Anette Karlsson

Jag väntar på mitt första barn och de sista veckorna av graviditeten har lärt mig mycket. Jag kan inte röra mig lika snabbt som tidigare. Det är svårt för mig att gå i trappor och jag har svårigheter med att stiga upp i metron innan den stannat helt och hållet. I spårvagnen blev jag fast mellan dörrarna då jag inte var tillräckligt snabbt ut och i rulltrapporna har jag blivit knuffad. Jag inser nu hur en äldre person eller en person med funktionsnedsättning känner sig.

I den fartfyllda vardagen har vi inte alltid tid eller ens förstånd, att stanna och fundera hur en annan människa känner saker och ting. Hur svårt det kan vara för hen att röra på sig eller hur svåra smärtor hen kan ha då vi knuffar hen i brådskan. Ärligt sagt så funderade jag inte tidigare på dessa saker heller. Men nu gör jag det. Och bra så, även om min situation är tillfällig, så hoppas jag att den förståelse jag fått hålls med mig resten av mitt liv.

För några veckor sedan gjorde jag ett misstag. Det påpekades åt m…

Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille saavuttamattomissa. Jos pienituloisuus liittyy työttömyyteen, ei tarjolla ole myöskään työterveyshuoltoa.

Sanna Marinin hallituksen tammikuussa julkaisemat toimet tasa-arvoisemman ja paremman sosiaali- ja terveydenhuollon eteen ovat ensimmäinen askel kohti terveyserojen kaventamista ja hoitojonojen lyhentymistä. Sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma on tervetullut uudistus, jota Suomi on odottanut kauan. Tänä vuonna demareiden johtama hallitus panostaa 70 mil…

Finlands svenska socialdemokraters ordförande Anette Karlsson gläder sig över att vårdardimensioneringen inom äldrevården äntligen skrivs i lag. Därtill är hon nöjd över att hemvårdarnas parkeringsmöjligheter förbättras och att en tjänst som äldreombudsman kommer att inrättas i år.

– Personaldimensioneringen inom dygnet runt vården har länge varit lägre i Finland än i övriga nordiska länder. Dessutom är våra vårdare mer belastade. Valvira har bland annat i fjol blivit tvungen att utreda 60 dödsfall inom äldrevården. Men äntligen har vi en regering som tar itu med dessa problem inom äldrevården och åtgärdar dem – ett åt gången, konstaterar Anette Karlsson.

Det behövs kvalitativa, mångsidiga och individuella tjänster för de äldre, tjänster som motsvarar dagens och framtidens behov.

– Det är bra att komma ihåg, att pensionärerna är viktiga stöttepelare i samhället. De bidrar till att upprätthålla Finlands nationalekonomi till exempel genom hobbyn, resor och genom att ta hand om sina barnbar…

Odotan esikoistani ja sen myötä vanhemmuuteen liittyvät tunteet, toiveet ja huolet ovat olleet mielessä - miten arki muuttuu, millainen tuleva lapsemme on ja miten onnistumme vanhempina. Olemme haaveilleet tulevasta, pohtineet miten päiväkoti- ja kouluarki sujuu ja millaisia harrastuksia tulevalla lapsellamme tulee olemaan. Samalla olemme olleet huolissamme - onko lapsemme terve ja miten suhtautuisimme siihen, jos häntä kiusataan. Kuten useimmat vanhemmat, myös me haluamme antaa lapsellemme parhaan mahdollisen tulevaisuuden.

Kodissamme keskustellaan lapsen tulevasta koulusivistyskielestä ja kirjoja hamstrataan hyllyyn, jotta uudelle perheenjäsenelle voidaan lukea iltaisin. Me voimme keskittyä näihin asioihin, koska olemme mieheni kanssa onnellisessa asemassa; meillä molemmilla on työ, korkeakoulututkinto ja olemme terveitä. Kaikilla ei ole yhtä hyvä tilanne. Työttömyys, palkkaköyhyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat saattavat maalata mustia pilviä tulevien vanhempien arjen ylle. Suome…

Porvoossa on valmisteltu ja hyväksytty lukuisa määrä erilaisia ohjelmia, joihin on kirjattu hyviä tavoitteita tuleville vuosille. Voimassa olevia ohjelmia ovat muun muassa Elinkeino- ja kilpailukykyohjelma 2019–2022, Henkilöstöohjelma 2019–2022, Ilmasto-ohjelma 2019-2030, Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma 2018-2021, Kieliohjelma, Kiertotalouden tiekartta 2019-2030, Kylärakenneohjelma, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2017-2020, Maapoliittiset linjaukset, Ohjelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi 2019-2021, Paras arkenakin - Ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma 2020-2023, Ruokailun ja ravitsemuksen linjaukset, Vammaispoliittinen ohjelma 2014–2020 ja Ympäristöohjelma 2010–2020. Näiden lisäksi kaupungilla on muitakin ohjelmia, joiden voimassaolo jää hieman epäselväksi. Tällä valtuustokaudella on myös valmisteltu ja hyväksytty kaupunkistrategia, mikä kuuluukin valtuuston lakisääteisiin tehtäviin. Strategian toteutumista seurataan tarkkaan valittujen mittareiden avull…

Värderade ordförande, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat

Olin alkuviikosta kirjoittanut puheen, jossa nostin esille lukuja ja muita argumentteja itäisen alueen sivistyskeskuksen puolesta. Päätin kuitenkin heittää kyseisen puheen roskakoriin ja nostaa esille uuden näkökulman.

Sivistysverkosta ja juuri itäisen alueen tilanteesta on olemassa todella paljon tietoa - tässä koko kasa tulostettuna. Osa teistä onkin tutustunut kaikkeen tähän materiaaliin ja muutamat teistä on osallistunut aktiivisesti sosiaalisessa mediassa käytyyn keskusteluun. Kiitos siitä!

Somekeskusteluissa olette voineet huomata, että olen kasannut kaiken olemassa olevan, tuoreen materiaalin tällaisiin karttoihin. Eli luvut on olemassa ja ne on kaikilla tiedossa. Niitä ei tässä tarvitse toistaa.

Viime syksyn ja nyt alkuvuoden aikana useampi porvoolainen on ollut minuun yhteydessä koulukysymyksiin liittyen - osa kiitollisena siitä, että puhun sivistyskeskuksen puolesta, osa hämmentyneitä siitä, että puhuin Sannaisiin s…

Institutet för hälsa och välfärd uppger att de lägst utbildade och de som har de lägsta inkomsterna i allmänhet är sjukare och dör yngre än högt utbildade och de med höga inkomster. Också de arbetande är friskare än de arbetslösa. De socioekonomiska hälsoskillnaderna är stora i Finland och ökar hela tiden. Avsikten med hälsovårdssystemet är att minska hälsoskillnaderna, men det system med fler nivåer som vi har i Finland leder rent av till större skillnader i och med att de med högre inkomster gynnas. De förvärvsarbetande har som mest tillgång till tre system, medan de som står utanför arbetslivet (arbetslösa, pensionärer, vårdlediga m.fl.) har bara ett. Regeringen Marins målsättningar för vårdreformen är första steget mot ett bättre och jämlikare system.

Social- och hälsovårdsministeriet publicerade sina planer gällande programmet Framtidens social- och hälsocentral. År 2020 fördelas 70 miljoner euro till regionerna för att förverkliga programmets fem huvudmålsättningar, vilka är 1) f…