Nyt tarvitaan enemmän sydäntä

Porvoolainen 92-vuotias sokea sotaveteraani, joka asuu yksin kotona, oli anonut paikkaa Omenamäestä, mutta paikka evättiin häneltä. Eikö tässä voitaisi käyttää vähän sydäntä” totesi vanhusneuvoston puheenjohtaja Björn Sundqvist valtuuston kokouksessa. Liian monella ikäihmisellä ja heidän omaisella on samanlaisia kokemuksia. Myös kotihoidossa työskentelevien mielestä noin kolmannes asiakkaista ovat sellaisessa kunnossa, että heidän tulisi asua jossain muualla kuin kotona. Heistä suurella osalla on suuria muistivaikeuksia, liikuntarajoitteita ja mielenterveysongelmia.

Asiakkaiden sijoittuminen palveluasumiseen tapahtuu moniammatillisen SAP-työryhmän (selvitä-arvioi-palveluohjaa) toimesta. SAP kriteerit on vahvistettu vuonna 2013 sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Nykytilanteessa kriteerit ovat liian korkeat ja ne tulisi arvioida mahdollisimman pian uudestaan. Muun muassa asiakkaiden yksinäisyys, turvattomuus, mielenterveys, muistamattomuus ja kaatumisriskit pitäisi huomioida paremmin. Kuten Sundqvist totesi, näissä asioissa tarvitaan enemmän sydäntä.

Näiden tietojen valossa olin yllättynyt, että valtuuston enemmistö (27-24) ei tukenut demareiden esitystä palvelukoordinaattorin palkkaamisesta vanhus- ja vammaispalveluihin. Moni porvoolainen odottaa pääsyä palveluiden - esimerkiksi kotihoidon tai palveluasumisen - piiriin. Palvelukoordinaattori olisi nopeuttanut prosessia ja parantanut ihmisten pääsyä palveluiden piiriin, sillä nyt monet ikäihmiset odottavat asiansa käsittelyä.

Haluan myös antaa kiitosta sosiaali- ja terveyslautakunnalle, joka otti kotihoidon henkilöstön työuupumuksen vakavasti ja kohdensi lisäresursseja, eli 6 uutta lähihoitajaa, kotihoitoon. Nyt on otettu askelia oikeaan suuntaan, mutta työ paremman vanhuspalvelun puolesta jatkuu edelleen.

Anette Karlsson