Siirry pääsisältöön

Hyvästit vapaaehtoiselle kouluruotsille Vantaalla

Opetuslautakunta uudisti suomenkielisen perusopetuksen tuntijakoa. Uuden valtakunnallisen opetussuunnitelman astuttua voimaan elokuussa 2016 aloitetaan englannin opiskelu arjen ja leikin kautta jo ensimmäisellä luokalla Vantaalla. Lasten kielitaidon vahvistaminen ensimmäisestä luokasta lähtien on tarkoituksenmukaista, sillä nuorena on helppoa oppia uusia kieliä.
Neljännellä luokalla oppilaat voivat valita vapaaehtoisen A2-kielen. Kielivalikoimaan kuuluu Vantaalla ranska, ruotsi, saksa tai venäjä. Espoossa tarjolla ovat samat kielet ja lisäksi englanti ja espanja. Vantaalla vajaa 40 % ikäluokasta valitsee vapaaehtoisen A2-kielen, Espoossa reilu 50 %. Espoon ja Vantaan eroja selittää Espoon pienempi ryhmäkokovaatimus sekä laajempi kielivalikoima.
Vantaan opetuslautakunta on päättänyt pienentää A2-kielen ryhmäkokovaatimusta Espoon tasolle, eli 14 oppilaaseen nykyisestä 18 oppilaasta. Suuren ryhmäkokovaatimuksen johdosta kieliryhmiä ei välttämättä synny jokaiseen kouluun, mikä on lasten kannalta harmillista. Pienempi ryhmäkokovaatimus antaa paremmat mahdollisuudet tarjota oppilaille heidän valitsemansa kielen.
Seuraavassa kokouksessa (17.8.) opetuslautakunta päättää A2-kielen kielivalikoimasta. Yhdessä esityksessä ruotsin kieli on korvattu espanjan kielellä. Lapsilla ei olisi enää mahdollisuutta lukea pitkää ruotsia. Kaikille lapsille tarjottaisiin ainoastaan mahdollisuus lukea ruotsia B1-kielenä kuudennelta luokalta alkaen.
Esimerkkitilanne, jossa 28 koulun oppilasta valitsee A2-kielen. 12 toivoo ruotsia, 8 saksaa, 5 ranskaa ja 3 venäjää. Nykytilanteessa tähän kouluun syntyy korkeintaan yksi kieliryhmä, eli ruotsi. Tässä tilanteessa 12 oppilaan ensisijainen toive toteutuu ja samaan aikaan 16 lasta pettyy tai joutuu tyytymään toissijaiseen toiveeseen. Tulevaisuudessa tähän kouluun syntyisi todennäköisesti kaksi kieliryhmää, ruotsi ja saksa. Silloin 20 oppilaan ensisijainen toive toteutuisi ja pettyneitä tai toissijaisen toiveen varassa olevia olisi 8.
Noin kolmas osa A2-kieltä opiskelevista vantaalaisista oppilaista valitsee ruotsin kielen. Mielestäni on surullista, että Vantaalla suunnitellaan muutoksia, jotka estävät lasten mahdollisuuden opiskella toista kotimaista kieltä A2-kielenä. Erityisesti Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla ruotsin kielen taidoista on erityistä hyötyä. Kansainvälistyvässä maailmassa meidän tulee vahvistaa lasten kielitaitoja. Siksi meidän tulisi ottaa mallia Espoosta ja tarjota vantaalaisille lapsille tulevaisuudessa A2-kielinä espanjaa, ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää.
Anette Karlsson,
Opetuslautakunnan jäsen (sd.)
Kirjoitus on julkaistu 17.6.2015 Vantaan Sanomissa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...