Pidetään huolta tulevaisuuden aarteistamme

Joulu kolkuttaa jo ovelle ja monet suomalaiset valmistautuvat juhlaan. Lahjoja ostetaan, jouluruokia valmistellaan ja joululauluja lauletaan. Suurimmalle osalle joulu on iloista aikaa. Valitettavasti näin ei ole kaikille. Köyhyys koskettaa yli miljoonaa suomalaista, joista noin 150 000 on lapsia. Näissä perheissä mietitään, miten rahat saadaan riittämään joulupyhinä. Monella lapsella voi olla lämmin ja iloinen joulu, vaikka rahaa olisi niukasti. Lapset kokevat kuitenkin ulkopuolisuutta, kun he tietävät, etteivät voi kertoa päiväkotiin tai kouluun palattuaan lahjoista tai matkoista. Köyhyydessä ei ole kyse vain taloudellisesta vaan myös sosiaalisesta asiasta, osattomuudesta. Lapsi joutuu miettimään pystyykö hän harrastamaan tai joutuuko hän kiusatuksi.

Vähävaraisille lapsiperheille on demareiden johtaman hallituksen ansiosta luvassa pientä helpotusta alkuvuodesta. Perusturvaetuuksiin (vähimmäismääräiseen kuntoutusrahaan, sairaus- ja vanhempainpäivärahaan sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen) on tulossa 20 euron kuukausikorotus. Lisäksi neljännestä lapsesta alkaen monilapsisten perheiden lapsilisiä ja lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotetaan kymmenellä eurolla kuukaudessa. Muutos toteutetaan niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Tänä jouluna eduskunnan valtiovarainvaliokunnan joulurahaa kohdennetaan muun muassa lukutaitoa parantaviin toimiin.

Tuoreen Pisa-tutkimuksen mukaan perhetaustan vaikutus on lisääntynyt ja erot tyttöjen ja poikien välisessä osaamisessa on Suomessa OECD-maiden suurin. Heikkojen lukijoiden osuus on myös kasvanut merkittävästi. Yli 60 prosenttia tutkimukseen osallistuneista pojista kertoo lukevansa vain, jos on pakko. Syksyllä julkaistu kouluterveyskysely kertoo samaa surullista tarinaa. Porvoolaisten yläkoululaisten kirjoitus- ja lukutaidot ovat heikentyneet vuodesta 2017. Alakoululaisista heikennystä on ollut erityisen paljon poikien keskuudessa.

Ruutuaika on vienyt monen lapsen ja nuoren, mutta myös vanhemman huomion. Suomeen on heikkojen lukijoiden lisäksi rantautunut uusi ilmiö; puhumattomat kolmevuotiaat. Lapsi pääsee harjoittelemaan puheen tuottamista aikaisempaa vähemmän, kun vanhemman läsnäolo lapsen elämässä on vähentynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa vietetyn ajan vuoksi. Lapsen vanhetessa lukuharrastus jää ruutuharrastuksen jalkoihin. Kehityssuunta on huolestuttava. Eduskunnan panostukset luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi tulevat juuri oikeaan aikaan. Ilman lukutaitoa ihminen tippuu helposti koulupolulta ennen aikojaan ja jää sen seurauksena yhteiskunnasta syrjään. Suomella ei ole varaa menettää yhtäkään lasta tai nuorta. He ovat meidän tulevaisuus.

Tunnetaan lämpöä lähimmäistä kohtaan ja pidetään tulevaisuuden aarteistamme, lapsista ja nuorista huolta.

Anette Karlsson


Kirjoitus on julkaistu 22.12.2019 Uusimaassa.


Kommentit