Anette Karlsson

Ruotsinkieliset demarit Itä-Uudellamaalla valitsivat yksimielisesti sunnuntaina 18.8. Porvoossa Tolkkisten työväentalolla järjestetyssä vuosikokouksessaan porvoolaisen Anette Karlssonin jatkamaan puheenjohtajana vuonna 2020. Hallitukseen valittiin Kjell Grönqvist (Sipoo), Bengt Dahlqvist (Porvoo), Ove Blomqvist (Porvoo), Torbjörn Bergström (Loviisa) och Dorita Sjöholm (Loviisa).
Vahvempaa edunvalvontaa
Kevään eduskuntavaalien jälkeen itäisin Uusimaa jäi ilman omaa kansanedustajaa. Alueen mahdollisuudet vaikuttaa kansalliseen päätöksentekoon heikkenivät. Nyt tarvitaan entistä vahvempaa alueellista yhteistyötä.
- Sosiaali- ja terveysuudistus tulee vaikuttamaan meidän alueeseen monella tapaa. Ministeriö valmistelee yhdessä kuntien kanssa erillisratkaisua Helsingille ja Uudellemaalle. Meidän alueen kannalta on tärkeää, että päätöksenteko sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta pysyy omissa käsissä, Anette Karlsson kommentoi. 
Sosiaali- ja terveysuudistus ei ole ainoa iso kysymys itäise…

Finlands svenska socialdemokrater i östra Nyland höll sitt årsmöte i Borgå på Folkets hus i Tolkis på söndagen (18.8). Årsmötet valde enhälligt borgåbon Anette Karlsson att fortsätta som ordförande år 2020. Till styrelsen valdes Kjell Grönqvist (Sibbo), Bengt Dahlqvist (Borgå), Ove Blomqvist (Borgå), Torbjörn Bergström (Lovisa) och Dorita Sjöholm (Lovisa).
Starkare intressebevakning
Efter vårens riksdagsval blev östligaste delen av Nyland utan en egen riksdagsledamot. Regionens möjligheter att påverka rikspolitiken försämrades. Behovet av ett starkt regionalt samarbete blev tydligare än någonsin tidigare.
- Social- och hälsovårdsreformen kommer att beröra vår region på många sätt. För tillfället jobbar ministeriet, tillsammans med de nyländska kommunerna, med en särlösning för Helsingfors och Nyland. För vår region är det viktigt att beslutsfattande gällande socialtjänsterna och bashälsovården hålls i våra egna händer, kommenterar Anette Karlsson.
Social- och hälsovårdsreformen är inte de…

Lomaviikot ovat monella takana ja paluu arkeen on edessä. Lomalla tulee nukuttua pitkään, syötyä paljon jäätelöä ja herkuteltua myöhään illalla. Arkeen palatessa huomaa, että on oltu lomalla. Aamulla on vaikea herätä ja housut kiristävät. Myöhäisillan grillaukset ja jälkiruokajäätelöt tuntuvät vyötäröllä. Liikunta jää kesällä usein vähemmälle, sillä monet jumppatunnit ja liikuntaharrastukset jäävät kesäksi tauolle. Kuumuus ei kannusta urheilemaan. Helteet kannustavat nauttimaan kylmiä juomia varjossa ja loikoilemaan auringossa. Sadesää puolestaan innostaa pelaamaan sisätiloissa tai käpertymään television eteen.

Kaikkialla maailmassa lihotaan. Lääketieteen julkaisu The Lancetin mukaan liikalihavuus tappaa maailmanlaajuisesti kolme kertaa aliravitsemusta enemmän. Tutkimusten mukaan suomalaiset ovat Pohjoismaiden lihavin kansa. Liikalihavuus ei ole yksilön ongelma. Ongelma on yhteiskunnan. Erityisen huolestuttavaa on lasten ja nuorten lihominen ja liikkumattomuus. Noin joka neljäs poika j…

Suomen kesä on kauneimmillaan ja monen kalenterissa lukee seuraavien viikkojen kohdalla loma. Irtautuminen hektisestä arjesta tekee jokaiselle hyvää. Joskus se kuitenkin on vaikeaa. Lomaa odotetaan innolla, mutta sitä stressataan myös. Työsuorittamisesta siirrytään lomasuorittamiseen. Odotukset ovat korkealla. Kesälle on paljon suunnitelmia. Kaikki pitää ehtiä tehdä muutamien viikkojen aikana - käydä sukuloimassa, luoda lapsille unohtumattomia elämyksiä, lenkkeillä, lukea, siivota varasto jne. Nopeasti koko loma on suunniteltu täyteen kaikenlaista ohjelmaa, eikä aikaa pelkälle olemiselle enää ole. Aivot ja kroppa tarvitsevat lepoa - mahdollisuuden herätä aamulla hitaasti ja vain olla. Päiviä, jolloin ei ole kiire minnekään.

