Arvoisat vapun viettäjät
Mukava nähdä teitä kaikkia täällä aurinkoisessa kevätsäässä.
Vappu on työväenliikkeelle tärkeä hetki kokoontua yhteen ja puhua työstä, tulevaisuudesta ja toivosta. Tänä vuonna on kuitenkin todettava, että Suomi ei ole aurinkoinen kaikille. Liian moni on huolissaan työstä, toimeentulosta ja tulevaisuudestaan. Epävarmuus on kasvanut ja se näkyy arjessa yhä useammassa kodissa.
Viime viikolla Orpon ja Purran hallitus teki kautensa viimeisiä suuria päätöksiä, mutta suuntaa ei saatu käännettyä. Työllisyyteen ei löytynyt ratkaisuja ja heikoimmassa asemassa olevien arki vaikeutui entisestään – kun muun muassa asiakasmaksuja taas kerran korotettiin. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on korkeimmillaan sitten vuoden 2009 ja Suomen työttömyys on Euroopan korkeinta. Silti vastaukseksi tarjotaan työttömien aseman heikentämistä ja irtisanomissuojan purkamista.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan merkittävä osa työttömistä on ajautunut niin kauas työmarkkinoista, ettei pelkkä talouskasvu riitä palauttamaan heitä työelämään.
Tästä huolimatta hallitus aikoo lakkauttaa kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen. Tilalle on tulossa kevyempi malli, jossa työttömille ei enää maksettaisi kulukorvausta, eli sitä yhdeksää euroa päivässä, jolla on tähän asti voinut kattaa esimerkiksi bussilipun.
Samalla suojaosien poistaminen on tehnyt osa-aikaisen työn vastaanottamisesta kannattamattomampaa.
Hyvät läsnäolijat,
Maailmantilanne vaikuttaa Suomeen, mutta se ei oikeuta huonoja päätöksiä.
Suomi ansaitsee oikeudenmukaisempaa politiikkaa ja suunnan korjaamista.
Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa - suojaosat tulee palauttaa.
Kasvua voidaan vahvistaa tukemalla pieniä yrityksiä, helpottamalla investointeja ja panostamalla vihreään siirtymään.
Arvoisat kuulijat
Vihreä siirtymä on tulevaisuutta, ja Suomella on tässä todellinen mahdollisuus nousta jälleen kehityksen kärkeen. Kyse ei ole vain ilmastosta, vaan työpaikoista, investoinneista ja uudesta teollisesta kasvusta.
Silti tällä hallituskaudella suunta on ollut päinvastainen. Biopolttoaineiden velvoitteita on heikennetty, fossiilisia polttoaineita tuettu ja ilmastotoimista leikattu.
Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö ratkaisee, mihin miljardiluokan investoinnit kohdistuvat. Suomeen mahtuu tuulivoimaa, vetyhankkeita, datakeskuksia ja uutta energiaa. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla nämä investoinnit ja työpaikat myös tulevat tänne.
Arvoisat läsnäolijat
Samaan aikaan kun puhumme työllisyydestä ja taloudesta, emme voi ohittaa sitä todellisuutta, jossa yhä useampi lapsiperhe elää.
Naapurissa voi asua perhe, jossa rahat loppuvat ennen kuun loppua. Köyhyys ei näy suurina romahduksina, vaan pieninä valintoina, jotka kasaantuvat. Tunnelma kotona voi olla kireä ja ahdistunut, lapsen harrastus jää kesken, luokkaretki väliin ja kaupassa valitaan aina halvin vaihtoehto.
Eriarvoisuus lasten lautasella -tutkimus osoittaa, että kurkku voi olla luksustuote joissakin perheissä. Se pysäyttää kysymään, millaisessa yhteiskunnassa me elämme.
Suomessa ajatellaan mieluusti, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä elämässään taustasta riippumatta.
