Siirry pääsisältöön

Arbetskraftsbristen inom vården och småbarnspedagogiken måste lösas

De som jobbar inom branschen har redan märkt problemet i flera år. Nu har äntligen hela Finland upptäckt problemet, men räcker det? Kommer det att bli fler åtgärder under nästa regeringsperiod för att lösa personalbristen inom den offentliga sektorn? Jag tycker att det är viktigt att det väljs personer som känner till social- och hälsovården samt småbarnspedagogiken till riksdagen. De är personer som bäst kan berätta vad det är för åtgärder som behövs för att återställa branschernas attraktionskraft. Det är klart att lönen är en central del av den här diskussionen. Därför är det viktigt att Finland förbinder sig till avtalssamhället och rättvisa spelregler inom arbetsmarknaden även i framtiden.Två arbetsmarknader får inte skapas i vårt land trots att det behövs mer utländsk arbetskraft. Att betala för lite lön ska kriminaliseras och myndigheterna ska ha en lagstadgad rätt att ingripa i lönedumpning till exempel genom att utfärda samfundsbot.

För de människor som tar hand om våra barn och äldre måste fungerande fortbildningsmöjligheter och en genuin möjlighet att studera vid sidan av arbetet skapas. Dessutom ska lagen ändras så att en socionom inom småbarnspedagogik (Högre YH) ska ha rätt att också i framtiden arbeta som daghemsföreståndare. Åtgärderna för att underlätta personalbristen inom social- och hälsovården ska fortsätta tillsammans med arbetsmarknadsorganisationerna. Det är viktigt att beakta hela den mångprofessionella servicekedjan och satsa på ledarskapet och personalens arbetshälsa. Att blunda för problem är ingen lösning.

Ett tillräckligt antal välmående personal, som upplever att de får en lön och arbetsmiljö som står i proportion till värdet av sitt arbete är nyckeln till att öka attraktionskraften för hela den offentliga sektorn. Utan professionella finns inga tjänster av hög kvalitet – ingen vårdgaranti och ingen subjektiv rätt till dagvård. Med gott samarbete och med respekt för avtalssamhällets strukturer kan vi hitta de bästa lösningarna för att rätta till situationen.

Anette Karlsson

Texten är publicerad 28.2.2023 i Östnyland.




Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....