Anette Karlsson

Borgå svenska socialdemokrater har nominerat Borgå fullmäktigeledamot Anette Karlsson till kandidat i våren 2019 riskdagsval. Karlsson är fullmäktigeledamot och medlem i Borgå stadsstyrelsen. Hon var en av Borgås röstmagneter i förra vårens kommunalval.

- I riksdagen behövs kunniga och aktiva personer, som har förmåga att driva frågor som är viktiga för vår region. Anette är en driftig kvinna, som har hjärtat på rätt plats. Jag är övertygad om att av henne får vår region en riksdagsledamot som får saker uträttade, berättar ordförande Mikael Hiltunen.

Karlsson fungerar som vice ordförande för Finlands svenska socialdemokrater och som ordförande för Socialdemokratiska Kvinnor i Nyland. Hon jobbar i riksdagen som assistent till SDP:s vice ordförande, riksdagsledamot Ville Skinnari. Därtill jobbar hon som politisk rådgivare för Socialdemokraterna i Nordiska rådet. Genom sitt jobb och sina förtroendeuppdrag har Karlsson ett brett nätverk och mångsidigt kunnande. Framförallt känner hon till l…

Borgå svenska socialdemokrater on asettanut porvoolaisen kaupunginvaltuutetun Anette Karlssonin ehdolle kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Karlsson on Porvoon kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen jäsen. Hän oli yksi Porvoon ääniharavoista viime kevään kuntavaaleissa.

- Eduskuntaan tarvitaan osaavia ja aktiivisia henkilöitä, joilla on kykyä edistää alueemme asioita. Anette on tarmokas nainen, jolla on sydän kohdallaan. Olen vakuuttunut siitä, että hänestä alueemme saisi aikaansaavan kansanedustajan, puheenjohtaja Mikael Hiltunen kertoo.

Karlsson toimii Uudenmaan Demarinaisten puheenjohtajana ja ruotsinkielisten demareiden (FSD) varapuheenjohtajana. Hän työskentelee eduskunnassa SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ville Skinnarin avustajana. Lisäksi hän toimii poliittisena asiantuntijana Pohjoismaiden neuvostossa. Karlssonilla on työnsä ja luottamustoimien ansiosta laajat verkostot ja monipuolinen osaaminen. Ennen kaikkea hänellä on hyvä ymmärrys lainsäätämisestä ja eduskuntatyöst…

Sivistyslautakunta keskusteli kokouksessa (21.3.) uuden kirjastoauton hankkimisesta. Kirjastoauton hankkimisesta päätetään sivistystoimen investointien yhteydessä. On selvää, että jonkinlainen palveluauto tarvitaan tulevaisuudessa, mutta onko se perinteinen kirjastoauto, siitä tulisi keskustella. Maailma muuttuu ja sen myötä kaupungin tarjoamia palveluita on kehitettävä. On tärkeää, että kylissä asuvat ihmiset saavat erilaisia palveluita. Samaan aikaan on pohdittava, miten palvelut voidaan toteuttaa kustannustehokkaasti.

Nyt kun Porvoossa pohditaan uuden kirjastoauton hankkimista, tulee pohtia voisiko autossa olla kirjastopalveluiden lisäksi myös muita palveluita. Esimerkiksi Mäntsälässä on otettu käyttöön nuokkaribiili - eli kiertävä nuorisotila. Autosta löytyy erilaisia välineitä, kuten kuplafutis. Auto palvelee liikkuvana yksikkönä niin keskustaa kuin kyliäkin ja se voi parkkeerata paikalle myös erilaisiin tapahtumiin.

Osallistuin jokin aika sitten Kulttuuritalo Grandilla järjestett…

Suomessa lähes joka kymmenes lapsi elää köyhyydessä. Miltei jokaisessa päiväkotiryhmässä on lapsi, jolla ei ole uusimpia Hello Kitty -kenkiä tai Frozen-nukkea. Miltei jokaisessa koululuokassa on lapsi, jolla ei ole älypuhelinta tai uusimpia muotituotteita. Suomessa on nuoria, jotka eivät voi käydä lukiota, koska heillä ei ole varaa kirjoihin ja omaan tietokoneeseen. Köyhyys koskettaa yli 100 000 lasta.

Perheiden köyhyys lisää eriarvoisuutta. Köyhyys aiheuttaa lapselle osattomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita sekä häpeää. Vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimus osoittaa, että lapsena koettu köyhyys on yhteydessä myöhemmässä elämässä alhaiseen koulutustasoon, mielenterveysongelmiin, heikkoon hyvinvointiin ja rikollisuuteen.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n selvityksen mukaan pienituloisten toimeentulo on vaikeutunut viime vuosien aikana ja erityisesti pienituloisten lapsiperheiden toimeentulo on heikentynyt vuoden 2015 jälkeen keskimääräistä enemmän. Lapsiperheiden reaalitulojen menetys …

Puhdas luonto ja meri kuuluvat kaikille, myös tuleville sukupolville. Tästä keskusteltiin tällä viikolla Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Islannissa. Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt kaikkiin maailman ihmisiin ja ekosysteemeihin. Me olemme onnekkaita - meillä on vesistöjä, metsiä ja puhdas ilma. Ilmastonmuutos tulee kuitenkin aiheuttamaan suuria muutoksia seuraavien 50 vuoden aikana. Monet pohjoisen lajit voivat jo nyt huonosti ilmastonmuutoksen takia. Ympäristöjärjestö WWF:n raportin (2017) mukaan naali, ahma, saimaannorppa, lohikalat ja vesilinnut kärsivät ilmaston lämpenemisen vaikutuksista. Järjestö huomauttaa myös, että suurta osaa eläin- ja kasvilajeista voi uhata paikallinen sukupuutto, jos kasvihuonepäästöjen kasvua ei pystytä hillitsemään.

Luonnon muuttumista huomattavasti suurempi haaste Suomelle ja Euroopalle tulee olemaan kasvavan ruoka- ja vesipulan aiheuttama ilmastopakolaisuus. Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan tehokkaasti, voi ympäristösyistä pakenevia ihmisiä…