Köyhyydestä ponnistavat lapset lähtevät kuitenkin rakentamaan elämäänsä takamatkalta. Meillä on paljon lapsia, jotka jäävät monista asioista paitsi perheen taloudellisen tilanteen takia. Tämä synnyttää helposti myös ulkopuolisuuden tunnetta.
Lapsiperheiden ahdinko ei ole epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen syytä, vaikka toki sekin vaikuttaa nuorten tulevaisuudenuskoon.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi viime vuonna, että hallituksen, eli Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja KD:n edistämä politiikka lisää lapsiperheköyhyyttä arvioitua enemmän. Uusien lukujen mukaan jopa 31 000 lasta putoaa köyhyysrajan alle. Itä-Uudellamaalla / Keski-Uudellamaalla noin yhdeksän prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta epävarmuus koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Monella ei ole säästöjä, ja yksi yllättävä meno voi horjuttaa koko elämän.
Hyvät porvoolaiset / mäntsäläläiset
Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen on äärimmäisen suuri yhteiskunnallinen ongelma. Ongelmien korjaaminen jälkikäteen on kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Siksi tämä hallituksen harjoittama politiikka on ollut niin lyhytnäköistä ja suomalaisille haitallista.
Pienituloisten perheiden lapsia tuetaan parhaiten panostamalla palveluihin ja riittävään sosiaaliturvaan.
Meillä päättäjillä on velvollisuus taata lapselle riittävä elintaso ja tarvittava sosiaaliturva. Tämä on ihan lapsien oikeuksien sopimuksessakin todettu oikeus, ja tästä on ehdottoman tärkeää pitää kiinni, vaikka hallitus onkin tämän unohtanut.
Arvoisat läsnäolijat
Elämme pitkäikäisyyden vallankumousta. Se on yksi aikamme suurimmista saavutuksista.
Yhä useampi suomalainen elää pitkään ja pysyy hyväkuntoisena vielä eläkeiässä. Samalla kaikkein iäkkäimpien määrä kasvaa. Tämä kertoo siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat elää pidempään ja paremmin.
Mutta samalla se haastaa meidät huolehtimaan siitä, että hyvä elämä jatkuu myös silloin, kun voimat vähenevät.
Nuorille minä olen jo vanha, mutta mitä enemmän vuosia kertyy, sitä selvemmäksi käy, että ikä on lopulta vain numero. Aikuisiällä olen saanut ystäviä, jotka ovat lähellä kahdeksaakymmentä tai jo sen yli. Heidän elämänilonsa ja uteliaisuutensa muistuttavat, ettei ikä itsessään pysäytä ketään. Ratkaisevaa on se, onko tukea saatavilla oikeaan aikaan.
Valitettavasti liian monen arki kaventuu iän myötä. Liikkuminen vaikeutuu, sosiaaliset suhteet vähenevät ja avun saaminen voi olla yllättävän hankalaa.
Puhelimessa soi jonomusiikki, luukulla on lappu ja asiointi siirtyy verkkoon. Ikääntynyt ihminen yrittää hoitaa asiansa, mutta esteitä tulee jatkuvasti vastaan. Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta päätöksistä. Kun palveluja digitalisoidaan ilman riittävää tukea, osa pärjää, mutta osa jää yksin.
Tutkimukset osoittavat, että elämän loppuvaiheessa avun tarve ei ole vähentynyt. Päinvastoin raskaimman hoivan tarve voi kestää aiempaa pidempään ja koskettaa yhä useampaa. Silti pitkäaikaishoidon kattavuus on heikentynyt ja kaikki tarvitsevat eivät saa riittävää hoivaa. Erityisesti kaikkein vanhimmat, muistisairaat ja yksin asuvat jäävät liian usein palvelujen ulkopuolelle.
Yhä useampi suomalainen epäilee, saako vanhana tarvitsemansa hoivan. Näin ei saa olla. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään ja riittävään hoivaan.
Siksi tarvitsemme politiikkaa, joka näkee ikääntymisen voimavarana.
Tarvitsemme panostuksia ennaltaehkäisyyn, toimintakyvyn tukemiseen ja yhteisöllisyyteen.
