Siirry pääsisältöön

Hyvästit vapaaehtoiselle kouluruotsille Vantaalla

Opetuslautakunta uudisti suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoa. Uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman astuttua voimaan elokuussa 2016 aloitetaan englannin opiskelu arjen ja leikin kautta jo ensimmäisellä luokalla Vantaalla. Lasten kielitaidon vahvistaminen ensimmäisestä luokasta lähtien on tarkoituksenmukaista, sillä nuorena on helppoa oppia uusia kieliä.
Neljännellä luokalla oppilaat voivat valita vapaaehtoisen A2-kielen. Kielivalikoimaan kuuluu Vantaalla ranska, ruotsi, saksa tai venäjä. Espoossa tarjolla ovat samat kielet ja lisäksi englanti ja espanja. Vantaalla vajaa 40 % ikäluokasta valitsee vapaaehtoisen A2-kielen, Espoossa reilu 50 %. Espoon ja Vantaan eroja selittää Espoon pienempi ryhmäkokovaatimus sekä laajempi kielivalikoima.
Vantaan opetuslautakunta on päättänyt pienentää A2-kielen ryhmäkokovaatimusta Espoon tasolle, eli 14 oppilaaseen nykyisestä 18 oppilaasta. Suuren ryhmäkokovaatimuksen johdosta kieliryhmiä ei välttämättä synny jokaiseen kouluun, mikä on lasten kannalta harmillista. Pienempi ryhmäkokovaatimus antaa paremmat mahdollisuudet tarjota oppilaille heidän valitsemansa kielen.
Seuraavassa kokouksessa (17.8.) opetuslautakunta päättää A2-kielen kielivalikoimasta. Yhdessä esityksessä ruotsin kieli on korvattu espanjan kielellä. Lapsilla ei olisi enää mahdollisuutta lukea pitkää ruotsia. Kaikille lapsille tarjottaisiin ainoastaan mahdollisuus lukea ruotsia B1-kielenä kuudennelta luokalta alkaen.
Esimerkkitilanne, jossa 28 koulun oppilasta valitsee A2-kielen. 12 toivoo ruotsia, 8 saksaa, 5 ranskaa ja 3 venäjää. Nykytilanteessa tähän kouluun syntyy korkeintaan yksi kieliryhmä, eli ruotsi. Tässä tilanteessa 12 oppilaan ensisijainen toive toteutuu ja samaan aikaan 16 lasta pettyy tai joutuu tyytymään toissijaiseen toiveeseen. Tulevaisuudessa tähän kouluun syntyisi todennäköisesti kaksi kieliryhmää, ruotsi ja saksa. Silloin 20 oppilaan ensisijainen toive toteutuisi ja pettyneitä tai toissijaisen toiveen varassa olevia olisi 8.
Noin kolmas osa A2-kieltä opiskelevista vantaalaisista oppilaista valitsee ruotsin kielen. Mielestäni on surullista, että Vantaalla suunnitellaan muutoksia, jotka estävät lasten mahdollisuuden opiskella toista kotimaista kieltä A2-kielenä. Erityisesti Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla ruotsin kielen taidoista on erityistä hyötyä. Kansainvälistyvässä maailmassa meidän tulee vahvistaa lasten kielitaitoja. Siksi meidän tulisi ottaa mallia Espoosta ja tarjota vantaalaisille lapsille tulevaisuudessa A2-kielinä espanjaa, ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää.
Anette Karlsson,
Opetuslautakunnan jäsen (sd.)
Kirjoitus on julkaistu 17.6.2015 Vantaan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....