Anette Karlsson

Suomessa on arvion mukaan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Kunnan kanssa tehdyllä sopimuksella omaishoitajina toimivia on noin 48 700. Meillä on tälläkin hetkellä laaja joukko ihmisiä, jotka hoitavat omaistaan ilman virallista statusta omaishoitajan asemasta tai varsinaista pääsyä esimerkiksi omaishoidon tuen piiriin. Tuoreen arvion mukaan pelkästään iäkkäiden henkilöiden hoidon ja palveluiden vaihtoehtoiskustannukset olisivat noin 3,1 miljardia euroa vuosittain. Omaishoitajille maksettavien palkkioiden kustannukset ovat merkittävästi pienemmät, alle puolen miljoonan luokkaa. Omaishoito on yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa ja meidän tulisi ehdottomasti pyrkiä korottamaan omaishoitajien palkkioita. Tehostetun palveluasumisen paikka on kustannuksiltaan noin 42 000 euroa vuodessa, kun taas omaishoidon kustannukset kunnille noin 9 900 euroa. Omaishoito on inhimillinen, sillä onhan kyse yhdestä suurimmista rakkaudenosoituksista mitä ihminen v

Koulut ovat päättyneet ja lapset siirtyneet kesälomille. Syksyllä taas monet uudet koululaiset ovat liikenteessä, jolloin on tärkeää varmistaa, että jokaisen koulutie on turvallinen. Porvoon esiopetuksen ja peruskoulukuljetusperiaatteiden mukaan ”pimeä vuodenaika, luminen/liukas keli tai se, että oppilas kulkee yksin valaisematonta tietä pitkin, ei automaattisesti määritä koulumatkaa vaaralliseksi. Myöskään liikennöidyn yleisen tien käyttö ei suoraan tee koulumatkasta liian vaarallista. Teiden ylittämistä ei yleensä pidetä kuljetuksen perusteena. Oppilaat usein myös odottavat kuljetusta teiden varsilla.” Vaikka monet tiet on luokiteltu vaarallisiksi, on kuitenkin kaupungin linjausten mukaan hyväksyttävää, että lapsi ylittää vaaralliseksi luokitellun tien ja että hän kulkee sellaisen tien varrella 250 metriä. Sivistyslautakunta on valmistellut kuljetusperiaatteet huolellisesti ja ne ovat oletettavasti tarkoituksenmukaiset. Mielestäni koulumatkojen vaarakohdat tulee kuitenkin nostaa esil

Lapsi viettää koulussa suuren osan ajastaan. Koulu ei ole vain paikka, jossa opitaan lukujärjestyksen mukaisia aineita. Koulussa opitaan paljon muutakin, kuten sosiaalisia taitoja. Nyt kerätään myös nimiä kansalaisaloitteeseen, jonka tavoitteena on saada vuorovaikutus- ja tunnetaitojen oppiaineen lisäys peruskoulun opetussuunnitelmaan. Kannatan kyseistä kansalaisaloitetta. Tutkimukset osoittavat, että tunnetaitojen puute on usein taustatekijänä kouluväkivaltatapauksissa. Sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä koulutus, kulttuuri ja liikunta tulevat olemaan tulevaisuuden kuntien ytimessä. Tällä valtuustokaudella Porvoossa on panostettu koulujen sisäilmaongelmien ratkaisemiseen. Samalla linjalla tulee jatkaa myös tulevalla kaudella. Toinen keskeinen kysymys on opetustilojen tarkoituksenmukaisuus. Kevätkummun sivistyskeskus on osoittautunut liian pieneksi. Lisätila tarvitaan. Peipon koulu on lähivuosina elinkaarensa päässä. On ryhdyttävä toimiin uuden sivistys- ja hyvinvointikeskuksen saam

