Anette Karlsson

Oppimisvaikeudet ovat melko tavallisia Suomessa, sillä noin 10-20 prosentilla väestöstä ilmenee erilaisia oppimisvaikeuksia. Oppimisvaikeudet ovat synnynnäisiä, neurobiologisia erityisvaikeuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriöinä, odottamattoman suurina hankaluuksina lukemisen ja kirjoittamisen, matematiikan tai hahmottamisen taidoissa. Oppimisvaikeudet voivat vaikuttaa ihmisen elämään koko elämänkaaren aikana. Ne voivat olla juurisyynä jopa syrjäytymisen, mielenterveysongelmien, päihdeongelmien tai rikollisen käyttäytymisen kanssa. Oppimisvaikeudet ja muut oppimiseen liittyvät haasteet vaikuttavat lasten ja nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin, mutta ne ovat ongelmana myös monille aikuisille. Monen aikuisen oppimisvaikeuksia ei ole koulu- ja opiskelupolun aikana virallisesti tunnistettu, eivätkä he ole siksi saaneet tarvitsemaansa tukea. On tärkeää, että myös aikuisille erilaisille oppijoille löydetään ratkaisuja niin oppimisvaikeuksien tunnistamiseen

Tieto ei lisää tuskaa. Päinvastoin. Tiedon avulla voimme parantaa elämänlaatua ja hoitaa ongelmia aikaisessa vaiheessa. Valitettavasti pelko vakavasta sairaudesta ja sen toteamisesta voi estää lääkärin vastaanotolle hakeutumista, vaikka oireet hankaloittaisivat elämää. Erityisesti ikääntyvät ihmiset eivät halua olla vaivaksi, mikä saattaa johtaa ongelmien pahenemiseen ja hoitojaksojen pitenemiseen. Tutkimuksiin hakeudutaan usein vasta elämänlaadun huonontuessa merkittävästi, eikä silloin, kun oireet alkavat. Tähän on saatava muutos, sillä taudin ja sen luonteen sekä hoitomahdollisuuksien selviäminen voi pelastaa henkiä ja vähintäänkin parantaa potilaan elämänlaatua. Terveydenhuollon painopiste pitäisi mennä ennaltaehkäisyyn ja elämänlaadun parantamiseen eikä siihen, että hoidetaan ihmisiä vasta kun he ovat sairastuneet. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa ennaltaehkäisevä työ on saanut tärkeän merkityksen. Myös terveysteknologian hyödyntäminen tunnustetaan ihmisten elämänlaatu

Maanantain kaupunginhallituksen kokouksessa päätettiin Porvoon Energian tuloutustavoitteesta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää kaupunginvaltuustolle, että Porvoon Energia Oy:n uudeksi tuloutustavoitteeksi muutetaan kaupungin vuoden 2022 talousarvioon 2,4 miljoonan euron osingonmaksu kaupungille. Vastaavasti vuoden 2022 talousarviosta poistetaan alkuperäinen tuloutustavoite (neljä prosenttia liikevaihdosta). Vuoden 2023 tuloutustavoite päätetään kaupungin talousarvion yhteydessä. Tuloutustavoitteen määrittäminen euromääräisenä prosenttien sijaan on tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista. Myöhemmässä vaiheessa julkaistaan yhtiön liikevaihto, jolloin voimme paremmin keskustella millaisista summista missäkin vaihtoehdossa olisi puhuttu. Nyt en tähän voi syvällisemmin mennä, sillä en julkisesti näitä tietoja löytänyt. Kaupunginhallituksessa meille on annettu hyvä tilannekuva asiasta. Sen voin sanoa, että ryhmäni kysyi aiemmin paljonko miljoonan euron alennus tuloutustavoittee

SDP:n aluevaltuustoryhmä on tänään 1.11. jättänyt aloitteen selkokielen ottamiseksi palvelukieleksi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella. Selkokieli on suomen tai ruotsin kielen helpommin ymmärrettävä muoto. Selkokielessä kieltä muutetaan yksinkertaisemmaksi sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan. Se on tarkoitettu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää yleiskieltä. - Valtuustoryhmämme näkee erittäin tärkeäksi alueen viestinnän kehittämisen suuntaan, joka ottaa huomioon kaikki alueen asukkaat ja asiakkaat. Selkokielisyys, joka on osa tiedon kognitiivista saavutettavuutta hyödyttää meitä kaikkia. Erityisiä hyödynsaajia ovat kehitys- ja puhevammaiset, autismikirjon henkilöt, maahanmuuttajataustaiset ja neurologisesti sairaat asukkaat. Selkokielen ottaminen hyvinvointialueen palvelukieleksi tehostaa palvelupolkuja, säästää kustannuksia ja parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua, valtuustoryhmän puheenjohtaja Anette Karlsson kertoo. Sosialidemokraattiseen aluevaltuus