Tarvitsemme palveluja, jotka ovat saavutettavia kaikille, eivät vain niille, joilla on digitaidot tai vahva tukiverkko.
Hyvät läsnäolijat
Maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti, eikä Suomi ole tästä irrallaan. E
Epävakaus on lisääntynyt ja suurvaltojen jännitteet heijastuvat myös Eurooppaan. Siksi turvallisuudesta on tullut entistä laajempi kysymys. Se ei ole enää vain rajoja ja puolustusta, vaan myös taloutta, teknologiaa, ympäristöä ja ihmisten arkea. Tässä tilanteessa meidän on vahvistettava omaa turvallisuuttamme, mutta se on tehtävä viisaasti, pitkäjänteisesti ja yhteistyössä.
Suomi on pitkään ollut ydinaserajoitusten puolustaja ja sitoutunut estämään niiden leviämistä. Nyt hallitus esittää tämän linjan purkamista.
Ydinaseet eivät ole tavallisia aseita, vaan joukkotuhoaseita, joiden seuraukset ovat mittaamattomat. Siksi niitä koskevat päätökset ovat aina poikkeuksellisen vakavia.
Suomen turvallisuus rakentuu vakaudesta ja ennakoitavuudesta, ei äkillisistä suunnanmuutoksista.
Mutta turvallisuus ei synny pelkästään puolustusratkaisuista. Se syntyy luottamuksesta. Siitä, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, pärjäävänsä arjessa ja saavansa apua silloin kun sitä tarvitsevat.
Turvallinen yhteiskunta on sellainen, jossa oikeudenmukaisuus toteutuu ja jokaisella on paikka.
Siksi meidän on puolustettava demokratiaa, oikeusvaltiota ja yhdenvertaisuutta. Turvallisuus vahvistuu, kun pidämme kaikki mukana ja pidämme kiinni arvoista, joille tämä maa on rakennettu.
Viime vuosina rauhasta puhuminen on muuttunut yllättävän vaikeaksi. Mutta siitä pitää puhua enemmän.
Rauha ei ole heikkoutta eikä naiiviutta, vaan tavoite, jonka eteen tehdään työtä joka päivä.
Emme voi määritellä muiden puolesta, milloin rauha syntyy, mutta voimme aktiivisesti tavoitella sitä.
Rauha on enemmän kuin sodan puuttumista. Se on demokratiaa, oikeudenmukaisuutta ja turvallista arkea. Jos emme puhu rauhasta, vaarana on, että lakkaamme myös tavoittelemasta sitä.
Bästa deltagare
I Norden har vi länge förstått att trygghet byggs genom rättvisa, inte genom större klyftor. Den nordiska modellen har vilat på rättsstat, jämlikhet, social trygghet och stark tillit mellan människor.
När människor har arbete, fungerande skolor och möjlighet att få stöd i tid stärks också samhället.
Men när ojämlikheten växer och fler familjer pressas in i osäkerhet försvagas både tilliten och framtidstron. Finland ska inte röra sig bort från den nordiska modellen, utan hålla fast vid det som har gjort våra samhällen starka.
Hyvät vapunviettäjät
Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen, mutta ennen kaikkea se tarvitsee toivoa.
Liian moni kantaa tänään huolta yksin, mutta meidän ei tarvitse hyväksyä sitä pysyväksi olotilaksi. Luottamus voidaan rakentaa uudelleen.
Luottamus syntyy siitä, että jokainen kokee olevansa tärkeä ja että omalla tulevaisuudella on merkitystä.
Meidän kaikkien tulevaisuudella on merkitystä – näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille aurinkoista vappua ja ihanaa kevättä!
Mukava nähdä teitä kaikkia täällä aurinkoisessa kevätsäässä.
