - palveluista ja virkistysalueista. Yhteiskuntasuunnittelussa on tärkeää huomioida alueiden eriytymiseen liittyvät ongelmat ja pyrkiä ratkaisemaan niitä mahdollisimman määrätietoisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa pyrkimystä asuntojen hallintasuhderakenteen monipuolistamiseen niin uusilla kuin vanhoillakin asuinalueilla. Lisäksi se tarkoittaa, että samoissa taloissa asuu erilaisia ihmisiä, sekä etnisen taustan että varallisuuden osalta. Tietyn alueen “slummiutuminen” ei ole kenenkään edun mukaista.
Viime hallituskaudella, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten/Sinisten ollessa hallituksessa aiheesta keskusteltiin laajasti. Silloinen hallitus nimittäin halusi Ara-as…

Tal på Folktingets session 2020

Kuva
Ärade talman, bästa folktingsledamöter och vänner

Under de senaste månaderna har vi drabbats hårt - ensamheten, svårigheterna inom näringslivet, arbetslöshet, sjukdom och i värsta fall ett allt för tidigt adjö till någon när och kär. Även om den tyngsta perioden känns att vara bakom oss, så är vi inte ännu på det klara - oron över andra vågen hänger över oss. I dessa tider har vi alla fått känna hur små vi människor är inför en global pandemi som sätter stopp på allt de vi tidigare känt som självklarheter.

Det finns många förlorare, men här vill jag lyfta fram en särskild grupp - barnen och unga. De blev tvungna att ge upp skolan. Många elever klarade sig bra, endel till och med bättre under tiden av distansundervisningen. Men de som redan från tidigare hade det svårt - inlärningssvårigheter och ostabil hemmiljö - för dem är den socialdemokratiska gruppen mycket orolig för. 
Den tydligaste förändringen i Finlands senaste PISA-resultat var att allt fler har svaga läskunskaper. Under hjä…

Läskunskap är enförutsättning för människors jämlikhet

Kuva
Under de senaste tjugo åren har barnens inlärningsresultat försämrats i Finland. Vi är fortfarande bäst i världen, men det räcker inte om våra ungas språkkunskaper försämras märkbart och för en del riskerar att begränsas till emojin som man hittar på sin smarttelefon. Nästan 6 000 unga som går ut grundskolan har så svag läsförståelse, att de inte klarar sig i vardagliga situationer. Mängden unga som läser dåligt har ökat både bland flickor och pojkar, men framförallt bland pojkarna. Det är oroväckande och vi måste skrida till åtgärder så fort som möjligt för att stärka barns och ungas läskunskaper.

I den senaste Pisa-undersökningen framkom det att till och med 38 procent av unga inte alls läser på sin fritid. Vi måste få barn och unga att igen bli intresserade av böcker och av att läsa. I första hand är ansvaret föräldrarnas, men ansvaret kan inte lämnas enbart på familjerna. Ansvaret är gemensamt. Skolan och hela samhället måste stöda och uppmuntra barn och unga att läsa mer, så att v…

Lukutaito on edellytys ihmisten tasavertaisuudelle

Kuva
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana lasten oppimistulokset ovat heikentyneet Suomessa. Olemme yhä maailman huipulla, mutta se ei riitä, jos nuortemme kielitaito heikkenee merkittävästi ja rajoittuu isolla osalla älypuhelimellä lähetettäviin hymiöihin. Peruskoulun päättävistä nuorista lähes 6 000 ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Heikkojen lukijoiden osuus on kasvanut sekä tyttöjen että poikien joukossa, mutta etenkin pojilla.Tämä on erittäin huolestuttavaa ja siksi meidän on ryhdyttävä monipuolisiin toimiin lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi.
Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa peräti 38 prosenttia suomalaisnuorista kertoi, ettei lue vapaa-ajallaan mitään huvikseen. Lapset ja nuoret on saatava taas kiinnostumaan kirjoista ja lukemisesta. Ensisijainen vastuu lapsen lukemaan kannustamisessa on vanhemmilla, mutta vastuuta lasten lukemaan oppimisesta ei voida jättää perheiden hoidettavaksi. Vastuu on yhteinen. Koulun ja koko yh…