Anette Karlsson

Unelmien Porvoo 2030 kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungin visio, arvot ja kehittämistavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yksi strategian tavoitteista on tehdä Porvoosta lapsiystävällinen kaupunki. Tavoitteen toteutumista mitataan lapsivaikutusten arvioinnin kautta, jonka toimintamalli on tällä hetkellä valmistelussa. Lapsivaikutusten arviointi on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan turvata ja valvoa lapsen edun toteutumista, tuoda esiin lasten oikeuksia ja vahvistaa lasten kuulemiseen ja osallistumiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikutusten arviointi on myös kustannustehokasta, sillä usein on huomattavasti helpompaa vaikuttaa valmisteilla olevaan suunnitteluun kuin korjata lasten kannalta vahingollisia seurauksia. Juuri nyt talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset elinkaarivaikutukset torjua. Porvoo on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta. Yksi lapsiys

I stadsstrategin Drömmarnas Borgå 2030 fastställs stadens vision, värden och utvecklingsmål fram till år 2030. En av strategins målsättningar är att göra Borgå till en barnvänlig stad. Hur målet uppfylls mäts genom en barnkonsekvensbedömning, vars modell nu är under arbete. Barnkonsekvensbedömning är ett effektivt verktyg för att trygga och övervaka att barnets intressen uppfylls, att föra fram barnens rättigheter och förbättra barnens möjligheter att påverka och bli hörda. Barnkonsekvensbedömningar är också kostnadseffektiva, eftersom det oftast är lättare att lösa problem i planeringsskedet än att korrigera beslut som varit skadliga för barn. Just nu är det exceptionellt viktigt att de ekonomiska beslutens barn- och familjekonsekvenser bedöms, för att undvika beslut som påverkar barn på ett negativt sätt på kort och lång sikt. Borgå har beslutat att söka Unicefs Barnvänlig kommun-status. Ett av kraven är att FN:s konvention om barnets rättigheter styr barn- och ungdomspolitiken i kom

Porvoon kouluverkko puhututtaa taas. Tällä kertaa keskusta-alueen koulut ja niiden oppilaaksiottoalueet (UM 18.2.). Lähikoulu ja sen tulevaisuus on erityisen tärkeä kysymys lapsiperheille. Tiloihin liittyvät huolet, jatkuvat muutokset ja epävarmuus vaikuttavat negatiivisesti sekä lapsiperheisiin että koulujen henkilöstöön. Kantele-talossa tiloihin liittyvä huoli on ollut pitkään läsnä, sillä rakennus mitoitettiin heti alkuun liian pieneksi. Sellaisesta virheestä tulee ottaa opiksi. Koulujen toimiminen liian pienissä tiloissa on johtanut erikoisiin tilaratkaisuihin, joita ei voida pitää oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisina. Samoja haasteita on ollut Kevätkummun lisäksi myös A-E koulussa. Lisäksi sisäilmaongelmien kanssa on painittu useassa keskusta-alueen koulussa. Kouluverkkoa on käsitelty tällä valtuustokaudella useaan otteeseen ja virkamiesten taholta on annettu ymmärtää, että täyttöasteen ollessa noin 80 prosenttia, koulu toimii pedagogisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Täy

Viime aikoina on keskusteltu paljon kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista. Tuore VATT:n ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennyksen suorat työllisyysvaikutukseen ovat pienet. Kyseessä oli kuitenkin ensimmäinen Suomessa tehty empiirisiin tutkimusaineistoihin perustuva tutkimus vuonna 1997 käyttöönotetusta kotitalousvähennyksestä. Kyseinen tutkimus on tarkoitus vielä myöhemmin vertaisarvioida, jolloin saamme vähennyksen työllisyysvaikutuksiin liittyen enemmän tietoa. Oletettavasti kotitalousvähennys kuitenkin voi auttaa elvyttämään palvelualoja koronakriisin jälkeen. Tutkimus osoittaa, että kotitalousvähennys hyödyttää eniten suurituloisia. Huomionarvoista on se, että kotitalousvähennystä hyödyntävät myös monet eläkeläiset. Erityisesti ikäihmiset, omaishoitajat ja liikuntarajoitteiset tarvitsevat arjen tueksi erilaisia palveluita, kuten siivousta. Moni on epätietoinen siitä, miten kotitalousvähennystä voi hyödyntää. Teetetyn työn (esim. remont