Vappu on työväenliikkeelle tärkeä hetki kokoontua yhteen ja puhua työstä, tulevaisuudesta ja toivosta. Tänä vuonna on kuitenkin todettava, että Suomi ei ole aurinkoinen kaikille. Liian moni on huolissaan työstä, toimeentulosta ja tulevaisuudestaan. Epävarmuus on kasvanut ja se näkyy arjessa yhä useammassa kodissa.
Viime viikolla Orpon ja Purran hallitus teki kautensa viimeisiä suuria päätöksiä, mutta suuntaa ei saatu käännettyä. Työllisyyteen ei löytynyt ratkaisuja ja heikoimmassa asemassa olevien arki vaikeutui entisestään – kun muun muassa asiakasmaksuja taas kerran korotettiin. Tilastokeskuksen mukaan työttömyys on korkeimmillaan sitten vuoden 2009 ja Suomen työttömyys on Euroopan korkeinta. Silti vastaukseksi tarjotaan työttömien aseman heikentämistä ja irtisanomissuojan purkamista.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan mukaan merkittävä osa työttömistä on ajautunut niin kauas työmarkkinoista, ettei pelkkä talouskasvu riitä palauttamaan heitä työelämään.
Tästä huolimatta hallitus aikoo lakkauttaa kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen. Tilalle on tulossa kevyempi malli, jossa työttömille ei enää maksettaisi kulukorvausta, eli sitä yhdeksää euroa päivässä, jolla on tähän asti voinut kattaa esimerkiksi bussilipun.
Samalla suojaosien poistaminen on tehnyt osa-aikaisen työn vastaanottamisesta kannattamattomampaa.
Hyvät läsnäolijat,
Maailmantilanne vaikuttaa Suomeen, mutta se ei oikeuta huonoja päätöksiä.
Suomi ansaitsee oikeudenmukaisempaa politiikkaa ja suunnan korjaamista.
Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa - suojaosat tulee palauttaa.
Kasvua voidaan vahvistaa tukemalla pieniä yrityksiä, helpottamalla investointeja ja panostamalla vihreään siirtymään.
Arvoisat kuulijat
Vihreä siirtymä on tulevaisuutta, ja Suomella on tässä todellinen mahdollisuus nousta jälleen kehityksen kärkeen. Kyse ei ole vain ilmastosta, vaan työpaikoista, investoinneista ja uudesta teollisesta kasvusta.
Silti tällä hallituskaudella suunta on ollut päinvastainen. Biopolttoaineiden velvoitteita on heikennetty, fossiilisia polttoaineita tuettu ja ilmastotoimista leikattu.
Vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö ratkaisee, mihin miljardiluokan investoinnit kohdistuvat. Suomeen mahtuu tuulivoimaa, vetyhankkeita, datakeskuksia ja uutta energiaa. Nyt tarvitaan päätöksiä, joilla nämä investoinnit ja työpaikat myös tulevat tänne.
Arvoisat läsnäolijat
Samaan aikaan kun puhumme työllisyydestä ja taloudesta, emme voi ohittaa sitä todellisuutta, jossa yhä useampi lapsiperhe elää.
Naapurissa voi asua perhe, jossa rahat loppuvat ennen kuun loppua. Köyhyys ei näy suurina romahduksina, vaan pieninä valintoina, jotka kasaantuvat. Tunnelma kotona voi olla kireä ja ahdistunut, lapsen harrastus jää kesken, luokkaretki väliin ja kaupassa valitaan aina halvin vaihtoehto.
Eriarvoisuus lasten lautasella -tutkimus osoittaa, että kurkku voi olla luksustuote joissakin perheissä. Se pysäyttää kysymään, millaisessa yhteiskunnassa me elämme.
Suomessa ajatellaan mieluusti, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä elämässään taustasta riippumatta.
Köyhyydestä ponnistavat lapset lähtevät kuitenkin rakentamaan elämäänsä takamatkalta. Meillä on paljon lapsia, jotka jäävät monista asioista paitsi perheen taloudellisen tilanteen takia. Tämä synnyttää helposti myös ulkopuolisuuden tunnetta.
