Vuosi 2021 oli mielenkiintoinen, mutta myös raskas. Alkuvuodesta suoritin työn ja luottamustoimien ohella korkeakouluharjoittelun Itä-Uudenmaan perheoikeudellisessa yksikössä. Harjoittelun aikana sain paljon ymmärrystä ja osaamista alueemme sosiaalipalveluista. Pidin tätä kokemusta arvokkaana myös luottamustehtävieni kannalta, vaikka en siinä roolissa ollut harjoittelun aikana.
Mieltäni painoi alkuvuonna Kanteletalon tilanne. Olimme joulukuussa kirjoittaneet huolestamme paikallislehteen ja minusta tuntui, että puhuimme kuuroille korville. Vielä marraskuussa olin epävarma siitä, onko tilanteen vakavuus ymmärretty. Yhtäkkiä virkamiesjohdon suunnalta tuli esitys, että lisätilaa tarvitaan Kevätkumpuun ja ettei tilanne ole järjetstettävissä oppilaaksiottoalueita muuttamalla. Tuntui, että paino valahti pois hartioilta, asia ratkaistaan vihdoinkin. Ja niin se ratkaistiin (ja jos ei olisi virkamiesesitystä tullut, oli demariryhmä valmis asian ratkaisemaan poliittisesti ja esityksemme oli jo lähetetty kaikille puolueille, kun kaupunginjohtajan esitys tuli listalle). Lisäksi teimme vielä kaupunginhallituksessa päätöksen, että esitetyt lisätilat ovat hieman suuremmat (eli sen kokoiset, mitä jaostoissa oli koulujen ja esikoulun tarpeeksi esitetty) kuin mitä virkamiesjohto esitti kaupunginhallitukselle. Pari valtuustokautta sitten tehtyä virhettä ei saa toistaa - nyt on aika lopettaa liian pienen rakentaminen.
Seuraava huoli on Tolkkinen. Suomenkielinen koulutusjaosto on (14.12.) kokouksessaan päättänyt, että Tolkkisten koululle vuokrataan lisätilaa syksystä 2022 alkaen. Kyseiset lisätilat on mahdollista sijoittaa koulun läheisyyteen siten, että koulun välituntialue ja molempien koulujen yhteinen lähiliikuntapaikka voidaan säilyttää nykyisellään. Asiasta voi lukea lisää täältä.
Pakko kuitenkin sanoa, että kaupunki kasvaa ja tänne kaavoitetaan lisää tontteja. Samalla koulut ja päiväkodit ovat jatkuvasti liian pieniä. Joku meillä on mennyt tosi pieleen ja toivon, että ensi vuonna valmistuva ennakointimalli auttaa meitä tekemään viisaampia päätöksiä. Välillä meitä on vain ollut ihan muutama hassu päättäjä huutamassa, että ei ei ei - nyt ei hyvää tule. Ja välillä juna menee vaan niin että hurisee, ja sitten ei voida tehdä enää mitään fiksua asialle. Esimerkkinä tästä Bjurbölen päiväkoti, joka kuulemani mukaan on lahoamassa käsiin. Siitä ei ollut mitään suunnitelmaa, vaan RKP toi asian kaupunginhallitukseen ja kuulemamme (myös virkamiesten kertoman) perusteella olimme sitä mieltä, että sinne tarvitaan uudet tilat. Asiat pitäisi kuitenkin valmistella ajoissa ja hoitaa järkevästi - ei niin, että sattumanvaraisesti päättäjät saavat tiedon ongelmista ja sitten korjaavat niitä yksi laastari kerrallaan.
