Siirry pääsisältöön

Valtuustoaloite: Äidinkielen omainen ruotsi tulee tarjota kaksikielisille lapsille

Kun kaksikielinen (suomenruotsalainen) lapsi hakee ruotsinkieliseen kouluun Porvoossa, hän saa useimmiten mahdollisuuden kehittää toista kotikieltään suomea. Monet ruotsinkieliset ala-asteet, yläasteet ja lukiot tarjoavat äidinkielenomaisen suomen opetusta.

Jos kaksikielinen lapsi sen sijaan hakeutuu suomenkieliseen kouluun Porvoossa, ei hän saa vastaavaa tukea toisessa kotikielessään. Hyvää ruotsia puhuva oppilas voi helposti turhautua saadessaan opetusta ruotsin kielen perusteissa 6. luokalla alkavilla ruotsin kielen tunneilla. Porvoossa tarjotaan 4. luokalta alkaen ruotsia A2-kielenä, mutta myös tämä opetus on suunnattu suomenkielisille eikä kaksikielisille lapsille.

Niillä alueilla Suomessa, joissa asuu paljon suomenruotsalaisia, on kouluja, jotka tarjoavat äidinkielenomaisen ruotsin opetusta (mm. Helsingissä, Länsi-Uudellamaalla ja Pohjanmaalla), mutta Porvoossa ei monissa suomenkielisissä kouluissa olla tietoisia lain tarjoamista äidinkielenomaisen ruotsin opetuksen mahdollisuuksista.

Haluamme tässä yhteydessä kiinnittää huomiota myös siihen, että kaksikielisten lasten opettajien tulisi olla päteviä äidinkielenomaisen suomen opettajia, jotta oppilaiden kirjalliset valmiudet kehittyisivät riittävästi.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Porvoon kaupunginhallitus ryhtyy mahdollisimman pian toimenpiteisiin, jotta Porvoon kaupunki antaisi suomenkielistä koulua käyville oppilaille, joilla on kotikielenään molemmat maan kansalliskielet, opetusta äidinkielenomaisessa ruotsissa (ÄiRu). Samalla esitämme, että äidinkielenomaisen suomen (MoFi) tasoa ruotsinkielisillä ala-asteilla tarkistetaan.
11.3.2017 Porvoossa

Anette Karlsson (sd.)
Jaakko Jalonen (sd.)
Markus Hammarström (sd.)
Riitta Ahola (sd.)
Millariikka Rytkönen (sd.)
Matti Valasti (sd.)
Tapani Eskola (sd.)
Tuula Virkki (sd.)
Marko Piirainen (sd.)
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kirjallinen kysymys: SDP:n Karlsson vaatii toimia Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkien purkamiseksi

SDP:n kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Anette Karlsson on jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden ruuhkautumisesta ja kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta. Karlssonin mukaan tilanne on muodostunut vakavaksi oikeudenhoidon ongelmaksi, joka vaikuttaa suoraan tavallisten ihmisten elämään. – Ei ole oikein, että ihmiset joutuvat odottamaan oikeuden päätöstä kuukausia tai jopa vuosia. Jokainen viive vaikuttaa ihmisen arkeen – ja siksi tähän on puututtava, Karlsson sanoo. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen saapui viime vuonna yli 120 000 asiaa, mikä on yli 15 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Ruuhkat näkyvät sekä rikos- että riita-asioissa, ja käsittelyajat ovat kasvaneet huomattavasti. Esimerkiksi rikosasioiden keskimääräinen käsittelyaika on noussut alueella lähes kahdeksaan ja puoleen kuukauteen. Ylen selvityksen mukaan pahoinpitelyrikoksissa prosessin kokonaiskesto rikoksesta tuomioon on Itä-Uudellamaalla keskimäärin 685 päivää. – Kun ihminen joutuu...
Lue lisää »