Siirry pääsisältöön

Valtuustoaloite: Päiväkoti- ja koulurakennuksiin kohdistuva ilkivalta

Viikonloppuna kaksi koulua paloi Nurmijärvellä. Joitakin vuosia sitten Loviisalainen koulu paloi. Silloin kyseessä oli oppilaan sytyttämä tulipalo. Nurmijärven tapausta tutkitaan, mutta tässä vaiheessa poliisi epäilee paloja tahalleen sytytetyiksi. Valitettavasti myös Porvoossa on kokemusta tuhopoltosta, kun reilu kymmenen vuotta sitten kirkko sytytettiin nuoren miehen toimesta tuleen.

Ilkivaltaa, vahingontekoja ja yleisten paikkojen sotkemista tapahtuu ympäri Uuttamaata, mutta myös Porvoossa. Päiväkodit ja koulut ovat usein ilkivallan ja vahingonteon kohteina. Tällä hetkellä on tiedossa, että Porvoon koulujen katoille on kiivetty ja muun muassa yhden koulurakennuksen kattoluukku on avattu. Tämän johdosta raju vesisade on tullut sisälle rakennukseen ja koulun käytäville. Ikkunoita on hajotettu ja koulupihojen istutuksia ja penkkejä rikottu. Leikkipaikkoja, päiväkotien ja koulujen pihoja on sotkettu. Joissakin päiväkodeissa henkilökunta joutuu aamuisin tarkastamaan pihan, ettei siellä ole esimerkiksi huumeneuloja tai muita erityisesti pienille lapsille vaarallisia esineitä. Porvoossa on ryhdyttävä toimiin ilkivallan, vahingonteon ja yleisten paikkojen sotkemisen vähentämiseksi.

Suurin osa ilkivaltatapauksista jää usein selvittämättä ja teon kohteeksi joutuneiden vahingoksi. Kaupungille ja porvoolaisille tulee vuosittain turhia laskuja ilkivallan ja vahingonteon johdosta. Ilkivallan kaikkia vaikutuksia ei voi mitata rahassa. Ilkivalta johtaa usein myös yhteisten tilojen tai palveluiden käyttörajoituksiin. Esimerkiksi leikkipaikoille ei rakenneta katoksia, koska ne lisäävät ilkivallan riskiä.

Ilkivallan taustalla olevia syitä on vaikea selvittää ja tuhoamisen kierrettä on vaikea saada loppumaan. Asukasyhteisöjen osallistaminen suunnitteluun ja rakentamiseen, säännöllinen ja riittävä alueiden kunnossapito, riittävä valaistus ja valvonta ovat keinoja, joilla ilkivaltaa voidaan vähentää. Myös kohteiden, kuten puistot ja lähiliikuntapaikat, suunnittelu helposti ylläpidettäviksi auttaa ilkivallan torjuntaan. Porvoossa ilmiöön on haluttu puuttua muun muassa Liikuntaohjelmaa valmistelevassa nuorten työpajassa, jonka raportissa todetaan, että nuoret tulee ottaa mukaan liikuntapaikkojen toteuttamiseen, sillä se lisää nuorten sitoutumista ja vähentää ilkivaltaa. On kuitenkin syytä muistaa, ettei ilkivalta ole pelkästään nuorten aiheuttamaa, vaan siihen syyllistyvät usein myös ikänsä puolesta aikuisiksi luokiteltavat kansalaiset.

Esitämme, että Porvoossa selvitetään ilkivallasta, vahingonteosta ja yleisten paikkojen sotkemisesta aiheutuvat kustannukset. Esitämme myös, että Porvoossa ryhdytään kiireellisesti toimiin ilkivallan, vahingonteon ja yleisten paikkojen sotkemisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi muun muassa asentamalla valvontakameroita ja lisäämällä valaistusta päiväkotien ja koulujen pihoilla sekä osallistamalla porvoolaisia ja erityisesti nuoria entistä enemmän yhteisten tilojen suunnitteluun ja tarpeen vaatiessa siivoamiseen.


Anette Karlsson (sd.)
Tuula Virkki (sd.)
Riitta Ahola (sd.)
Marianne Korpi (sd.)
Jussi Sairanen (sd.)
Tapani Eskola (sd.)
Matti Valasti (sd.)
Marko Piirainen (sd.)
Joonas Dachinger (vas.)
Sirpa Hanska (vihr.)
Stig Bäcklund (rkp)
Björn Sundqvist (rkp)
Nina Uski (kok.)
Nea Hjelt (kok.)
Juha Kittilä (kok.)
Kristel Pynnönen (rkp)
Elin Blomqvist-Valtonen (rkp)
Anders Rosengren (rkp)
Bodil Lund (rkp)
Tom Blomqvist (kok.)
Jarmo Grönman (kok.)
Markku Välimäki (kok.)
Jere Riikonen (kd)
Pehr Sveholm (rkp)
Mirja Suohonen (sd.)
Gia Mellin-Kranck (rkp)



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....