Tähän onkin nyt - toivottavasti - tulossa ratkaisu, kun kaupungin kaikki kiinteistöt listataan yhteen tietokoneohjelmaan ja kategorisoidaan kolmeen luokkaan, jotka ovat pääpiirteittäin: 1) kunnossa pidettävät ja säilytettävät 2) kunnossa pidettävät ja pohdittavat 3) myydään tai joku muu ratkaisu. Kyseinen ohjelma antaa meille myös tiedon siitä, missä kunnossa rakennukset ovat ja miten niitä on tarkoitus huoltaa - mikä korjausvelan aste on. Ohjelmaa kuitenkin vielä päivitetään (saimme tästä vuoden lopussa esittelyn kaupunginhallituksessa) esitettyjen huomioiden ja toiveiden mukaan. Esimerkiksi Kaarenkylän päiväkoti on sellainen rakennus, joka periaatteessa menisi tuonne kategoriaan 3, koska rakennus on niin huonossa kunnossa. Sille on kuitenkin myönnetty aikaa vuoden 2023 loppuun, jos muistan oikein. Demarit tekivät esityksestäni esityksen talousarvioon, joka hyväskyttiin yksimielisesti, että Porhjois-Porvoon osalta tehdään vuoden 2022 aikana selvitys siitä, miten voimme turvata päiväkotipalvelut alueella tulevaisuudessa. Tämäkin olisi jäänyt mattimyöhäiseksi, kuten Bjurböle ja Kevätkumpu, jos sitä ei olisi nyt hyvissä ajoin nostettu esille. Nyt toivon, että selvitys tehdään ja tuodaan päättäjille esitys miten päiväkoti voidaan turvata tulevaisuudessa esimerkiksi koulun yhteyteen.
Vuoden suurin tapahtuma lienee omalla kohdalla kuntavaalit ja uudelleen valinta kaupunginvaltuustoon. Olin todella otettu siitä, että äänimääräni kasvoi 50 prosentilla ja sain yli 700 porvoolaisen luottamuksen. Kaupungin toiseksi eniten ääniä oli niin sydäntä ja mieltä lämmittävä tulos, ettei minulla löytynyt sanoja. Edeltävänä vuonna poikani syntyi ennenaikaisesti ja tunsin, että äitiys vei aikaa ja hieman myös voimia. Samalla pyrin tekemään parhaani luottamustoimissani, mutta Teams-kokoustelu oli välillä todella raskasta. Nyt tähän on jo totuttu ja olen löytänyt mieluisia tapoja kokoustaa kotona, mm. kuntopyörän selässä. Toivotaan kuitenkin paluuta normaaliin, pian.
Haluan myös lyhyesti kertoa, miksi lähdin nyt ehdolle aluevaaleihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät alueiden päätösvaltaan. Nyt kunnat ovat hoitaneet näitä tehtäviä. Kaupunginvaltuutettuna koen, äänestäjieni ja toki sosiaalialan ihmisenä myös henkiökohtaisen mielenkiinnon takia, velvollisuudekseni olla käytettävissä näissä tärkeissä vaaleissa, ja mikäli tulen valituksi jatkamassa sitä työtä jota olen näiden asioiden parissa tehnyt kaupunginvaltuutettuna.
Ja muistakaa käydä äänestämässä tammikuun aluevaaleissa. Ehdokkaat kaikista puolueista ovat varmasti valmiita kertomaan lisää siitä mistä vaaleissa on kyse ja myös omista vaaliteemoistaan. Näissä vaaleissa on yhtä tärkeää äänestää kuin kuntavaaleissa, sillä kyse on meidän kaikkien arjen sujuvuudesta, hyvinvoinnista ja palveluista.
Hyvää alkavaa vuotta kaikille!
Alla on listaus vuoden 2021 menoistani valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Näissä ei ole mukana mitään puoluepolitiikkaan liittyviä menoja, valtuusto- tai kaupunginhallitusryhmäni kokouksia, eikä epävirallisia palavereja ja keskusteluja kaupungin viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden kanssa.
