Siirry pääsisältöön

Itä-Uudenmaan Demarit tukevat Maarit Feldt-Rantaa

Itä-Uudenmaan ruotsinkieliset demarit toivovat, että SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta on käytettävissä puolueen presidenttiehdokkaaksi.
– Maarit on kaikin tavoin erinomainen presidenttiehdokas. Hänellä on vahva ulko- ja turvallisuuspoliittinen osaaminen, laaja tuntemus muista Pohjoismaista sekä vahvat sosialidemokraattiset arvot – solidaarisuus, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus. Hän on juuri sellainen henkilö, jonka haluaisin nähdä maamme arvojohtajana, Itä-Uudenmaan ruotsinkielisten demareiden puheenjohtaja Anette Karlsson korostaa.
Maailman ja Suomen turvallisuuden suurimmat haasteet ovat seurausta maailmanlaajuisesta ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestämättömästä kehityksestä. Näihin haasteisiin voidaan vastata vain arvopohjalta, jossa ratkaisut rakentuvat kansainvälisyyden, solidaarisuuden ja avoimuuden varaan.
– Suomi tarvitsee presidentin, joka näkee poliittisen kehityssuunnan, ei vain Suomessa ja Euroopassa, vaan koko maailmassa. Jatkuvasti muuttuvassa ja epävarmassa kansainvälisen politiikan tilanteessa tarvitsemme presidentin, joka toimii eriarvoisuutta vastaan aktiivisesti niin kotimaassa kuin globaaleilla foorumeilla. Kaksikielisen maamme kannalta olisi myös erityisen hienoa, että ehdokkaanamme olisi nainen, joka on aidosti kaksikielinen, Karlsson painottaa.
Itä-Uudenmaan ruotsinkielisiin demareihin kuuluu Lovisa svenska socialdemokrater, Pernå svenska socialdemokrater, Borgå svenska socialdemokrater, Ernestas svenska socialdemokrater ja Sibbo svenska socialdemokrater. Puolueosastot ovat valmiita tukemaan Feldt-Rantaa ehdokkaaksi ja vaalikampanjassa, jos hän antaa tähän suostumuksensa.
Puoluehallitus päätti eilen, että ehdokasasettelu SDP:n presidenttiehdokkaaksi alkaa 12.6. ja päättyy 26.6. Jos ehdokkaita on useampia, järjestetään neuvoa-antava jäsenäänestys elokuussa 2017 puoluehallituksen erikseen päättämällä tavalla. Päätöksen ehdokkaaksi asettamisesta tekee puoluevaltuusto.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Suomen ylikulutuspäivä on tänään

Liian moni eläin, hyönteinen ja kasvi on kuollut - kadonnut maan päältä ikuisiksi ajoiksi. Tämä on todellista, vaikka jotkut päättäjät ovatkin kuuluttaneet väärää totuutta luontomme ja ilmastomme tilasta. Äitiyden myötä maapallomme tulevaisuus on minulle entistäkin tärkeämpää. Haluan, että lapseni saa nauttia puhtaasta luonnosta ja vedestä. Metsä on minulle tärkeä paikka, ja haluan sen olevan myös tulevien sukupolvien lapsille. Jos kaadamme kaikki puut, emme koskaan pääse nauttimaan metsän raikkaasta tuoksusta. Emme näe, kuinka ylös latva voi kasvaa tai miten monimuotoinen eläin- ja kasvikunta vanhan puun ympärille syntyy. Tällä hetkellä viidennes maapallon ihmisistä kuluttaa neljä viidesosaa maapallon luonnonvaroista. Suomen ylikulutuspäivä on tänään. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin 3,6 maapalloa kattamaan luonnonvarojen tarve kestävästi. Liikenne, energia ja ruoan tuotanto ovat suurimmat maapallon kuluttajat. Kierrätysmateriaalien käytön kanna...

Valtuustoaloite: Järjestötoimijoiden tulevaisuuden turvaaminen

Porvoossa on yli 900 rekisteröityä yhdistystä, ja lisäksi yhdistyksiä, jotka toimivat Porvoon alueella. Arviolta joka kolmas suomalainen osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa ihmiset osallistuivat vapaaehtoistoimintaan keskimäärin 15 tuntia kuukaudessa. Kansantaloudellisesti ajatellen vapaaehtoistoiminnan arvoksi voitaisiin siten laskea noin 2,5 miljardia euroa vuositasolla. Tutkitusti tiedetään, että kun ihminen osallistuu vapaaehtoistoimintaan tai vastaanottaa sitä, vastavuoroisesti koettu hyvä ei jää kahdenväliseksi. Kokemuksesta kerrotaan lähipiirille, joka ehkä innostuu osallistumaan toimintaan. Ja mukana oleminen ainakin vahvistaa uskoa kanssaihmisessä olevaan hyvään ja lisää rohkeutta luottaa toiseen ihmiseen. Vapaaehtoistyö ja järjestötoiminta on myös ikääntyneiden hyvinvointia vahvistavaa toimintaa. Suomalaisen yhteiskunnan ikääntyessä on tärkeää, että kiinnitämme entistä enemmän huomiota ikääntyvän väestön tarpeisiin ja hyvinvointiin....