Tekstit

Kuuden tunnin työaikakokeilu Porvooseen

Kuva
Ei ole salaisuus, että sosiaali- ja terveysalalla työvoimatarve kasvaa, mutta tekijöitä on vaikea saada. Työ on jatkuvan resurssipulan vuoksi kiireistä ja työmäärä koko ajan kasvava. Kenellekään ei varmasti tule yllätyksenä, että liian moni sote-alalla työskentelevä on vaihtanut alaa tai harkinnut alan vaihtoa. Tämä on tullut selville useissa hoitoalan viime aikaisissa kyselyissä ja tutkimuksissa, joita ammattiliitot ovat nostaneet esille. Lisäksi suurten ikäpolvien eläköityminen tulee vaikuttamaan sote-alaan lähitulevaisuudessa entistä enemmän. Julkisuudessa on keskusteltu erilaisista toimista, joiden avulla sote-henkilöstön hyvinvointia ja jaksamista voitaisiin parantaa. Mielestämme tärkeää olisi tutkia erilaisia vaihtoehtoja ja etsiä ratkaisuja määrätietoisesti ongelmaan yhdessä työntekijöiden ja ammattiliittojen kanssa. Hoitajapula ei ole pelkästään Porvoon ongelma, vaan kyse on valtakunnallisesta haasteesta, johon ensisijaisesti on löydettävä valtakunnallisia ratkaisuja. Tämä ei

Socialt arbete hjälper, stöder och räddar

Kuva
Förra hösten började jag studera socialt arbete på Social- och kommunalhögskolan. I samband med mina studier fick jag uppdaterat mina kunskaper om de utmaningar som socialt arbete står inför. Därtill fick jag också hopp om alla de lösningar socialt arbete kan erbjuda. I början av året prakticerade jag på östra Nylands familjerättsliga enhet. På min praktik fick jag bekanta mig med barnskyddsarbetet i Borgå. Under den korta vistelsen blev det klart för mig hur värdefullt det arbete våra socialarbetare gör är för att främja barnens välmående och säkerhet. Barnskyddsarbete är mycket viktigt, men samtidigt handlar det också om psykiskt tungt arbete. Alla vill vi säkert det bästa till alla barn och familjer, men tyvärr har inte alla det så bra som man skulle önska sig. Då hjälper och stöder socialarbetaren. Och i vissa fall är det socialarbetaren som räddar. Man arbetar med personer som är de mest sårbara i vårt samhälle. Därför är det viktigt att socialarbetare kan göra sitt jobb väl och e

SDP:n Anette Karlsson ehdolle aluevaaleissa

Kuva
Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Anette Karlsson (sd.) lähtee ehdolle tammikuun aluevaaleissa. Hyvinvointialuevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022 ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueiden tehtäväksi tammikuussa 2023. Karlsson keräsi edellisissä kuntavaaleissa yli 700 ääntä, mikä oli toiseksi eniten koko kaupungissa. - Viime aikoina olen saanut paljon yhteydenottoja kotihoidon tilasta, terveyskeskuksen jonoista ja sosiaalityöntekijöiden jaksamisesta. Sosiaalialan ammattilaisena ja eduskunnassa työskentelevänä kansalaisjärjestötoiminnan asiantuntijana koen ehdokkuuden olevan ainoa vastuullinen teko, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista. Valtuustoon valitaan alueelta 59 valtuutettua. - Hyvinvointialueet vastaavat alueen asukkai

SDP:s Anette Karlsson kandiderar i välfärdsområdesvalet

Kuva
Fullmäktigeledamot i Borgå och 2. vice ordförande i stadsstyrelsen Anette Karlsson (sdp) ställer upp i välfärdsområdesvalet som ordnas i januari. Välfärdsområdenas fullmäktige inleder sitt arbete i mars 2022 och ansvarar över att överföra social- och hälsovårdstjänsterna samt räddningsverket till välfärdsområden, och från och med början av 2023 ansvarar områdena för dessa tjänster. Karlsson samlade över 700 röster i förra kommunalvalet och fick därmed näst mest röster i sin hemstad. - Under den senaste tiden har jag blivit kontaktad om bl.a. hemvården, kön till hälsocentralen och om socialarbetarnas välmående. Som utbildad socionom (YH), blivande socialarbetare samt sakkunnig för tredje sektorn på riksdagen känner jag att det enda ansvarsfulla alternativet är att ställa upp i detta viktiga val, säger Karlsson. Östra Nylands välfärdsområde bildas av kommunerna: Askola, Lappträsk, Lovisa, Mörskom, Borgå, Pukkila och Sibbo. - Välfärdsområdet ansvarar för många viktiga tjä

