Siirry pääsisältöön

Isovanhemmat ovat tärkeitä

Eläkeläiset ovat tärkeitä yhteiskuntamme tukipilareita, joita tulisi arvostaa enemmän. He ylläpitävät Suomen kansantaloutta harrastamalla, matkustamalla ja hoitamalla lapsenlapsiaan. Isovanhempi, joka kuuntelee ja tukee elämän vaikeinakin aikoina on lapsenlapselle kullanarvoinen tukihenkilö - turvallinen aikuinen kenen puoleen voi kääntyä. Isovanhemman tärkein perintö lapsenlapselle on kiintymykseen ja tunteisiin perustuva tärkeä ihmissuhde. Isovanhempi on linkki nykyisyyden ja menneisyyden välillä. Hän kertoo lapsenlapselle muistoja menneiltä sukupolvilta ja auttaa lasta oppimaan enemmän maailmasta ja perheen suvusta. Lisäksi lapsi näkee mitä ikääntyminen tuo mukanaan - viisautta ja rauhallisuutta, mutta myös ihmisen haurastumista.

Lapselle on tärkeää kuulla eri ikäisten ihmisten puhetta, sillä pieni lapsi erottaa kielen sävyt ja tunnistaa, että isovanhempi puhuu eri tavalla kuin vanhempi. On tärkeää, että isovanhemmat lukevat satuja lapsenlapsilleen. Nykypäivänä yhä useampi kolmevuotias lapsi ei osaa puhua. Ammattilaisten mukaan yhtenä syynä on vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen vähentyminen. Lapsi pääsee harjoittelemaan puheen tuottamista aikaisempaa vähemmän, kun vanhemman läsnäolo lapsen elämässä on vähentynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vuoksi. Lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, mutta samalla haluan nostaa esille isovanhempien roolin lapsen puhetaitojen parantajina. Keskusteluyhteys siirtää kieltä sukupolvien ja vuosikymmenien yli.

Kaikki perheet ovat erilaisia, kuten myös isovanhemmat. Aina ei synny tiiviitä suhteita ja joskus voi olla lapsen kannalta parempi, ettei hänen elämässään ole epävakautta lisääviä henkilöitä. Siksi on tärkeää, että vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lastensa kasvattamisesta ja siitä millaiset vuorovaikutussuhteet ovat lapselle hyväksi. Tästä huolimatta lapsenlapsen ja isovanhemman suhden on yleisesti ottaen yksi kaikkein mahtavimmista yhteyksistä, joita ihmisellä voi olla. Siksi on tärkeää, että sitä ei riistetä lapselta ilman todella painavaa ja perusteltua syytä. Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Uudistuksella täsmennetään huoltajien velvollisuutta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapselle läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen. Suurin käytännön muutos tulee mielestäni olemaan se, että lapsen oikeus isovanhempiin vahvistuu. Tänään vietetään valtakunnallista isovanhempien päivää, hyvää isovanhempien päivää kaikille isovanhemmille!

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 19.10.2019 Uusimaassa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....