Jatkuvasti liikkeessä olevassa yhteiskunnassa pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Yhä useampi suomalainen uupuu työssään. Tuntuu, että meidän “täytyy” olla kiireisiä, jotta voimme osoittaa kaikille, kuinka tärkeitä ja arvokkaita olemme. Inform…

Kevät on ollut vaalientäyteistä aikaa, kun ensin käytiin eduskuntavaalit ja heti perään eurovaalit. SDP sai eduskuntavaaleissa eniten kansanedustajia, joten puolueen puheenjohtaja Antti Rinne nimettiin hallitustunnustelijaksi. Kaikkien puolueiden kanssa käytiin keskustelut, kuten asiaan kuuluu. Tämän keskustelun pohjalta löydettiin kumppanit, joiden kanssa yhteinen näkemys oli mahdollista löytää. Ilman yhteistä näkemystä ja visiota tulevaisuudesta ei hallitusohjelmaa tai toimivaa hallitusta saada muodostettua. Kaikkien hallituspuolueiden kansanedustajien ja puolueiden toimielinten tulee hyväksyä ohjelma, jotta sen tavoitteita saadaan ajettua maaliin kauden aikana.

Tällä kertaa yhteinen näkemys löytyi viiden puolueen (SDP, Keskusta, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP) kesken. Hallitusohjelma valmistui aikataulussa ja viime viikolla Suomi sai uuden hallituksen, kun Rinne I aloitti työnsä. Vaikka julkisessa keskustelussa ja myös Loviisan Sanomien mielipiteessä (LS 7.6.) on annettu ymmärtää,…

Tulin mukaan kuntapolitiikkaan vuonna 2017. Odotukset tulevalle kaudelle olivat suuret. Halusin laittaa kaupungin koulut kuntoon, päästä eroon sisäilmaongelmista ja turvata jokaiselle porvoolaiselle lapselle turvallisen ja viihtyisän koulutaipaleen. Tämän unelman toteutumiseen on vielä matkaa. Onnistumisia on koettu, mutta myös pettymystä ja suuttumusta mahtuu näihin kahteen kuluneeseen vuoteen. Erityisen vihaiseksi minut on saanut jatkuvat kiinteistöjämme koskevat ongelmat. Aina kun tuntuu, että pääsemme eteenpäin, niin jokin uusi ongelma kolkuttaa ovelle. Viimeisimpänä jäähalli, sitä ennen Pääskytien koulu, A-E koulu, Kvarnbackens skola ja Ilolan päiväkoti vain muutamia mainitakseni.

Julkisessa keskustelussa olleiden ongelmakohteiden lisäksi on myös muita, esimerkiksi Tulliportin koulu, eli rakennus, jossa osa A-E koulun pienluokista sekä nykyään myös iltapäiväkerho toimii. Ihmettelin jo kuntavaalien alla miksei kyseistä rakennusta purettu ja suunniteltu erityisoppilaiden tilat uuden…

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi – puhutaan arvauskeskuksista, jonne on vaikea päästä. Kansainvälisen vertailun valossa suomalainen terveydenhuolto on kuitenkin kustannustehokasta ja huippuluokkaa. Sosiaalihuolto on jäänyt vähemmälle huomiolle. Esimerkiksi vanhuspalvelut on muissa Pohjoismaissa paremmin resursoitu kuin Suomessa. Parantamisen varaa meillä on. Terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä, joka syventää eroja suosimalla parempituloisia: työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vähävaraisilla ihmisillä vain yksi. Jonot terveyskeskusten lääkäreille ja hammashoitoon ovat liian pitkiä. Vanhustenhoito on aliresursoitua, joka on johtanut vakaviin laatuongelmiin ja jopa kuolemantapauksiin.

Viime hallituskaudella sote-ongelmia lähdettiin ratkomaan mammuttimaisella uudistuksella, jonka suurimmat epäkohdat olivat sote-palvel…