Tänään vietetään Ystävänpäivää. Kyseinen päivä tarkoittaa monelle iloa ja rakkautta. Kaikki eivät kuitenkaan ole niin onnekkaita. Toisille päivä tarkoittaa yksinäisyyden ja menetysten korostumista. Liian moni suomalainen elää yksinäisyyden vankilassa. Juttelin jokin aika sitten omaishoitajana toimivan ystävän kanssa. Hän kertoi, kuinka omaisen tilanne heikkenee päivä päivältä. Hän kertoi, kuinka surullista on nähdä rakkaan ihmisen ajautuvan kauemmas ja kauemmas. Elämänkumppani, paras ystävä on vain muisto, vaikka hän on vielä fyysisesti läsnä. Monelle omaishoitajalle arki on sekä henkisesti että fyysisesti raskasta. Yksinäisyys ei ole sama asia kuin yksin oleminen. Ihminen voi olla yksin, olematta yksinäinen, tai hän voi olla tosi yksinäinen silloinkin, kun on seurassa. Vuosi 2020 muistetaan Suomen historiassa yksinäisyyden vuotena. Toivon koko sydämestäni, että vuosi 2021 jää muistiin uutena alkuna ja valoisamman tulevaisuuden vuotena. Jokainen kaipaa aitoja kohtaamisia ja läheisyyttä

Min väns barn berättade om skolan och kompisarna. Spel intresserade, likaså youtubare. Många saker gav barnet glädje. Men allt var inte roligt, berättade barnet. Mobbare är inte trevliga. Mobbare slår och knuffar, de söndrar saker och skriker fula ord då man går förbi. Många situationer som barn möter sopas under mattan med meningar som ”pojkar är pojkar”. I verkligheten är det frågan om något helt annat. Allt för ofta är det frågan om skolvåld. Vi måste ha nolltolerans till all mobbning, trakasserier och våld. Ansvaret ligger i första hand hos oss vuxna. Tystnad är godkännande, så låter en känd fras. Allt för ofta leder just tystnaden och att man vänder blicken till tyst acceptans. Det krävs mod att ta itu med problemet. Sanna Marins regering har fattat beslut för att minska mobbningen i vårt land: emotionella färdigheter och interaktionsfärdigheter stärks inom småbarnspedagogiken. Ankarverksamheten, som främjar de ungas välbefinnande och förebygger brott i ett tidigt skede, stärks i

Ystävän lapsi kertoi koulusta ja kavereista. Pelit kiinnostavat, kuten myös tubettajat. Lapsen arkeen ja elämään sisältyi paljon iloa tuovia asioita. Kaikki ei kuitenkaan ole kivaa lapsi kertoi: kiusaajat eivät ole kivoja. Kiusaajat käyvät fyysisesti käsiksi, rikkovat tavaroita ja huutavat rumasti ohi kävellessä. Monet tilanteet, joita lasten kokemina kutsutaan kiusaamiseksi tai ”pojat ovat poikia” –touhuksi on aivan jotain muuta. Liian usein kyse on kouluväkivallasta. Kaikelle kiusaamiselle, häirinnälle ja väkivallalle on laitettava nollatoleranssi. Vastuu tästä on ensisijaisesti kaikilla meillä aikuisilla. Sanonta kuuluu: vaikeneminen on myöntymisen merkki. Valitettavan usein juuri vaikeneminen ja katseen pois kääntäminen johtaa hiljaiseen hyväksyntään. Puuttuminen vaatii rohkeutta. Sanna Marinin hallitus on ryhtynyt toimiin kiusaamisen vähentämiseksi maassamme: Tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistetaan varhaiskasvatuksessa, ankkuritoiminta otetaan vahvemmin osaksi koulujen ja oppi