11.1. Kaupunginhallituksen kokous
18.1. Kaupunginhallituksen kokous
25.1. Kaupunginhallituksen kokous
26.1. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
27.1. Kaupunginvaltuuston kokous
1.2. Kaupunginhallituksen kokous
8.2. Kaupunginhallituksen kokous
8.2. Kaupunginvaltuuston tiedotustilaisuus koronatilanteesta
15.2. Kaupunginhallituksen kokous
15.2. Kaupunginvaltuuston iltakoulu Kokonniemen kehittämisestä
24.2. Kaupunginvaltuuston kokous
1.3. Kaupunginhallituksen kokous
2.3. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
4.3. Sivistyslautakunnan ja koulutusjaostojen iltakoulu
8.3. Kaupunginhallituksen kokous
15.3. Kaupunginhallituksen kokous
22.3. Kaupunginhallituksen kokous
22.3. Kaupunginvaltuuston iltakoulu asumisesta
26.3. Vapaaehtoisena toimiminen ruokajakelussa Vänrikinkadulla
29.3. Kaupunginhallituksen kokous
31.3. Kaupunginvaltuuston kokous
12.4. Kaupunginhallituksen kokous
16.4. Vapaaehtoisena toimiminen ruokajakelussa Vänrikinkadulla
19.4. Kaupunginhallituksen kokous
20.4. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
28.4. Kaupunginvaltuuston kokous
29.4. Sydkustens Landskapsförbunds förbundsmöte
3.5. Kaupunginhallituksen kokous
6.5. Sivistyslautakunnan ja koulutusjaostojen iltakoulu
17.5. Kaupunginhallituksen kokous
18.5. Ruotsinkielisen koulutujaoston kokous
24.5. Kaupunginhallituksen kokous
26.5. Kaupungivaltuuston kokous
29.5. Kansalaistapaaminen torilla
29.5. Kansalaistapaaminen Gammelbackassa
31.5. Kaupunginhallituksen kokous
4.6. Kansalaistapaaminen Gammelbackassa
5.6. Kansalaistapaaminen torilla
5.6. Kansalaistapaaminen Kevätkummussa
7.6. Kaupunginhallituksen kokous
9.6. Kansalaistapaaminen Tarmolan K-marketilla
11.6. Kansalaistapaaminen Näsin S-marketilla
12.6. Kansalaistapaaminen Lundin aukiolla
13.6. Kuntavaalit ja SDP:n vaalivalvojaiset Hamarin työväentalolla
14.6. Kaupunginhallituksen kokous
15.6. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
16.6. Kaupunginvaltuuston kokous
21.6. Kaupunginvaltuuston iltakoulu
21.6. Kaupunginhallituksen kokous
28.6. Kaupunginhallituksen kokous
30.6. Kaupunginhallituksen kokous
30.6. Kaupunginvaltuuston kokous
Minut valittiin uuteen valtuustoon 742 äänellä. SDP:n ryhmä esitti minua kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi ja maakuntavaltuutetuksi. Sain myös ilon jatkaa kaupunginhallituksen seuraajajäsenenä ruotsinkielisessä koulutusjaostossa. Näissä tehtävissä toimin 1.8.2021 alkaen.
9.8. Kaupunginhallituksen kokous
16.8. Kaupunginvaltuuston kokous
23.8. Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston haastattelu Östnyland lehden kanssa
23.8. Kaupunginjohto onnittelee Sara Kuivistoa kaupungintalolla
23.8. Kaupunginhallituksen kokous
24.8. Folktinget session
30.8. Kaupunginhallituksen kokous
31.8. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
6.9. Kaupunginhallituksen kokous
13.9. Kaupunginhallituksen kokous
28.9. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
29.9. Kaupunginvaltuuston kokous
2.10. Kansalaistapaaminen Gammelbackassa
4.10. Kaupunginhallituksen kokous
5.10. Maakuntavaltuuston kokous Helsingin kaupungintalolla
11.10. Kaupunginhallituksen kokous
19.10. Ruotsinkielinen koulutusjaosto
25.10. Kaupunginhallituksen kokous
27.10. Kaupunginvaltuuston kokous
1.11. Kaupunginhallituksen kokous
2.11. Kaupunginvaltuuston strategiapäivä Haikkoon kartanolla
4.11. Tapaaminen Lapsi- ja perhepalveluiden johtajan Maria Anderssonin kanssa
8.11. Kaupunginhallituksen kokous
16.11. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
17.11. Kaupunginvaltuuston kokous
20.11. Kansalaistapaaminen Lapsen oikeuksien päivän tapahtumassa Tolkkisissa
22.11. Kaupunginhallituksen kokous
24.11. Kaupunginvaltuuston iltakoulu Kokonniemen kehittämisestä
29.11. Kaupunginhallituksen kokous
7.12. Kaupunginvaltuuston iltakoulu Sote-uudistuksesta
13.12. Vierailu Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja pelastusjohtajan Peter Johanssonin tapaaminen
13.12. Kaupunginhallituksen kokous
14.12. Maakuntavaltuuston etäkokous
14.12. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
20.12. Kaupunginhallituksen kokous
Poissaolot
20.9. kaupunginhallituksen kokous (henkilökohtainen syy)
Kaudella 2017-2021 Markus Hammarström, joka toimi sivistyslautakunnan varapuheenjohtajana, oli varajäseneni kaupunginhallituksessa. Kaudella 2021-2024 Jenna Perokorpi, joka toimii sote-lautakunnan puheenjohtajana, on varajäseneni.