Muistiystävällinen Itä-Uusimaa

Kuva
Muistisairaudet yleistyvät ihmisten eläessä yhä pidempään. Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja on arvioitu, että muistisairauteen sairastuu vuosittain noin 14 500 henkilöä. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita, mutta myös työikäisistä (35—65-vuotiaista) yli 7000 henkilöllä on todettu etenevä muistisairaus. Pitkäaikaishoidossa olevista ikääntyneistä kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Suomessa muistisairauksien hoidon vuosittaisiksi suoriksi kustannuksiksi on arvioitu lähes miljardi euroa eli noin 10 000 euroa yhtä sairastunutta kohden. Muistisairauksia voidaan hoitaa ja kuntouttaa tehokkaasti, vaikka esimerkiksi yleisimpään muistisairauteen, Alzheimerin tautiin, ei vielä parantavaa hoitoa olekaan. Kelan lääkekorvaustilastojen perusteella noin 86 000 henkilöä käytti jotakin muistisairauslääkettä vuonna 2019. Lisäksi muistisairaiden elämänlaatua voidaan parantaa erilaisilla muistiystävällisillä ratkaisuilla. Esimerkiksi muistireittien avulla voi

Karlsson ja Virtanen maakuntavaltuuston demareiden johtoon

Kuva
Uudenmaan liiton maakuntavaltuusto kokoontui tänään 5.10. ensimmäistä kertaa nyt alkaneella valtuustokaudella. Sosialidemokraattinen ryhmä valitsi porvoolaisen Anette Karlssonin valtuustoryhmän puheenjohtajaksi ja pornaislaisen Harri Virtasen varapuheenjohtajaksi. Sosialidemokraattinen ryhmä on maakuntavaltuuston toiseksi suurin ryhmä 14 valtuutetulla. - On ilo toimia maakuntavaltuuston toiseksi suurimman ryhmän vetäjänä. Tulevalla kaudella meillä on paljon muutoksia ilmassa, kun hyvinvointialueet aloittavat työnsä. Maakuntavaltuustolla on myös edessä Uusimaa-ohjelman hyväksyminen. On tärkeää, että pystymme toimimaan sen puolesta, että koko Uusimaa kehittyy ja kasvaa kestävällä tavalla, Porvoossa kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajana toimiva Anette Karlsson toteaa. Uusimaa-ohjelman visio vuodelle 2030 on ”Reilusti edellä”. Se tarkoittaa ohjelman painopisteiden mukaisesti ympäristöviisasta, menestyvää ja onnellisten Uuttamaata. Tavoitteena on olla hiilineutraali maakunta, nostaa

Suomi kantaa vastuunsa

Kuva
Geo Stenius kirjoittaa Uusimaassa (21.9.) pettymyksestään COVID-19-rokotteiden säästämiseen suomalaisia varten. Vaikka mielestäni on tärkeää suojella riskiryhmässä olevia sekä eturintamassa työskenteleviä, ajattelen myös, että meidän suomalaisten pitää olla solidaarisia ja toimia sen puolesta, että kaikki maailman kansalaiset saavat rokotteen. En kuitenkaan tehnyt pikaisia virhearvioita yhden uutisissa esille nostetun lauseen perusteella vaan perehdyin asiaan. Ilokseni havaitsin nopeasti, että Suomi todella kantaa vastuunsa globaalista pandemiasta lahjoittamalla noin kymmenen miljoonan euron edestä käyttämättömäksi jääneitä rokoteannoksia Maailman terveysjärjestön WHO:n perustaman COVAX-ohjelman kautta. Rokotteet ohjautuvat lahjoituksiin suoraan valmistajalta eivätkä ne saavu missään vaiheessa Suomeen. COVID-19-rokotteiden lahjoittaminen ei hidasta rokotustahtia Suomessa. Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-jäsenmaiden ja komission kanssa vahvasti solidaarisuuteen koronapandemian hoi