Lapsiperheiden ahdinko ei ole epävakaan maailmanpoliittisen tilanteen syytä, vaikka toki sekin vaikuttaa nuorten tulevaisuudenuskoon.
Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi viime vuonna, että hallituksen, eli Kokoomuksen, Perussuomalaisten, RKP:n ja KD:n edistämä politiikka lisää lapsiperheköyhyyttä arvioitua enemmän. Uusien lukujen mukaan jopa 31 000 lasta putoaa köyhyysrajan alle. Itä-Uudellamaalla / Keski-Uudellamaalla noin yhdeksän prosenttia lapsista elää pienituloisissa perheissä, mutta epävarmuus koskettaa paljon laajempaa joukkoa. Monella ei ole säästöjä, ja yksi yllättävä meno voi horjuttaa koko elämän.
Hyvät porvoolaiset / mäntsäläläiset
Lapsiperheköyhyyden lisääntyminen on äärimmäisen suuri yhteiskunnallinen ongelma. Ongelmien korjaaminen jälkikäteen on kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Siksi tämä hallituksen harjoittama politiikka on ollut niin lyhytnäköistä ja suomalaisille haitallista.
Pienituloisten perheiden lapsia tuetaan parhaiten panostamalla palveluihin ja riittävään sosiaaliturvaan.
Meillä päättäjillä on velvollisuus taata lapselle riittävä elintaso ja tarvittava sosiaaliturva. Tämä on ihan lapsien oikeuksien sopimuksessakin todettu oikeus, ja tästä on ehdottoman tärkeää pitää kiinni, vaikka hallitus onkin tämän unohtanut.
Arvoisat läsnäolijat
Elämme pitkäikäisyyden vallankumousta. Se on yksi aikamme suurimmista saavutuksista.
Yhä useampi suomalainen elää pitkään ja pysyy hyväkuntoisena vielä eläkeiässä. Samalla kaikkein iäkkäimpien määrä kasvaa. Tämä kertoo siitä, että olemme onnistuneet rakentamaan yhteiskunnan, jossa ihmiset voivat elää pidempään ja paremmin.
Mutta samalla se haastaa meidät huolehtimaan siitä, että hyvä elämä jatkuu myös silloin, kun voimat vähenevät.
Nuorille minä olen jo vanha, mutta mitä enemmän vuosia kertyy, sitä selvemmäksi käy, että ikä on lopulta vain numero. Aikuisiällä olen saanut ystäviä, jotka ovat lähellä kahdeksaakymmentä tai jo sen yli. Heidän elämänilonsa ja uteliaisuutensa muistuttavat, ettei ikä itsessään pysäytä ketään. Ratkaisevaa on se, onko tukea saatavilla oikeaan aikaan.
Valitettavasti liian monen arki kaventuu iän myötä. Liikkuminen vaikeutuu, sosiaaliset suhteet vähenevät ja avun saaminen voi olla yllättävän hankalaa.
Puhelimessa soi jonomusiikki, luukulla on lappu ja asiointi siirtyy verkkoon. Ikääntynyt ihminen yrittää hoitaa asiansa, mutta esteitä tulee jatkuvasti vastaan. Tämä ei ole sattumaa, vaan seurausta päätöksistä. Kun palveluja digitalisoidaan ilman riittävää tukea, osa pärjää, mutta osa jää yksin.
Tutkimukset osoittavat, että elämän loppuvaiheessa avun tarve ei ole vähentynyt. Päinvastoin raskaimman hoivan tarve voi kestää aiempaa pidempään ja koskettaa yhä useampaa. Silti pitkäaikaishoidon kattavuus on heikentynyt ja kaikki tarvitsevat eivät saa riittävää hoivaa. Erityisesti kaikkein vanhimmat, muistisairaat ja yksin asuvat jäävät liian usein palvelujen ulkopuolelle.
Yhä useampi suomalainen epäilee, saako vanhana tarvitsemansa hoivan. Näin ei saa olla. Jokaisella on oikeus arvokkaaseen elämään ja riittävään hoivaan.