Hyvä puheenjohtaja, hyvät valtuustokollegat ja muut läsnäolijat sekä linjojen takaa kokousta seuraavat Tänään olemme erittäin tärkeän asian äärellä. Alueemme tulevaisuuden suuntaa ollaan nyt määrittämässä. Haluan aluksi kiittää viranhaltijoita ja muita puolueita erittäin hyvästä ja keskustelevasta yhteistyöstä strategiaprosessin aikana. Prosessi on valtuutettujen ja henkilöstön osalta ollut osallistava, mutta valitettavasti vaikuttamistoimielinten ääni on jäänyt nyt hyväksyttävässä prosessissa kuulematta. On ymmärrettävää, että organisaation rakentuessa vastaan tulee byrokraattisia ongelmia. Se, että vaikuttamistoimielimet eivät vielä ole toiminnassa ei vähennä tarvetta kuulla vanhusneuvosto, vammaisneuvoston ja nuorisovaltuuston ääntä niinkin tärkeää asiakirjaa valmisteltaessa kuin strategiassa. Nyt kuitenkin näiden toimielinten edustajilla ei ole ollut mahdollisuutta tuoda näkemyksiään esille. SDP-ryhmä näkee erittäin tärkeänä, että näitä tahoja jatkossa kuullaan – erityisesti palve

Gammelbackan alueen koulun ja hyvinvointipalveluiden tarveselvitys oli esillä kaupunginhallituksessa. Selvityksen mukaan koulukokonaisuus tulisi pitää nykyisessä sijainnissa – eli nykyisen Peipon koulun ja monitoimitalon tontilla. Tämä on ainoa järkevä ratkaisu, sillä Pääskytien koulun yhteyteen laajennettava ja rakennettava kokonaisuus tarkoittaisi yli 1000 oppilaan koulua. Kaupunginhallituksessa äänestettiin selvityksen tekemisestä Peipon koulun yhdistämisestä Pääskytien yhteyteen – selvitys ei toki tarkoita sitä, että näin tehtäisiin, mutta olin itse sitä mieltä, että kyseistä selvitystä ei tarvita, koska yli tuhannen oppilaan koulu ei voi missään tilanteessa olla sellainen, että sitä voisi kannattaa, joten minusta selvitystä asiasta ei tarvita. RKP:n esitys selvityksen 1000 oppilaan koulusta voitti, ainoastaan SDP ja Vihreät olivat sitä mieltä, ettei lisäselvitystä kyseisestä vaihtoehdosta tarvita. Tarveselvityksessä asiaa oli käsitelty noin kahden sivun mitalla, ja lopputulos oli,

Viime aikoina on puhuttu paljon vuonna 2018 uudistetun varhaiskasvatuslain epäkohdista. Keskustelun taustalla on varhaiskasvatuksen valtakunnallinen henkilöstöpula. Varhaiskasvatuslaissa sosionomien rooli on jäänyt epäselväksi ja heidän mahdollisuus edetä uralla päiväkodin johtajaksi on katkaistu. Tämä on johtanut siihen, että yhä useammat sosionomiopiskelijat jättävät varhaiskasvattajan pätevyyden suorittamatta. Varhaiskasvatuksen sosionomien määrä on lakimuutoksen jälkeen miltei puolittunut. Suomalaisen varhaiskasvatuksen vahvuus on moniammatillisuus. Nyt tavoitteena on sellainen malli, että jokaisessa lapsiryhmässä olisi sekä varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja lastenhoitaja. Varhaiskasvatuslain mukaan 2/3 tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia tai varhaiskasvatuksen sosionomeja, ja heistä vähintään puolen tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia. Opettajien määrään liittyvä tarkennus tulisi laista poistaa. Lain mukaan 1/3 tulee olla lastenhoitajia. Olisi t