Siirry pääsisältöön

Tuplapettymys Porvoon osalta

Porvoolainen kaupunginvaltuutettu ja –hallituksen jäsen Anette Karlsson (sd.) on pettynyt, ettei Porvoo ollut mukana Työ- ja elinkeinoministeriössä jatkovalmisteluun valittujen työllisyyskokeilualueiden joukossa. Kokeiluihin haki määräajassa yhteensä 30 kuntaa tai kuntaryhmää, joissa on mukana yhteensä 123 kuntaa. Porvoo oli yksi näistä kunnista. Hakemuksista 20 valittiin jatkovalmisteluun.

- Marraskuun valtuustossa neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamista vastustaneet vetosivat juuri tähän työllisyyskokeiluun. SDP:n esitys hävisi valtuustossa äänin 26-25. Porvoo jäi ilman työllisyyskokeilua ja neljättä etsivää nuorisotyöntekijää. Tässä tilanteessa on pakko todeta, että pettymys on suuri, Karlsson kommentoi.

Työllisyyskokeilujen hakemuksia arvioitiin etukäteen ilmoitettujen reunaehtojen ja esitettyjen suunnitelmien toteuttamiskelpoisuuden perusteella. Toteuttamissuunnitelmasta arvioitiin muun muassa, kuinka toteuttamiskelpoisia ehdotetut toimenpiteet ovat, onko kokeilualueella tarjolla monialaista palvelua (esimerkiksi koulutus-, sosiaali-, ja terveyspalvelujen yhteensovitus työllisyyspalveluihin) ja millaisia työllisyysvaikutuksia kokeilusta olisi odotettavissa. Myös kuntien oman rahoituksen riittävyyttä arvioitiin.

- Nyt olisi tärkeää, että Porvoo ryhtyy yhdessä muiden Itä-Uudenmaan kuntien kanssa valmistelemaan toimintamalleja, joiden avulla voimme yhdessä vahvistaa alueen työllisyyskehitystä. Vaikka emme tällä kertaa päässeet mukaan kokeiluun, ei mikään estä meitä olemasta aktiivisia työllisyyden parantamiseksi alueella. Yksi konkreettinen keino Porvoossa on hakea valtiolta tukea neljännen etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen ja sen jälkeen löytää nuorisotoimen budjetin sisältä loput määrärahat palkkauksen toteuttamiseksi. Kyse on valtion tuen jälkeen kuitenkin melko pienestä, noin 10 000 euron summasta, Karlsson huomauttaa.


Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....