Anette Karlsson

Eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita, joita tulisi arvostaa enemmän. He ylläpitävät Suomen kansantaloutta harrastamalla, matkustamalla ja hoitamalla lapsenlapsiaan. Isovanhempi, joka kuuntelee ja tukee elämän vaikeinakin aikoina on lapsenlapselle kullanarvoinen tukihenkilö - turvallinen aikuinen kenen puoleen voi kääntyä. Isovanhemman tärkein perintö lapsenlapselle on kiintymykseen ja tunteisiin perustuva tärkeä ihmissuhde. Isovanhempi on linkki nykyisyyden ja menneisyyden välillä. Hän kertoo lapsenlapselle muistoja menneiltä sukupolvilta ja auttaa lasta oppimaan enemmän maailmasta ja perheen suvusta. Lisäksi lapsi näkee mitä ikääntyminen tuo mukanaan - viisautta ja rauhallisuutta, mutta myös ihmisen haurastumista.

Lapselle on tärkeää kuulla eri ikäisten ihmisten puhetta, sillä pieni lapsi erottaa kielen sävyt ja tunnistaa, että isovanhempi puhuu eri tavalla kuin vanhempi. On tärkeää, että isovanhemmat lukevat satuja lapsenlapsilleen. Nykypäivänä yhä useampi kolmevuo…

Pensionärerna är viktiga stöttepelare i samhället. De bidrar till att upprätthålla Finlands nationalekonomi till exempel genom hobbyn, resor och genom att ta hand om sina barnbarn. En mor- eller farförälder som lyssnar och stödjer barnet också i svåra tider är guld värd. Mor- och farföräldrars viktigaste arv till sina barnbarn är en relation som baserar på tillgivenhet och trygghet. Mor-och farföräldrar fungerar som en länk mellan nuet och det förflutna. De berättar minnen från tidigare generationer och hjälper barnbarnet att lära sig mer om världen och släkten. Dessutom ser barnet vad åldrandet för med sig - visdom och lugn, men också människans bräcklighet.

För ett barn är det viktigt att höra människor i olika åldrar tala, eftersom ett litet barn känner igen ändringarna i språkets toner och inser att mor- och farföräldrar talar annorlunda än föräldern. Det är viktigt att mor- och farföräldrar läser sagor för sina barnbarn. Allt för många treåringar kan inte prata i dagens läge. Sakk…

Kokoomuksen Vestman jakaa virheellisiä väittämiä Rinteen hallituksen talouspolitiikasta (UM 6.10.). Ei ole yllättävää, että Kokoomuksen edustaja on närkästynyt siitä, että maassamme on hallitus, joka vähentää eriarvoisuutta, panostaa koulutukseen ja vastaa ilmastonmuutoksen haasteeseen. Vielä on tuoreessa muistissa Kokoomuksen harjoittama leikkaus- ja kurjistamispolitiikka viime kaudella, jolloin vähävaraisimmilta otettiin ja parhaiten toimeentuleville annettiin.

Suunta on nyt muuttunut. Ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen, opetuksen ja ohjauksen tukitoimiin ja työpaikkaohjaajien lisäämiseen esitetään yli 80 miljoonaa. Palkkatukea lisätään ja sen käyttöä yksinkertaistetaan, ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan, TE-toimistojen rahoitusta vahvistetaan ja yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan. Lisäksi käynnistetään pienten ja keskisuurten yritysten kasvun kiihdyttämisohjelma, jonka tavoitteena on tukea pk-yrityksiä erityisesti Etelä-Suomessa. M…

Enligt en studie gjord av FN är Finland världens gladaste land. Största delen av barnen och unga mår bättre än någonsin förr, men samtidigt mår cirka tio procent verkligen dåligt. Problem med orken och den psykiska hälsan har ökat oroväckande bland barn och unga. Enligt enkäten Hälsa i skolan 2019 har ensamheten bland barn och unga i Nyland blivit vanligare. Allt fler skolelever berättar att de inte har en enda god vän. Mentala problemen har också ökat. Glädjande var att mobbningen i skolan hade minskat. Mycket finns dock ännu att göra också på den fronten.

