Kuvittele kymmenenvuotias, joka lähtee kouluun ilman aamupalaa. Hän istuu matematiikan tunnilla nälkäisenä ja väsyneenä, eikä jaksa keskittyä. Illalla hän jää kotiin tai ajautuu väärään seuraan, koska perheellä ei ole varaa harrastuksiin – ja kun hän kotona avaa jääkaapin, siellä ei ole juuri mitään. Tämä ei ole yksittäinen tarina, vaan todellisuutta myös täällä Itä-Uudellamaalla. Itä-Uudellamaalla ruoka-avun jonot kasvavat. Lastensuojeluilmoitusten määrä on nousussa, mikä kertoo perheiden arjen kuormittumisesta. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on kuitenkin onnistunut tukemaan perheitä niin, että huostaanottoja on edelleen vähän – ja tästä ennaltaehkäisevästä työstä on pidettävä kiinni. On myös hyvä muistaa, että köyhyys ei aina liity työttömyyteen. Myös pienipalkkaiset vanhemmat, etenkin yksinhuoltajat, kamppailevat arjessa. Lapsen vanhempi tekee pitkää päivää pienellä palkalla, mutta palkka ei vain riitä kattamaan kaikkia perheen pakollisia menoja. Yksinhuoltajaäiti voi palata iltavuor...

Työttömyys näkyy arjessa monella tavalla: tulot pienenevät ja mielessä voi olla paljon huolta tulevaisuudesta. Kilpailu on myös kovaa – ystäväni haki hiljattain työpaikkaa ja sai tietää olevansa yksi 3 400 hakijasta. Toinen tuttavani täytti hakemuksia vuoden ennen kuin työ löytyi. Työttömyyden ajan pitäisi olla rakentava vaihe, ei pelkkää selviytymistaistelua. Muistan hyvin sen tunnelman, kun hyvinvointialueella käytiin YT-neuvotteluja. Ihmiset olivat huolissaan ja epävarmoja tulevaisuudestaan. Ei kukaan halua menettää työtään – se koskettaa syvältä ja muuttaa koko elämän suunnan. Siksi on huolestuttavaa, että Orpon hallituksen päätökset ovat lisänneet epävarmuutta sen sijaan, että loisivat uusia mahdollisuuksia. Työttömyysturvan omavastuupäiviä on pidennetty, asumistukea leikattu ja aikuiskoulutustuki sekä vuorotteluvapaa lakkautettu. Työssäoloehto on kaksinkertaistettu ja suojaosa poistettu. Työnhakijan näkökulmasta nämä eivät tuo työtä tai turvaa – ne lisäävät huolta ja painetta sel...

Arvoisa puhemies, Ärade talman Suomen vesistöt ovat meille suomalaisille sydämen asia. Lähivesistöt – järvet, joet ja rannikko – ovat monille tärkeintä lähiluontoa . Silti monin paikoin vedet voivat huonosti – Itämeri ja monet joet ovat rehevöityneet ja erinomaisessa kunnossa olevia vesistöjä on enää vähän. Ei siis ihme, että ihmiset ovat huolissaan. Kansalaisaloite, jonka yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut, ei ole turha huuto vaan tärkeä keskustelun avaus. Kahden pienen lapsen äitinä tämä koskettaa minua henkilökohtaisesti. Haluan, että lapsillamme ja lapsenlapsillamme on mahdollisuus uida kirkkaissa vesissä ja kokea puhdas luonto kaikkialla Suomessa. Me tiedämme, että vihreän siirtymän investointeja tarvitaan – kaivoksia, akkumateriaalitehtaita ja muuta uutta teollisuutta. Vihreää siirtymää ei kuitenkaan voi edistää, jos se romuttaa vesistömme. Samalla täytyy myöntää, että kaikki investoinnit kuormittavat luontoa. Nyt on löydettävä ratkaisut, jotka aiheuttavat mahdollis...