Siksi tarvitsemme politiikkaa, joka näkee ikääntymisen voimavarana.
Tarvitsemme panostuksia ennaltaehkäisyyn, toimintakyvyn tukemiseen ja yhteisöllisyyteen.
Tarvitsemme palveluja, jotka ovat saavutettavia kaikille, eivät vain niille, joilla on digitaidot tai vahva tukiverkko.
Hyvät läsnäolijat
Maailma ympärillämme on muuttunut nopeasti, eikä Suomi ole tästä irrallaan. E
Epävakaus on lisääntynyt ja suurvaltojen jännitteet heijastuvat myös Eurooppaan. Siksi turvallisuudesta on tullut entistä laajempi kysymys. Se ei ole enää vain rajoja ja puolustusta, vaan myös taloutta, teknologiaa, ympäristöä ja ihmisten arkea. Tässä tilanteessa meidän on vahvistettava omaa turvallisuuttamme, mutta se on tehtävä viisaasti, pitkäjänteisesti ja yhteistyössä.
Suomi on pitkään ollut ydinaserajoitusten puolustaja ja sitoutunut estämään niiden leviämistä. Nyt hallitus esittää tämän linjan purkamista.
Ydinaseet eivät ole tavallisia aseita, vaan joukkotuhoaseita, joiden seuraukset ovat mittaamattomat. Siksi niitä koskevat päätökset ovat aina poikkeuksellisen vakavia.
Suomen turvallisuus rakentuu vakaudesta ja ennakoitavuudesta, ei äkillisistä suunnanmuutoksista.
Mutta turvallisuus ei synny pelkästään puolustusratkaisuista. Se syntyy luottamuksesta. Siitä, että ihmiset kokevat tulevansa kuulluiksi, pärjäävänsä arjessa ja saavansa apua silloin kun sitä tarvitsevat.
Turvallinen yhteiskunta on sellainen, jossa oikeudenmukaisuus toteutuu ja jokaisella on paikka.
Siksi meidän on puolustettava demokratiaa, oikeusvaltiota ja yhdenvertaisuutta. Turvallisuus vahvistuu, kun pidämme kaikki mukana ja pidämme kiinni arvoista, joille tämä maa on rakennettu.
Viime vuosina rauhasta puhuminen on muuttunut yllättävän vaikeaksi. Mutta siitä pitää puhua enemmän.
Rauha ei ole heikkoutta eikä naiiviutta, vaan tavoite, jonka eteen tehdään työtä joka päivä.
Emme voi määritellä muiden puolesta, milloin rauha syntyy, mutta voimme aktiivisesti tavoitella sitä.
Rauha on enemmän kuin sodan puuttumista. Se on demokratiaa, oikeudenmukaisuutta ja turvallista arkea. Jos emme puhu rauhasta, vaarana on, että lakkaamme myös tavoittelemasta sitä.
Bästa deltagare
I Norden har vi länge förstått att trygghet byggs genom rättvisa, inte genom större klyftor. Den nordiska modellen har vilat på rättsstat, jämlikhet, social trygghet och stark tillit mellan människor.
När människor har arbete, fungerande skolor och möjlighet att få stöd i tid stärks också samhället.
Men när ojämlikheten växer och fler familjer pressas in i osäkerhet försvagas både tilliten och framtidstron. Finland ska inte röra sig bort från den nordiska modellen, utan hålla fast vid det som har gjort våra samhällen starka.
Hyvät vapunviettäjät
Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen, mutta ennen kaikkea se tarvitsee toivoa.
Liian moni kantaa tänään huolta yksin, mutta meidän ei tarvitse hyväksyä sitä pysyväksi olotilaksi. Luottamus voidaan rakentaa uudelleen.
Luottamus syntyy siitä, että jokainen kokee olevansa tärkeä ja että omalla tulevaisuudella on merkitystä.
Meidän kaikkien tulevaisuudella on merkitystä – näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille aurinkoista vappua ja ihanaa kevättä!