Siirry pääsisältöön

Valtuustoaloite: Päiväkoti- ja koulurakennuksiin kohdistuva ilkivalta

Viikonloppuna kaksi koulua paloi Nurmijärvellä. Joitakin vuosia sitten Loviisalainen koulu paloi. Silloin kyseessä oli oppilaan sytyttämä tulipalo. Nurmijärven tapausta tutkitaan, mutta tässä vaiheessa poliisi epäilee paloja tahalleen sytytetyiksi. Valitettavasti myös Porvoossa on kokemusta tuhopoltosta, kun reilu kymmenen vuotta sitten kirkko sytytettiin nuoren miehen toimesta tuleen.

Ilkivaltaa, vahingontekoja ja yleisten paikkojen sotkemista tapahtuu ympäri Uuttamaata, mutta myös Porvoossa. Päiväkodit ja koulut ovat usein ilkivallan ja vahingonteon kohteina. Tällä hetkellä on tiedossa, että Porvoon koulujen katoille on kiivetty ja muun muassa yhden koulurakennuksen kattoluukku on avattu. Tämän johdosta raju vesisade on tullut sisälle rakennukseen ja koulun käytäville. Ikkunoita on hajotettu ja koulupihojen istutuksia ja penkkejä rikottu. Leikkipaikkoja, päiväkotien ja koulujen pihoja on sotkettu. Joissakin päiväkodeissa henkilökunta joutuu aamuisin tarkastamaan pihan, ettei siellä ole esimerkiksi huumeneuloja tai muita erityisesti pienille lapsille vaarallisia esineitä. Porvoossa on ryhdyttävä toimiin ilkivallan, vahingonteon ja yleisten paikkojen sotkemisen vähentämiseksi.

Suurin osa ilkivaltatapauksista jää usein selvittämättä ja teon kohteeksi joutuneiden vahingoksi. Kaupungille ja porvoolaisille tulee vuosittain turhia laskuja ilkivallan ja vahingonteon johdosta. Ilkivallan kaikkia vaikutuksia ei voi mitata rahassa. Ilkivalta johtaa usein myös yhteisten tilojen tai palveluiden käyttörajoituksiin. Esimerkiksi leikkipaikoille ei rakenneta katoksia, koska ne lisäävät ilkivallan riskiä.

Ilkivallan taustalla olevia syitä on vaikea selvittää ja tuhoamisen kierrettä on vaikea saada loppumaan. Asukasyhteisöjen osallistaminen suunnitteluun ja rakentamiseen, säännöllinen ja riittävä alueiden kunnossapito, riittävä valaistus ja valvonta ovat keinoja, joilla ilkivaltaa voidaan vähentää. Myös kohteiden, kuten puistot ja lähiliikuntapaikat, suunnittelu helposti ylläpidettäviksi auttaa ilkivallan torjuntaan. Porvoossa ilmiöön on haluttu puuttua muun muassa Liikuntaohjelmaa valmistelevassa nuorten työpajassa, jonka raportissa todetaan, että nuoret tulee ottaa mukaan liikuntapaikkojen toteuttamiseen, sillä se lisää nuorten sitoutumista ja vähentää ilkivaltaa. On kuitenkin syytä muistaa, ettei ilkivalta ole pelkästään nuorten aiheuttamaa, vaan siihen syyllistyvät usein myös ikänsä puolesta aikuisiksi luokiteltavat kansalaiset.

Esitämme, että Porvoossa selvitetään ilkivallasta, vahingonteosta ja yleisten paikkojen sotkemisesta aiheutuvat kustannukset. Esitämme myös, että Porvoossa ryhdytään kiireellisesti toimiin ilkivallan, vahingonteon ja yleisten paikkojen sotkemisen vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi muun muassa asentamalla valvontakameroita ja lisäämällä valaistusta päiväkotien ja koulujen pihoilla sekä osallistamalla porvoolaisia ja erityisesti nuoria entistä enemmän yhteisten tilojen suunnitteluun ja tarpeen vaatiessa siivoamiseen.


Anette Karlsson (sd.)
Tuula Virkki (sd.)
Riitta Ahola (sd.)
Marianne Korpi (sd.)
Jussi Sairanen (sd.)
Tapani Eskola (sd.)
Matti Valasti (sd.)
Marko Piirainen (sd.)
Joonas Dachinger (vas.)
Sirpa Hanska (vihr.)
Stig Bäcklund (rkp)
Björn Sundqvist (rkp)
Nina Uski (kok.)
Nea Hjelt (kok.)
Juha Kittilä (kok.)
Kristel Pynnönen (rkp)
Elin Blomqvist-Valtonen (rkp)
Anders Rosengren (rkp)
Bodil Lund (rkp)
Tom Blomqvist (kok.)
Jarmo Grönman (kok.)
Markku Välimäki (kok.)
Jere Riikonen (kd)
Pehr Sveholm (rkp)
Mirja Suohonen (sd.)
Gia Mellin-Kranck (rkp)



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...