Siirry pääsisältöön

Pyöräilykypärän käyttö kannattaa

Kesän tullessa liikenteessä alkaa näkyä paljon pyöräilijöitä. Valitettavan usein kypärä uupuu. Koko Suomessa vuonna 2016 pyöräilijöistä 42 prosenttia käytti kypärää. Muistan kuinka teini-ikäisenä minua harmitti laittaa kypärä päähän, koska se näytti hölmöltä ja tukka meni pilalle. Asenteeni on muuttunut niistä ajoista. Otin pyörän taas aktiivisesti käyttöön muutama vuosi sitten. Ensitöiksi kävin ostamassa kypärän. Kyllä se tuntui vähän oudolta ja ehkä näyttikin vähän hölmöltä, mutta en enää osaa edes kuvitella pyöräileväni ilman kypärää.

Olen useamman kerran nähnyt, että lapsilla on kypärä, mutta heidän seurassaan polkevalla aikuisella ei. Lapset seuraavat aikuisten esimerkkiä. Erityisen huolestuttavaa on nähdä lapsia polkemassa tien varressa ilman kypärää. Pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuu vuosittain lähes 800 pyöräilijää ja keskimäärin 27 kuolee. Usein menehtymisen syynä on päävamma. Onnettomuustietoinstituutin mukaan kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut neljä kymmenestä pyöräilyonnettomuudessa menehtynyttä. Tapaukset, joissa kypärä on pelastanut vammautumiselta eivät päädy tilastoihin tai kirurgin pöydälle, he voivat jatkaa elämäänsä ja suunnata kauppaan ostamaan uutta kypärää. Sosiaalinen normi on käännettävä suuntaan, jossa kypärän käyttö on oletusarvo. Me itäuusmaalaiset voimme olla edelläkävijöitä, käytetään pyöräilykypärää ja kannustetaan läheisiämme samaan. Ole edelläkävijä ja laita pyöräilykypärän käytöstä kuva sosiaaliseen mediaan tunnuksella #käytäkypärää

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 28.6.2017 Itäväylässä.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...
Lue lisää »

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....
Lue lisää »