Institutet för hälsa och välfärd THL har låtit göra en studie, där man har jämfört barn som föddes 1987, alltså lågkonjunkturens barn och barn som föddes 1997, alltså de som växte upp under Nokias tillväxtperiod. Under båda tidsperioderna var andelen familjer som behövde utkomststöd lika, men på tio år hade antalet barn som var placerade utanför hemmet fördubblats och psykiska ohälsan hade ökat. Över en femtedel hade fått en psykiat…

Viime viikolla Rinteen hallitus julkaisi talousarvioesityksen vuodelle 2020. Talousarviossa on varattu rahaa Suomen “Islannin mallin” luomiseksi. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä. On hienoa, että lasten ja nuorten hyvinvointiin panostetaan, sillä tuore kouluterveyskysely kertoo karua tarinaa. Kysely osoittaa, että yhä useampi ala-asteikäinen itäuusmaalainen poika kokee, ettei hänellä ole yhtään ystävää. Tilanne muuttuu tarkasteltaessa yläasteikäisten tuloksia, sillä siellä erityisesti tytöt kokevat, ettei heillä ole läheisiä ystäviä. Samaan aikaan nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Erityisesti porvoolais- ja sipoolaisnuoret voivat huonommin kuin aiemmin. Parannusta oli kuitenkin näkyvissä Loviisassa, mikä oli ilahduttavaa.

Työskennellessäni Pohjoismaiden neuvostossa minulla oli mahdollisuus perehtyä niin sanottuun Islannin malliin, eli siihen miten Islannissa onnistuttiin lisäämään lasten ja nuorten hyvin…

Suomi on maailman onnellisin maa, näin kertoo tuore YK:n teettämä raportti. Suurin osa lapsista ja nuorista voi paremmin kuin ikinä, mutta vastaavasti noin kymmenen prosenttia voi todella huonosti. Huono-osaisuus periytyy. Lasten ja nuorten jaksamisen ja mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Nyt tarvitaan määrätietoisia toimia, jotta yksikään lapsi ei jää yhteiskunnan ulkopuolelle. Suurimpia riskitekijöitä perheissä ovat köyhyys, päihdeongelmat ja vakavat vuorovaikutusongelmat lapsen ja vanhemman välillä, samoin koulukiusaaminen ja yksinäisyys.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa on vertailtu lama-Suomen lasten, eli vuonna 1987 syntyneiden ja Nokian vauhdittaman talouskasvun sukupolven, eli vuonna 1997 syntyneiden hyvinvointia. Tutkimus osoitti, että toimeentulotukeen turvautuvien perheiden määrä pysyi ennallaan, mutta kymmenessä vuodessa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli kaksinkertaistunut ja mielenterveyden häiriöt sekä psyykenlää…

För drygt ett år sedan stiftade jag bekanstap med en äldre person som bodde ensam. Hen var mycket orolig för hur hen skulle klara vardagen. Hemvården besöker hen några gånger om dagen, men hen upplever att det inte är tillräckligt. Det är svårt att komma ut från höghuslägenheten med rollator, då det inte finns en hiss. Dörrarna är tunga och på vintern är backen hal.

Närstående bor inte i närheten, så hen är i princip en fånge i sitt eget hem. Sannolikt inte den enda. Alltför många är nämligen tvingade till ett liv enbart inomhus, trots att frisk luft skulle göra gott! Enligt forskning gjord av Institutet för hälsa och välfärd är inte ens hälften av kunderna inom äldrevården utomhus så mycket som de skulle behöva. Att få vara ute är en grundrättighet för alla finländare. Frisk luft förbättrar välmåendet på många sätt - sinnet, fysisk hälsa och kognitiva färdigheter.

Idag har samhället som målsättning att människor ska kunna bo hemma så länge som möjligt. Det betyder att vi ska hjälpa dem…