Tekstit

Fullmäktigemotion: Borgå till en av ICANs kärvapenfria städer

Kuva
Kärnvapen hotar hela mänsklighetens existens. Den destruktiva kraften av världens över 15 000 kärnspetsar räcker till för att göra jorden obeboelig många gånger om. Kärnvapen är inte medel för krigsföring utan medel för att utplåna. Bara en enda kärnsprängning i Europa kan utsträcka sina förstörande effekter över hela kontinenten, även för Finland och finländarna. Det är därför viktigt att vi på olika sätt får ett slut på årtionden med dödläge gällande kärnvapennedrustning.

International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) är en internationell koalition av civilsamhällesorganisationer vars syfte är att kärnvapen ska förbjudas. ICAN-kampanjen tilldelades Nobels fredspris 2017.

För cirka fem år sedan lyckades kampanjen påbörja en förhandlingsprocess i Förenta nationerna, som har lett till att FN:s konvention om kärnvapenförbud godkänts och öppnats för underteckning. De alliansfria EU-länderna Irland, Österrike, Cypern, Malta och Sverige deltog i förhandlingarna från första börja…

Valtuustoaloite: Porvoo mukaan ICANin ydinaseettomiin kaupunkeihin

Kuva
Ydinaseet uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa. Maailman yli 15 000 ydinkärkeä riittävät tekemään maapallosta elinkelvottoman moneen kertaan. Ydinaseet eivät ole sodankäynnin välineitä, vaan ne ovat tuhon ja hävittämisen välineitä. Vain yksi ydinräjähdys Euroopassa voi aiheuttaa tuhoa koko mantereella, ja tuhoisat vaikutukset vaikuttavat myös Suomeen ja suomalaisiin. Siksi on tärkeää, että pääsemme vuosikymmeniä kestäneestä ydinasevarustelusta ydinaseiden riisumiseen.

International Campaign to Abolish Nuclear Weapons (ICAN) on kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kansainvälinen koalitio, jonka tarkoituksena on kieltää ydinaseet. ICAN-kampanja sai vuoden 2017 Nobelin rauhanpalkinnon.

Noin viisi vuotta sitten kampanja onnistui aloittamaan neuvotteluprosessin Yhdistyneissä Kansakunnissa, mikä on johtanut YK: n ydinaseiden kieltämistä koskevan yleissopimuksen hyväksymiseen ja avaamiseen allekirjoittamista varten. Euroopan Unionin liittoutumattomat maat Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta…

Yksinäisyys rasittaa omaishoitajia

Kuva
Pari päivää sitten juttelimme mieheni kanssa siitä, kuinka onnekasta on syntyä Suomeen. Elämämme olisi hyvin erilaista, jos olisimme syntyneet maassa, jossa ihmiset esimerkiksi joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen puhdasta juomavettä. Suomi on monella tapaa erinomainen maa, mutta se ei tarkoita, etteikö meillä olisi parantamisen varaa. Globalisaatio ja markkinavoimat ovat viime vuosikymmenten aikana ohjanneet yhteiskuntaa suuntaan, jossa rikkaat ja vahvat pärjäävät ja heikommat ja vähävaraiset jäävät jalkoihin. Koronakevät laajensi kuilua ihmisten välillä entisestään.

Kevät oli monelle raskas, erityisesti heille, joilla oli jo ennestään vaikeaa - sairaat, iäkkäät, vammaiset ja heidän läheisensä. Eristyksissä elo tuntuu aina pahalta. Osa suomalaista elää yhä eristyksissä, vaikka yhteiskunta onkin kesän aikana lähtenyt pikkuhiljaa käyntiin. Näiden eristyksissä eläjien joukossa on muun muassa monisairaita, ikäihmisiä, vammaisia ja heidän omaishoitajia. Yksinäisyys on jo muutenkin …

Kolumni: Miks mä näytän tältä?

Kuva
Alkuvuodesta monet lupaavat panostaa hyvinvointiin lisäämällä liikuntaa ja vähentämällä makeisia. Usein lupaus unohtuu kevään mittaa, kunnes kesähelteet kolkuttaa ovelle. Ulkonäköön ja painoon liittyvät huolet ovat yleisiä. Sosiaalisen median aikakautena paineet ovat lisääntyneet. Erityisesti nuoret murehtivat ulkonäköön liittyviä kysymyksiä päivittäin. Sosiaalinen media on vaikuttanut nuorten itsetuntoon monella tapaa. Täydellisen kuvan metsästys stressaa erityisesti tyttöjä. Ulkonäköpaineet ovat lisääntyneet myös poikien keskuudessa. Tietynlaisen ulkonäkömuotin tavoittelu ajaa hillittömään itsensä tarkkailuun, joka nakertaa itsetuntoa ja henkistä terveyttä. Mielenterveysongelmat ovat kouluterveyskyselyn mukaan lisääntyneet porvoolaisten ja loviisalaisten yläkoululaisten keskuudessa. Loviisassa erityisesti poikien mielenterveys on heikentynyt viimeisten vuosien aikana.

