Siirry pääsisältöön

Pyöräilykypärän käyttö kannattaa

Kesän tullessa liikenteessä alkaa näkyä paljon pyöräilijöitä. Valitettavan usein kypärä uupuu. Koko Suomessa vuonna 2016 pyöräilijöistä 42 prosenttia käytti kypärää. Muistan kuinka teini-ikäisenä minua harmitti laittaa kypärä päähän, koska se näytti hölmöltä ja tukka meni pilalle. Asenteeni on muuttunut niistä ajoista. Otin pyörän taas aktiivisesti käyttöön muutama vuosi sitten. Ensitöiksi kävin ostamassa kypärän. Kyllä se tuntui vähän oudolta ja ehkä näyttikin vähän hölmöltä, mutta en enää osaa edes kuvitella pyöräileväni ilman kypärää.

Olen useamman kerran nähnyt, että lapsilla on kypärä, mutta heidän seurassaan polkevalla aikuisella ei. Lapset seuraavat aikuisten esimerkkiä. Erityisen huolestuttavaa on nähdä lapsia polkemassa tien varressa ilman kypärää. Pyöräilyonnettomuuksissa loukkaantuu vuosittain lähes 800 pyöräilijää ja keskimäärin 27 kuolee. Usein menehtymisen syynä on päävamma. Onnettomuustietoinstituutin mukaan kypärä olisi eri todennäköisyyksillä pelastanut neljä kymmenestä pyöräilyonnettomuudessa menehtynyttä. Tapaukset, joissa kypärä on pelastanut vammautumiselta eivät päädy tilastoihin tai kirurgin pöydälle, he voivat jatkaa elämäänsä ja suunnata kauppaan ostamaan uutta kypärää. Sosiaalinen normi on käännettävä suuntaan, jossa kypärän käyttö on oletusarvo. Me itäuusmaalaiset voimme olla edelläkävijöitä, käytetään pyöräilykypärää ja kannustetaan läheisiämme samaan. Ole edelläkävijä ja laita pyöräilykypärän käytöstä kuva sosiaaliseen mediaan tunnuksella #käytäkypärää

Anette Karlsson

Kirjoitus on julkaistu 28.6.2017 Itäväylässä.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Rohkeilla kokeiluilla parempaa palvelua

Viime aikoina on puhuttu paljon digitalisaatiosta ja terveysteknologian tuomista muutoksista sosiaali- ja terveyssektorille. Tiedän, että teknologia pelottaa monia – joskus myös minua. Kehitys menee niin nopeasti eteenpäin, että vaikka olenkin melko nuori, on moni asia minullekin uutta ja vaikeaa. On selvää, että sosiaali- ja terveyspalveluissa on varmistettava, että jokainen saa tarvitsemaansa palvelut. Digitön elämä ei ole synonyymi palveluttomalle elämälle. Tämä ei kuitenkaan poissulje uusien mahdollisuuksien kokeilemista. Itseasiassa olen rohkeiden kokeiluiden kannattaja. Rohkeiden kokeiluiden mahdollistaminen on kirjattu Porvoon kaupungin strategiaan ja se tulisi kirjata myös hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Toki se olisi voinut olla mukana myös hyvinvointialueen strategiassa, mutta viime vuonna vauhti oli niin kovaa, etten ainakaan itse tajunnut nostaa asiaa esille, kun strategiaa valmisteltiin. Mutta miksi sitten tarvitsemme rohkeita kokeiluja? Mielestäni kokeilut ovat tärk...
Lue lisää »