Siirry pääsisältöön

Terveyserot kuriin

Kahvipöytäkeskustelussa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi. Kansainvälisen vertailun valossa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Health Powerhouse Indexin tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomen sairaanhoidon kustannustehokkuus on voittaja 35 eurooppalaisen maan vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi 8. sijalle jättäen taakseen muun muassa Ruotsin ja Tanskan.
Vaikka Suomi onkin jo maailman huipulla sairaanhoidossa, on meillä yhä paljon parantamisen varaa. Sosioekonomiset terveyserot ovat suuret ja kasvavat jatkuvasti. THL:n uuden tutkimuksen mukaan köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta Suomeen muodostunut kahden kerroksen järjestelmä jopa syventää eroja suosimalla parempituloisia: Työssäkäyvillä on parhaimmillaan käytössä kolme eri järjestelmää ja työelämän ulkopuolella olevilla vain yksi. Yksityinen terveydenhuolto voi olla pienituloisille saavuttamattomissa. Jos pienituloisuus liittyy työttömyyteen, ei tarjolla ole työterveyshuoltoa.
Useat hallitukset ovat yrittäneet ratkaista ongelmaa – kylläkin tuloksetta. Tällä hallituskaudella terveyserojen kaventaminen ja palveluiden saatavuuden parantaminen jäivät jo alkumetreillä raskaan ja sekavan maakuntahallinnon ja kovien säästötavoitteiden jalkoihin. Maakunnille kaavailtu tehtäväkenttä on laaja. Sosiaali- ja terveydenhuolto tulee väistämättä kärsimään maakunnan rahanjaossa ja jäämään muiden tehtävien varjoon. Ennaltaehkäisevä työ ja erityisesti kotiin annettavat palvelut heikkenevät, mikä tulee lisäämään kalliimpia korjaavia toimenpiteitä. Tämä kehityssuunta on täysin päinvastainen sille, mitä sote-uudistuksella piti saavuttaa: terveyserojen kaventaminen, palveluiden saatavuuden parantaminen ja kustannusten pienentäminen. Ihmiset toivovat sosiaali- ja terveyspalveluilta yksinkertaisia asioita. Hoitoon on päästävä jonottamatta. Asiakasmaksut eivät saa estää lääkäriin menoa. Laadun on oltava kunnossa. Sosiaalipalveluiden on oltava aukottomia. Erityisesti lastensuojelusta, vanhuksista sekä vammaisista on pidettävä huolta.
Hallitus päätti heinäkuun alussa tehdä eduskunnan käsittelyssä oleviin lakiesityksiin perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset. Valinnanvapauslain osalta hallitus päätti antaa uuden esityksen alkuvuodesta 2018. Vielä on aikaa muuttaa uudistuksen suuntaa - onko hallitus valmis kuulemaan, mitä asiantuntijat sote-uudistuksesta lausuvat? Jos ei, palvelut tulevat heikkenemään, maksut nousemaan ja eriarvoisuus kasvamaan.
Anette Karlsson

 Kirjoitus on julkastu 15.9.2017 Loviisan Sanomissa.
Tunnisteet:

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Puheenvuoro: Suomen vesistöt EIVÄT ole vihreän siirtymän kaatopaikkoja KAA 5/2025

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...
Lue lisää »

Kolumni: Edunvalvontavaltuutus kuntoon

Minulla on tapana kuunnella kuntoillessa musiikin sijaan webinaareja ja podcasteja. Usein koen ne rentouttaviksi, mutta nyt kuulemani sai minut pysähtymään hetkeksi. Aiheena oli edunvalvontavaltuutus ja tajusin, että asia ei ole järjestyksessä. Olin aina ajatellut olevani hyvin valmistautunut erilaisiin tilanteisiin, mutta tulevaan sairauteen tai onnettomuuteen valmistautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä. Toki minulla on tavanomaiset vakuutukset, mutta vähemmälle pohdinnalle oli jäänyt mitä tapahtuu, jos en itse kykenisi hoitamaan asioitani. Nyt olen päättänyt tehdä itselleni edunvalvontavaltuutuksen. Edunvalvontavaltuutus on oikeudellinen asiakirja, jolla valtuutetaan toinen ihminen hoitamaan omat asiat, silloin kun ei itse siihen pysty. Esimerkiksi vakava liikenneonnettomuus tai sairaus voi johtaa oman päätöksentekokyvyn katoamiseen. Haluan, että läheinen ihminen voi siinä tilanteessa hoitaa asioitani ilman holhoustoimilain mukaista byrokraattista ja kallista prosessia. Omassa edun...
Lue lisää »

Kolumni: Miten käy arvokkaalle järjestötoiminnalle?

Suomi on yhdistysten luvattu maa - mutta onko asia todella näin? Siinä missä Ranskassa kansalaiset edistävät tavoitteitaan ryhtymällä lakkoon tai lähtemällä kaduille, Suomessa kansalaisyhteiskunta on pitkälti järjestäytynyt yhdistyksiin. Katsomalla yhdistysten tilaa ja tunnelmia voidaankin sanoa paljon siitä, mitä suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle kuuluu. Tällä hetkellä näkymät eivät ole valoisat, sillä järjestötoiminta muuttuu entistä enemmän ammatilliseksi toiminnaksi ja vahvasti valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien ohjaamaksi toiminnaksi. Järjestöjen toiminnan ammattimaistuminen ja tehostuminen ei ole itsessään huono asia. On kuitenkin huolestuttava kehityssuunta, jos järjestöt ajautuvat entistä enemmän julkisen sektorin palveluntuottajiksi tai yksityisten yritysten logiikalla toimiviksi toimijoiksi. Silloin järjestöjen luonne yhteiskunnallista muutosta ja uusia avauksia tekevinä toimijoina uhkaa heikentyä. Jos kansalaiset eivät enää kohtaa järjestötoiminnassa vaan ne pyörivä...
Lue lisää »