Anette Karlsson

I festtal är flera oroliga för åldringsvården i Finland, men då man beslutar om budgetar verkar det intresset som bortblåst. Faktum är att den finländska åldringsvården mår dåligt. För tillfället bor flera ensamma åldringar hemma trots att de skulle må bättre av att bo på ett annat ställe. Det är dags att den slitna frasen om att hemmet alltid är den bästa platsen för de äldre skrotas.

Det allmänna läget är att åldringar tvingas att bo hemma allt för länge. Det är svårt att komma till servicehem på grund av långa köer. Anhöriga är oroliga och upplever att hemvården, som även den kämpar med för få resurser, inte är tillräcklig.

Anhöriga känner att deras åsikter inte blir hörda och hemvårdens rop på hjälp besvaras inte heller. Klienterna inom hemvården är i allt sämre skick och fler av dem lider av demens. Därtill kan de också vara aggressiva. Vi måste vara ärliga och se bristerna inom åldringsvården och åtgärda dem.

Alla behöver närhet och trygghet. Att hålla äldre mot sin egen vilja i s…

Erityisnuorisotyönohjaaja Fiia Diekmann kirjoittaa (UM 3.2.) siitä todellisuudesta, jossa monet nuoret tänään elävät. Hän kuvaa hyvin, mutta sydäntä särkevästi, miltä rahan puute tuntuu. Millaisia vaikutuksia sillä on nuoreen ihmiseen. Ja miten se pahimmassa tapauksessa johtaa nuoren syrjäytymiseen. Toivottomuus vie nuoret ihmiset epätoivoisiin tekoihin.

Suomen suurin sisäisen turvallisuuden uhka on eriarvoisuuden kasvu. Koulutus ja köyhyys periytyvät yhä vahvasti. Yhä useammalla nuorella tytöllä on mielenterveysongelmia ja joka kahdeksas peruskoulun päättävä poika ei osaa lukea sillä tasolla, mitä vaaditaan selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Ensimmäistä kertaa sataan vuoteen Suomen osaamistaso on kääntynyt laskuun. Tätä tilannetta ei voi hyväksyä, vaan nyt vaaditaan rohkeita uudistuksia ja tulevaisuuden visiota suunnan kääntämiseksi. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.

Vuosittain muutama tuhat peruskoulun päättävää nuorta ei saa jatko-opiskelupaikkaa, vaikka he sellaista tav…

Sosiaali- ja terveysuudistus on kiistatta ollut yksi tämän hallituskauden kuumista perunoista. Matkan varrella on tehty useita muutoksia. Nyt kausi lähenee loppuaan ja mammuttiprojektilla on kiire. Ongelmakohtia on monia. Erityinen huoli kohdistuu viime viikolla esille tulleisiin epäkohtiin vanhusten hoivapalveluissa. Alan ammattilaiset ovat pitkään tuoneet ongelmia esille, mutta viesti on mennyt kuuroille korville.

Hallituksen kaavailemassa sote-uudistuksessa toimintoja siirrettäisiin entistä enemmän yksityisten terveysjättien vastuulle. Valvonta on rakennettaisiin yritysten sisäisen valvonnan varaan - vaikka olemme nähneet, että se ei toimi. Paperilla asiat näyttävät olevan kunnossa, mutta todellisuus on toinen - haamuhoitajia pyörii listoilla ja sijaisia ei oteta tai saada. Maakunta- ja sote-uudistuksessa on iso valuvika. Maakunnat eivät voi itse päättää, kuinka paljon ne ulkoistavat palveluitaan, vaan valinnanvapauslaissa on useita pykäliä, joissa maakuntia pakotetaan tarjoamaan yk…

Viime päivinä on keskusteltu paljon vanhustenhoidon tilasta ja yksityisten hoivakotien toiminnasta. Kotihoidon työntekijät ovat uupuneita, asiakaskäynnille ei ole varattu riittävästi aikaa ja hoivakotien työvuorolistoilla pyörii haamuhoitajia. Suomalainen vanhustenhoito voi huonosti. Juhlapuheissa vanhustenhoidosta ollaan usein huolissaan, mutta kiinnostus näyttää häviävän kun budjetteja laaditaan.

Viime hallituskaudella, silloinen pääministeripuolue Kokoomus ei suostunut kirjaamaan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksia lakiin. SDP:n vaatimuksesta sovittiin kuitenkin, että kirjaukseen voidaan palata, mikäli yhdessäkin hoivayksikössä alitettaisiin suosituksen 0,5:n mitoitus. Tilanne koheni hetkeksi. Mutta pian voitontavoittelu sai taas yliotteen. Laatu lakaistiin maton alle. Nykyinen, Keskustan johtama hallitus oli valmis jopa alentamaan henkilöstömitoitusta. Suomalaisten ja opposition vahvan vastustuksen ansiosta tästä onneksi luovuttiin. Parannuksia tilanteeseen ei tullut.

Julkisuutee…

Under de senaste dagarna har det diskuterats mycket om äldreomsorg och privata vårdhems verksamhet. Vårdarna inom hemvården är utmattade, det har reserverats för lite tid för besöken och spökvårdare förekommer på flera vårdhem. Den finska åldringsvården mår dåligt. I festtal är många oroliga för åldringsvården i Finland, men då man beslutar om budgetar verkar intresset saknas.

Under förra regeringsperioden ville socialdemokraterna skriva in minimipersonaldimensionering för åldringsvården i lag. Det dåvarande stasministerpartiet Samlingspartiet gick inte med på det. På basis av SDP:s krav gjorde man dock en överenskommelse om att man återkommer till att lagstifta dimensioneringen, ifall något vårdhem skulle underskrida minimirekommendationen om 0,5 vårdare per klient. Situationen blev lite bättre. Men snart tog vinstjakten övertaget igen. Den nuvarande Centerledda regeringen var till och med beredd att sänka dimensioneringen. Men på grund av starkt motstånd från folket och oppositionen …