Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ihminen on luotu luontoon

Elämä on nykyään yhtä suorittamista. Kaikilla on jatkuva kiire ja stressi. Nyky-yhteiskunnassa meidän “täytyy” olla kiireisiä, jotta voimme osoittaa kaikille, kuinka tärkeitä ja arvokkaita olemme. Elinympäristö kannustaa, tai jopa painostaa meitä jatkuvaan suorittamiseen - opiskelemme, teemme töitä, suunnittelemme vapaa-ajan ja loman tarkkaan, jotta kaikki varmasti onnistuu ja mitään ei jää tekemättä. Työurien pidentämisestä, opiskeluaikojen lyhentämisestä ja kilpailukyvyn lisäämisestä puhutaan jatkuvasti. Meiltä vaaditaan koko ajan enemmän, mikä on lisännyt pahoinvointia ja mielenterveysongelmia. Informaatioähky on monelle tuttua, mutta neurobiologien mukaan meidän on silti vaikea tunnistaa aivojen ylikuormittuminen. Onko 24/7 yhteiskunnassa hyväksyttävämpää ajaa itsensä piippuun muutamaan otteeseen, kuin saada laiskan leima otsaan? Elinympäristö vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan luonnon läheisyys vähentää sairastavuutta ja lisää onnellisuutta. Luonto merkitsee …

Cykelhjälmen räddar människoliv

Allt fler cyklister rör sig i trafiken när sommaren kommer. Tyvärr cyklar finländare ofta utan hjälm: bara 42 procent av cyklisterna använde hjälm år 2016. Jag kommer ihåg hur pinsamt det kändes i tonåren att använda hjälm. Den såg dum ut och frisyren förstördes. Min attityd har ändrats sedan det. Jag tog igen cykeln i aktivt bruk några år sedan. Då gick jag genast till butiken och köpte en cykelhjälm. Först kändes det lite dumt, och kanske såg det lite underligt ut också, men idag kan jag inte tänka mig att cykla utan hjälm.

Jag har flera gånger sett barn ha cykelhjälm, samtidigt som vuxna i deras sällskap cyklar utan hjälm. Barn tar modell av vuxna. Speciellt oroväckande är det att se barn cykla vid vägkanten utan hjälm. Årligen skadas närmare 800 cyklister och i genomsnitt dör 27 cyklister i olika olyckor. Ofta avlider cyklisten på grund av en hjärnskada. Enligt Institutet för Olycksinformation skulle fyra av tio cyklister klarat sig ifall de hade använt hjälm. Fallen, där hjälmen h…

Pyöräilykypärän käyttö kannattaa

Kesän tullessa liikenteessä alkaa näkyä paljon pyöräilijöitä. Valitettavan usein kypärä uupuu. Koko Suomessa vuonna 2016 pyöräilijöistä 42 prosenttia käytti kypärää. Muistan kuinka teini-ikäisenä minua harmitti laittaa kypärä päähän, koska se näytti hölmöltä ja tukka meni pilalle. Asenteeni on muuttunut niistä ajoista. Otin pyörän taas aktiivisesti käyttöön muutama vuosi sitten. Ensitöiksi kävin ostamassa kypärän. Kyllä se tuntui vähän oudolta ja ehkä näyttikin vähän hölmöltä, mutta en enää osaa edes kuvitella pyöräileväni ilman kypärää.

Olen useamman kerran nähnyt, että lapsilla on kypärä, mutta heidän seurassaan polkevalla aikuisella ei. Lapset seuraavat aikuisten esimerkkiä. Erityisen huolestuttavaa on nähdä lapsia polkemassa tien varressa ilman kypärää. Pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuu vuosittain lähes 800 pyöräilijää ja keskimäärin 27 kuolee. Usein menehtymisen syynä on päävamma. Onnettomuustietoinstituutin mukaan kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut neljä kymmenest…

Valtuustoaloite: Äidinkielen omainen ruotsi tulee tarjota kaksikielisille lapsille

Kun kaksikielinen (suomenruotsalainen) lapsi hakee ruotsinkieliseen kouluun Porvoossa, hän saa useimmiten mahdollisuuden kehittää toista kotikieltään suomea. Monet ruotsinkieliset ala-asteet, yläasteet ja lukiot tarjoavat äidinkielenomaisen suomen opetusta.

Jos kaksikielinen lapsi sen sijaan hakeutuu suomenkieliseen kouluun Porvoossa, ei hän saa vastaavaa tukea toisessa kotikielessään. Hyvää ruotsia puhuva oppilas voi helposti turhautua saadessaan opetusta ruotsin kielen perusteissa 6. luokalla alkavilla ruotsin kielen tunneilla. Porvoossa tarjotaan 4. luokalta alkaen ruotsia A2-kielenä, mutta myös tämä opetus on suunnattu suomenkielisille eikä kaksikielisille lapsille.

Niillä alueilla Suomessa, joissa asuu paljon suomenruotsalaisia, on kouluja, jotka tarjoavat äidinkielenomaisen ruotsin opetusta (mm. Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla), mutta Porvoossa ei monissa suomenkielisissä kouluissa olla tietoisia lain tarjoamista äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen mahdollisuuk…

Fullmäktigemotion: Modersmålsinriktad svenska bör erbjudas till tvåspråkiga elever

Då ett tvåspråkigt (finsk-svenskt) barn söker sig till svensk skola i Borgå, får eleven oftast möjlighet att utveckla sitt andra hemspråk finska. Modersmålsinriktad finska (MOFI) erbjuds i många svenska lågstadier, högstadier och gymnasier.

Om ett tvåspråkigt barn däremot söker sig till en finsk skola i Borgå, får hen ej motsvarande stöd för sitt andra hemspråk. En elev som talar bra svenska, kan lätt bli frustrerad av att bli undervisad i svenska språkets grunder, som påbörjas i åk 6. Skolorna erbjuder från årskurs fyra A2-svenska, men även denna undervisning är riktad till finskspråkiga, inte tvåspråkiga barn.

I de områden i Finland, där det bor många finlandssvenskar, finns skolor som erbjuder MOSVE (bl.a. i Helsingfors, Västra Nyland och Österbotten), men i Borgå är man i många finska skolor inte medveten om de möjligheter lagen erbjuder till undervisning i MOSVE.

Vi vill i detta sammanhang även fästa uppmärksamhet vid att tvåspråkiga barn borde undervisas av kompetenta lärare i MOFI…