Terveyserot kuriin

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi. Kansainvälisen vertailun valossa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Health Powerhouse Indexin tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomen sairaanhoidon kustannustehokkuus on voittaja 35 eurooppalaisen maan vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi 8. sijalle jättäen taakseen muun muassa Ruotsin ja Tanskan.


Vaikka Suomi onkin jo maailman huipulla sairaanhoidossa, on meillä yhä paljon parantamisen varaa. Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n uuden tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille saavuttamattomissa. Jos pienituloisuus liittyy työttömyyteen, ei tarjolla ole työterveyshuoltoa.


Useat hallitukset ovat yrittäneet ratkaista ongelmaa – kylläkin tuloksetta. Tällä hallituskaudella terveyserojen kaventaminen ja palveluiden saatavuuden parantaminen jäivät jo alkumetreillä raskaan ja sekavan maakuntahallinnon ja kovien säästötavoitteiden jalkoihin. Maakunnille kaavailtu tehtäväkenttä on laaja. Sosiaali- ja terveydenhuolto tulee väistämättä kärsimään maakunnan rahanjaossa ja jäämään muiden tehtävien varjoon. Ennaltaehkäisevä työ ja erityisesti kotiin annettavat palvelut heikkenevät, mikä tulee lisäämään kalliimpia korjaavia toimenpiteitä. Tämä kehityssuunta on täysin päinvastainen sille, mitä sote-uudistuksella piti saavuttaa: terveyserojen kaventaminen, palveluiden saatavuuden parantaminen ja kustannusten pienentäminen. Ihmiset toivovat sosiaali- ja terveyspalveluilta yksinkertaisia asioita. Hoitoon on päästävä jonottamatta. Asiakasmaksut eivät saa estää lääkäriin menoa. Laadun on oltava kunnossa. Sosiaalipalveluiden on oltava aukottomia. Erityisesti lastensuojelusta, vanhuksista sekä vammaisista on pidettävä huolta.


Hallitus päätti heinäkuun alussa tehdä eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus päätti antaa uuden esityksen alkuvuodesta 2018. Vielä on aikaa muuttaa uudistuksen suuntaa - onko hallitus valmis kuulemaan, mitä asiantuntijat sote-uudistuksesta lausuvat? Jos ei, palvelut tulevat heikkenemään, maksut nousemaan ja eriarvoisuus kasvamaan.


Anette Karlsson

Kirjoitus on julkastu 15.9.2017 Loviisan Sanomissa.