Barnet är en stor del av tiden i skolan. Skolan är inte bara en plats där elever lär sig ämnen enligt läsordningen, de lär sig också sociala färdigheter. Jag stöder medborgarinitiativet om att göra kommunikations- och emotionella färdigheter till ett skolämne. Bristande emotionella färdigheter ligger ofta bakom skolvåld. Efter vårdreformen kommer utbildningen att ha en central roll i kommunen. I Borgå har vi satsat på att få bukt på inomhusluftsproblemen. Arbetet ska fortsätta. En annan viktig fråga är ändamålsenliga skolutrymmen. Det har visat sig att bildningscentret i Vårberga är för litet. Tilläggsutrymmen behövs. Peipon koulu ska snart renoveras. Vi borde skapa ett välfärds- och bildningscenter i Gammelbacka. Att flytta lågstadieskolan i samband med Pääskytien koulu är inte ett alternativ. Alla elever har rätt till en bra och trygg skola. Anette Karlsson Texten är publicerad 1.6.2021 i Östnyland.

Alla barn har rätt till lek, vila och fritid samt till utveckling och tillräckligt stöd. Dessa rättigheter förverkligas i högklassig småbarnspedagogik. Äntligen ses småbarnspedagogiken som barnens rättighet och inte som en förvaringsplats. Borgå behöver en plan för att främja barns och ungas välfärd samt motarbeta skolvåld. En av åtgärderna bör vara verktyg för småbarnspedagogiken och för familjerna att stärka barnens emotionella färdigheter. Vi ska utveckla småbarnspedagogiken tillsammans med personalen. Skolsekreterare är ett bra stöd för rektorerna, som får mera tid att fokusera på det viktigaste - pedagogiken och elevernas välfärd. Borgå stad bör utreda om daghemssekreterare kunde anställas för att underlätta daghemsföreståndarnas pappersarbete, så att föreståndarna kan fokusera på det pedagogiska ledarskapet. Anette Karlsson

Lastenoikeuksiensopimus turvaa jokaiselle lapselle oikeuden leikkiin, vapaa-aikaan ja lepoon. Näitä kaikkia, kuten myös lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyviä oikeuksia toteutetaan laadukkaassa varhaiskasvatuksessa. Vihdoinkin varhaiskasvatus nähdään lapsen oikeutena, eikä pelkästään lasten säilytyspaikkana. Tuoreessa lapsistrategiassa korostetaan varhaiskasvattajien osaamista, yksilöllisen tuen tarjoamista ja pitkän aikavälin tavoitteena kaikille maksutonta varhaiskasvatusta. Lapsistrategia tunnistaa tarpeen vahvistaa pienten lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Porvoossa tulee laatia lasten hyvinvointia ja kouluväkivaltaa ehkäisevä toimenpideohjelma, jonka yhtenä toimenpiteenä tulee olla tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistaminen varhaiskasvatuksessa ja kodeissa. Lisäksi päiväkotien toimintaa on kehitettävä yhteistyössä varhaiskasvattajien kanssa. Esimerkiksi päiväkodinjohtajan olisi tärkeää saada keskittyä päiväkodin pedagogiseen johtamiseen aikaa vievän paperityön sijaan. Por

Kuntalaisten oikeus vaikuttaa kotikunnan asioihin ei ole vain kiva juttu, vaan kyse on lakisääteisestä oikeudesta. Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Esimerkiksi kuntalaisaloitteet ja osallistuva budjetointi ovat keinoja edistää kuntalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa. Tällä valtuustokaudella teimme yhteisen päätöksen aloitteiden käsittelyn tehostamiseksi. Jatkossa kuntalaisaloitteet tuodaan lautakunnille tiedoksi. Näin päättäjät saavat paremmin tietoa kuntalaisten tekemistä parannusehdotuksista ja aloitteiden merkitys päätöksenteossa vahvistuu. Osallistava budjetointi ei ole vierasta Porvoolle, sillä kevätkumpulaiset ja gammelbackalaiset ovat päässeet tutustumaan malliin lähiökehitystyön kautta. Osallistavaa budjetointia tulee mielestäni hyödyntää enemmän ja monipuolisemmin. Demarit esittivät tätä talousarviovaltuustossa 2019, mutta silloin esitys ei saanut en