Fullmäktigemotion: Skolskjuts från två hem till barn med funktionsnedsättningar

Barn som bor i två hem får skjuts till skolan och tillbaka bara från det ena hemmet. Praxisen grundar sig på Högsta förvaltningsdomstolens beslut från år 2006, där man konstaterar att vårdnadshavarna ansvarar om skjutsen från alla andra adresser förutom den som är given i magistraten. Det har gått drygt tio år sedan beslutet fattades och det är skäl att ifrågasätta beslutet. Speciellt då det handlar om barn med svåra funktionsnedsättningar. Stadens praxis försvårar en redan utmanande vardag för de här familjerna. I beslutsfattandet bör barnens bästa alltid tas i beaktan.

Drygt 100 elever har skolskjuts p.g.a. ansträngande och svår skolväg på basis av sakkunnigutlåtande. I Borgå finns drygt 30 svårt handikappade barn, av vilka tio barns vårdnadshavare bor på olika adresser. Dessa familjers situation skulle förbättras avsevärt ifall barnet skulle få skolskjuts från båda hemmen. Ett barn som behöver kontinuerligt övervakning och hjälp behöver skjuts till skolan, även om skolvägen skulle vara kort, oberoende av hos vilken vårdnadshavare hen då bor. Skolskjutsen skulle stöda dessa barns rätt till båda vårdnadshavarna, även om de inte bor på samma adress.

Vi föreslår att barn med funktionsnedsättningar som har behov av skolskjuts får skjuts från båda hemmen, ifall hen bor på två olika adresser.

Anette Karlsson

Tuula Virkki
Riitta Ahola
Marko Piirainen
Matti Valasti
Tom Ingelin
Marianne Korpi
Pasi Siltakorpi
Jaakko Westerlund
Markus Hammarström
Tapani Eskola
Hanna Lönnfors
Outi Lankia
Anne Korhone
Jamil Jamal
Laura Karén
Pete Lattu
Jari Oksanen
Mika Varpio
Joonas Dachinger
Jussi Impiö
Mirja Suhonen
Jaakko Jalonen
Elin Blomqvist-Valtonen
Nea Hjelt
Juha Kittilä
Kristel Pynnönen
Anders Rosengren
Bodil Lund
Torolf Bergström

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....

Lue lisää »