Siirry pääsisältöön

Kolumni: Seniorimatkailun mahdollisuudet

Katselimme vanhoja valokuvia taaperoni kanssa ja mietin, kuinka onnekas olen ollut saadessani lapsena istua äitini, isoäitini ja isomummini vieressä – neljä sukupolvea samassa kuvassa. Myös lapsellani on ilo kokea sama. Muistan, kuinka istuimme isomummini kanssa keinutuolissa, ja hän kertoi matkoistaan maailmalla. Nykypäivänä ikääntyneet elävät aiempaa pidempään ja he ovat sekä terveempiä että varakkaampia kuin aiemmat sukupolvet. Ikääntyneiden joukossa on paljon aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat palveluita ja elämyksiä.

Tutkimusten mukaan ikäihmiset matkailevat useimmiten kotimaassa. Heitä kiinnostaa historialliset kohteet, luonto ja turvallisuus. Lisäksi he arvostavat esteettömyyttä, laadukkaita palveluita ja hyviä kulkuyhteyksiä. Itä-Uudellamaalla on erinomaiset mahdollisuudet kehittyä alueena, joka houkuttelee entistä enemmän seniorimatkustajia. Saaristomme ja luontomme on erittäin kaunis. Lisäksi Porvoon vanha kaupunki ja Loviisan Svartholman merilinnoitus ovat merkittäviä historiallisia kohteita, jonne jokaisen tulisi ainakin kerran elämänsä aikana suunnata. Näiden lisäksi alueemme kuntien kylistä löytyy uskomattoman kauniita kirkkoja. Strömforsin ruukki on myös näkemisen arvoinen paikka. Näiden lisäksi jokaisella alueen asukkaalla on varmasti mielessä monta kohdetta, jotka ovat näkemisen ja kokemisen arvoisia.

Turvallisuuden tunne on erittäin tärkeää ikääntyneille matkaajille, ja se nousikin uudella tavalla matkailijoiden mieliin korona-aikana vaikuttaen matkakohdevalintoihin. Tämä on tärkeää huomioida alueemme markkinoinnissa. Seniorimatkailuun panostaminen on kannattaa. Ikääntyneiden pysyminen aktiivisena edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää syrjäytymistä. Lisäksi se ylläpitää paikallista kulttuuria ja lisää työpaikkoja. Ikääntyneet matkailevat myös sesongin ulkopuolisena aikana, mikä edesauttaa yritysten ympärivuorokautisia tuloja. Toivon, että Itä-Uudenmaan kunnissa osataan ymmärtää seniorimatkailun mahdollisuudet ja että alueen kunnat luovat yhdessä seniorimatkailun strategian, jonka avulla koko alueen vetovoimaa lisätään ikääntyneiden matkailijoiden keskuudessa.

Anette Karlsson

Kolumni on julkaistu 24.7.2022 Uusimaassa.





Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...