Köyhän perheen lapsi voi kokea enemmän paineita kuin muut, sillä lapset osaavat lukea symbolisia merkkejä todella hyv…

Kiviä itäisen alueen koulujen kesäniityillä?

Kuva
Pitkän ja raskaan etäkoulujakson jälkeen oppilaat ovat siirtyneet kesälaitumille. Aurinkoisessa kesäsäässä aika menee kuin siivillä, varsinkin kun monet aikuiset, erityisesti kunnan työntekijät, ovat silloin myös lomilla. Paluu arkeen tulee elokuussa rysäyksellä ja aikaa saada kaikki järjestykseen ennen lasten paluuta koululuokkiin ei ole paljoa. Ammattitaitoiset opettajat saavat rattaat kuitenkin nopeasti pyörimään ja oppilaat voivat keskittyä kavereiden kohtaamiseen ja uuden oppimiseen.

Tunnelma on toisenlainen kouluissa, joiden tulevaisuus on epävarma. Erityisesti silloin, kun opettajat siirtyvät kesän viettoon epätietoisuudessa. Ongelmat koulurakennuksissa tuovat monelle epätietoisuuden tunteen, mikä myös lisää huolta tulevasta. Tänä kesänä olemme taas sellaisen tilanteen äärellä itäisellä alueella. Itäisen alueen perheet ja opettajat ovat olleet huolissaan pitkään, mutta tammikuussa tehty valtuustopäätös saattoi luoda uskoa paremmasta. Pian, virkamiesten valmisteleman Kestävän tal…

Stenar på östra Borgås skolors sommarängar?

Kuva
Efter en lång och tung vår med distansundervisning har eleverna nu fått sommarlov. I det soliga vädret flyger tiden fram, särskilt då många vuxna, inbegripna stadens anställda, också är lediga. Vardagen väntar ändå redan i augusti och det blir inte mycket tid att få allting i ordning innan eleverna återvänder till sina skolor. Våra yrkeskunniga lärare kommer ändå snabbt att få verksamheten att rulla igång, så att eleverna kan koncentrera sig på att återse sina vänner och lära sig nytt.

I de skolor, där framtiden är osäker, är stämningen ändå en annan. Särskilt där lärarna påbörjat sin sommarpaus i ovisshet om hur hösten kommer att se ut. Problemen med skolfastigheterna skapar en osäkerhet, som också ökar oron för framtiden. I sommar står vi inför den här situationen i östra Borgå. Familjerna och lärarna i den här delen av staden har varit oroade redan länge, men det beslut som fattades i stadsfullmäktige i januari torde ha stärkt tron på en tryggare framtid för skolorna på området. Int…

Kolumni: Uimataito - ilmainen henkivakuutus

Kuva
Vierailin muutama päivä sitten ystäväperheen luona. Saapuessani paikalle perheen 2-vuotias ja 5-vuotias leikkivät pienessä uima-altaassa. Vesi roiskui ja riemukas nauru kaikui pitkin pihamaata. Veden tuoma ilo oli sanoinkuvaamaton. Me suomalaiset olemme onnekkaita, sillä vesi on vahvasti läsnä meidän arjessa. Suomessa on 300 000 kilometriä rantaviivaa, joten jokainen täällä asuva joutuu kosketuksiin veden kanssa, jollei päivittäin, niin useita kymmeniä, ellei satoja kertoja elämänsä aikana.

Väriä ja vauhtia ei puutu, kun uimarenkaat, hiekkalelut ja rantaleijonat ilmestyvät rannoille. Veden tuoman ilon ohella vesi tuo valitettavasti vuosittain myös surua. Hukkumistapaukset nousevat liian usein uutisten otsikoihin. Viime vuoden tilastot olivat erittäin synkkää luettavaa: näihin aikoihin viime vuonna oli hukkunut kuusi lasta. Määrä oli poikkeuksellisen suuri, sillä Suomen Uimaopetus ja Hengenpelastusliiton (SUH) mukaan vuosittain hukkuu noin 5-10 lasta. Kaikkiaan viime vuonna hukkui 90 ih…