Valtuustoaloitteet 2021
23.2.2021 Lapsibudjetointi osaksi talousarvioprosessia ja lapsivaikutusten arviointia
Kaupunginhallituksen vastaus:
Aloitteessa esitetään, että Porvoo ottaa käyttöön lapsibudjetoinnin osaksi kaupungin vuosittaista talousarvioprosessia sekä lapsivaikutusten arviointia. Lapsibudjetoinninavulla selvitetään, mikä osuus julkista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan. Lapsibudjetointi on tiedolla johtamisen väline, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistettujen panostusten ja niiden vaikuttavuudentekeminen läpinäkyväksi julkisessa päätöksentekoprosessissa aina päätöksensuunnittelusta sen vaikutusten seurantaan. Läpinäkyvyys mahdollistaa sellaistenlasten ja perheiden tuki- ja palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja rakentamisen, jossa huomioidaan vaikutuksien aikaansaamiseksi tarvitut resurssit.
Aloitteen tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Kaupungin talousarvion läpinäkyvyys, ymmärrettävyys ja resurssien kohdentuminen esimerkiksi eri väestöryhmiin tai teemakohtaisille alueille on erittäin tärkeää oikeanlaisen päätöksenteon ja arvovalintojen kannalta. Kaupungin talousarviota on jo systemaattisesti kehitetty tähän suuntaan. Samoin kaupungin muut tiedolla johtamisen välineet- ja ratkaisut ovat asteittain kehittyneet palvelemaan näitä eri näkökulmia.
Kaupungin rahoitusjohto on kevään ja kesän 2021 aikana arvioinut lapsibudjetoinnin eri toteuttamistapoja ja -mahdollisuuksia Porvoon näkökulmasta, ja asiasta on keskusteltu kaupungin sivistystoimen kanssa. Lapsibudjetoinnin toteutukselle ei ole olemassa yksiselitteistä toimintatapaa, eivätkä esimerkiksi kuntien kirjanpitosäännökset tai kuntatietoraportointi tunne lapsibudjetoinnin käsitettä. Tiedossa olevat lapsibudjetoinnin sovellutukset (mm. Oulu, Raahe) tarjoavat tietynlaisen näkökulman palveluihin, joita lapsille ja nuorille tarjotaan. Rahoitusjohdon mielestä Porvoon malli voisi kuitenkin olla hieman erilainen.
Talousarvion ja kaupungin resurssien läpinäkyvyyttä voisi kehittää siten, että kunkin kaupungin kustannuspaikan kustannukset jaettaisiin palvelun käytön mukaan eri ikäryhmille. Tällöin saataisiin lasten ja nuorten lisäksi myös selkeä kuva, miten resursseja kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin (mm. aikuiset, ikäihmiset jne.). Jos kustannuspaikkakohtaiset jakoperusteet määriteltäisiin kerran ja päivitettäisiin vuosittain, voitaisiin automaattisesti eri ikäryhmiin kohdistuvia resursseja seurata helposti, esimerkiksi omalla BI-raportilla.
Tällaisen mallin toteutus vaatii kuitenkin alkuvaiheessa työtä ja resursseja. Kesäkuussa maan hallituksen päättämä sote-uudistus tarkoittaa mm. kaupungin kustannuspaikkojen ja organisaatiorakenteen uudelleentarkastelua vuoden 2023 alusta alkaen. Siksi lapsibudjetointia ei ole mielekästä rakentaa nykyiseen kaupungin organisaatioon pohjautuen. Uuden kaupungin kustannusrakenne on myös erilainen, ja lasten ja nuorten palvelut erottautuvat nykyistä selkeämmin. Tämä tarkoittaa, että lapsiin kohdistuvat resurssit ovat todennäköisesti jo nykyistä selkeämmin havaittavissa – ilman erillistä lapsibudjetointiakin.
13.4.2021 Pienten lasten ja oppilaiden tunnetaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma
Kaupunginhallituksen vastaus (6.9.2021):
Monia aloitteessa esitettyjä toimenpiteitä on jo toteutettu ja työ niiden parissa jatkuu.
