Siirry pääsisältöön

Fullmäktigemotion: Modersmålsinriktad svenska bör erbjudas till tvåspråkiga elever

Då ett tvåspråkigt (finsk-svenskt) barn söker sig till svensk skola i Borgå, får eleven oftast möjlighet att utveckla sitt andra hemspråk finska. Modersmålsinriktad finska (MOFI) erbjuds i många svenska lågstadier, högstadier och gymnasier.

Om ett tvåspråkigt barn däremot söker sig till en finsk skola i Borgå, får hen ej motsvarande stöd för sitt andra hemspråk. En elev som talar bra svenska, kan lätt bli frustrerad av att bli undervisad i svenska språkets grunder, som påbörjas i åk 6. Skolorna erbjuder från årskurs fyra A2-svenska, men även denna undervisning är riktad till finskspråkiga, inte tvåspråkiga barn.

I de områden i Finland, där det bor många finlandssvenskar, finns skolor som erbjuder MOSVE (bl.a. i Helsingfors, Västra Nyland och Österbotten), men i Borgå är man i många finska skolor inte medveten om de möjligheter lagen erbjuder till undervisning i MOSVE.

Vi vill i detta sammanhang även fästa uppmärksamhet vid att tvåspråkiga barn borde undervisas av kompetenta lärare i MOFI för att elevernas skriftliga färdigheter ska utvecklas tillräckligt.


Vi undertecknade, föreslår att stadsstyrelsen vidtar åtgärder för att Borgå stad med det snaraste börjar ge elever i finska skolor, som har båda nationalspråken som hemspråk, undervisning i modersmålsinriktad svenska ( MOSVE). Dessutom föreslår vi att nivån på modersmålsinriktad finska (MOFI) i de svenska lågstadierna ses över.

11.6.2017 Borgå

Anette Karlsson (sd.)
Jaakko Jalonen (sd.)
Markus Hammarström (sd.)

Riitta Ahola (sd.)
Millariikka Rytkönen (sd.)
Matti Valasti (sd.)
Tapani Eskola (sd.)
Tuula Virkki (sd.)
Marko Piirainen (sd.)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....