Haluan kertoa teille minulle läheisestä ihmisestä. Nuorena hän oli kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti. Hän sai pientä palkkaa koko työuransa aikana. Ennen eläkkeelle pääsyä hän sairastui ja jatkoi muutaman vuoden osa-aikaista työntekoa. Eläkkeelle pääsy ei parantanut hänen tilannetta - päinvastoin. Eläke laskettiin viimeisten vuosien tulojen pohjalta, jotka sairauden ja osa-aikaisuuden vuoksi olivat todella pienet. Nyt hänelle jää käteen noin tuhat euroa kuukaudessa. Vuokran ja sähkölaskun jälkeen elämiseen jää vain muutamia satasia. Taloudelliset huolet ovat jatkuvasti mielessä. Asiakasmaksujen nousu ja kalliit lääkkeet lisäävät huolta entisestään. Samanlaisia kohtaloita on Suomessa tuhansia.
Eläketurvakeskuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Kaikkein köyhin suomalainen on yli 75-vuotta täyttänyt nainen, joka asuu yksin. Pienituloiset eläkeläiset ovat enenevästi köyhyysloukussa. Se johtuu kasvavista sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia.
Porvoossa ja Loviisassa nostettiin demareiden vastustuksesta huolimatta asiakasmaksuja Sipilän hallituksen tahdon mukaisesti, eli 30 prosenttia. Korotus oli merkittävä. Se on varmasti vaikuttanut negatiivisesti monen itäuusmaalaisen pienituloisen elämään. Lisäksi tällä hallituskaudella on nostettu lääkkeiden ja matkojen omavastuuosuuksia, poistettu ruokavaliokorvaukset ja tehty leikkauksia diabeteslääkkeiden korvauksiin. Nämä tehdyt virheet tulee korjata seuraavalla hallituskaudella.
Suomi on sitoutunut EU-tasolla vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää, mutta valitettavasti suunta on ollut toinen - tuloerot ovat lähteneet kasvuun. Tuloerot kasvattavat ihmisryhmien sosiaalisten asemien etäisyyttä ja vähentävät ihmisryhmien keskinäistä luottamusta, mikä aiheuttaa hyvinvointiongelmia. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.
Anette Karlsson
Eläketurvakeskuksen tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lähes kymmenen prosenttia eläkeläisistä kokee vakavia toimeentulo-ongelmia. Kaikkein köyhin suomalainen on yli 75-vuotta täyttänyt nainen, joka asuu yksin. Pienituloiset eläkeläiset ovat enenevästi köyhyysloukussa. Se johtuu kasvavista sosiaali- ja terveyspalveluiden menoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia.
Porvoossa ja Loviisassa nostettiin demareiden vastustuksesta huolimatta asiakasmaksuja Sipilän hallituksen tahdon mukaisesti, eli 30 prosenttia. Korotus oli merkittävä. Se on varmasti vaikuttanut negatiivisesti monen itäuusmaalaisen pienituloisen elämään. Lisäksi tällä hallituskaudella on nostettu lääkkeiden ja matkojen omavastuuosuuksia, poistettu ruokavaliokorvaukset ja tehty leikkauksia diabeteslääkkeiden korvauksiin. Nämä tehdyt virheet tulee korjata seuraavalla hallituskaudella.
Suomi on sitoutunut EU-tasolla vähentämään köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien määrää, mutta valitettavasti suunta on ollut toinen - tuloerot ovat lähteneet kasvuun. Tuloerot kasvattavat ihmisryhmien sosiaalisten asemien etäisyyttä ja vähentävät ihmisryhmien keskinäistä luottamusta, mikä aiheuttaa hyvinvointiongelmia. Jos Suomessa halutaan aidosti pysäyttää eriarvoisuuden lisääntyminen pitkällä tähtäimellä, meillä ei ole varaa harjoittaa politiikkaa, jossa pienituloiset kotitaloudet ovat suurimpia häviäjiä. Päätöksentekoon tarvitaan enemmän sydäntä.
Anette Karlsson
Kolumni on julkaistu 14.10.2018 Uusimaassa.