1. Kaikissa porvoolaisissa kouluissa käytetään Turun yliopistossa kehitettyä KiVa- kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa, joka on tutkimusten mukaan yksi toimivimmista kiusaamiseen liittyvistä puuttumismalleista. KiVa- ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta. Ohjelman pääpaino on kiusaamisen ehkäisyssä KiVa-oppituntien ja koulun toimintaympäristön kehittämisen kautta. Näitten toimien avulla pyritään vaikuttamaan oppilasryhmien normeihin ja siihen, miten lapset ja nuoret toimivat kiusaamista havaitessaan. KiVa-tunneilla harjoitetaan myös systemaattisesti aloitteessa toivottuja tunnetaitoja. Varhaiskasvatuksen käytännöt ja toimintatavat sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistamiseen sekä kiusaamiselta suojaamiseen ja siihen puuttumiseen on kirjattu paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Porvoossa on siis jo käytössä aloitteessa esitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Koulut suunnittelevat ja arvioivat lukuvuosittain käytetyn toimintaohjelman toteutusta ja vaikuttavuutta. Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmissa tarkennetaan yksikkö- ja ryhmäkohtaisia käytäntöjä sekä materiaaleja, joita käytetään opetussuunnitelman mukaisen toiminnan toteuttamisessa. Lisäksi yksiköissä laaditaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, jossa käsitellään myös kiusaamista.
Kiusaamista seurataan monin mittarein (KiVa-kyselyt, Hyvinvointiprofiili, Kouluterveyskysely, varhaiskasvatuksen yksikköjen toimintakertomuksissa kirjattujen kiusaamistapausten määrä).
Kiusaamisen vastaisen työn käytännön toteutukset vaihtelevat yksiköittäin, joten kehittämistarvetta toimenpideohjelman osalla on edelleen.
Sivistystoimessa on tänä lukuvuonna käynnissä yhteistyöprojekti kiusaamiseen ja turvallisuuteen liittyen. Tämän tiimoilta tehdään selvitys koskien kokemusta kiusaamisesta, turvallisuudesta ja sen kehittämisestä perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.
2. Valtakunnallisten opetussuunnitelmauudistusten myötä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa panostetaan entistä enemmän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen mm. tunnetaitojen opettelun kautta. Näitä arjen taitoja harjoitellaan osana eri oppiaineita ja toisaalta myös osana laaja-alaisia opintokokonaisuuksia. Tunnetaitojen harjoittelu kuuluu niin varhaiskasvatuksen kuin kouluopetuksenkin arkeen. Käytössä on monia eri tunnetaitoihin keskittyviä ohjelmia (mm. Mieli ry:n Hyvän mielen koulu-kokonaisuudet eri oppiasteille), joiden käyttöön varhaiskasvattajat ja opettajat ovat saaneet – ja saavat edelleenkin - täydennyskoulutusta mm. Oikeus oppia-hankkeen puitteissa.
3. Opiskeluhuoltolain velvoittamana varhaiskasvatusyksiköissä ja kouluissa kokoontuu yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa on mukana myös vanhempia sekä lasten/nuorten edustajia. Tässä yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä suunnitellaan ja arvioidaan koko kasvatusyhteisön hyvinvointia edistäviä asioita, myös kiusaamisen vastaiseen työhön liittyen.
Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen vanhempainilloissa käsitellään kiusaamista; myös eri yksiköitten vanhempainyhdistykset ovat mukana hyvinvointityössä.
Porvoossa toimii myös nuorisovaltuusto (Nuva), jonka kautta nuoret pääsevät osallisiksi mm. hyvinvoinnin edistämiseen.
4. Aloitteessa tuodaan esiin vanhemmuuden tukemisen tärkeys. Porvoossa on laadittu yhteistyössä vanhempien kanssa esite ”Kodin ja koulun yhteistyön pelisäännöt- onnistutaan yhdessä”. Tähän esitteeseen on koottu sekä eri toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia että vinkkejä vanhemmille lastensa koulunkäynnin tukemiseen.
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstö toimii huoltajien kanssa yhteistyössä samalla tukien huoltajia heidän tärkeässä kasvatustyössään. Materiaaleja vanhemmuuden tueksi on saatavissa laajalti, mm. Koti ja koulu-yhdistysten, eri järjestöjen (esim. MLL) sekä toimijoiden sivustoilta (esim. Kasvun tuki). Koulun perustehtävä on kasvattaa ja opettaa oppilaita.
4.6.2021 Liikenneturvallisuuden parantaminen Porvoossa (ei vastattu)
22.11.2021 Järjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa (ei vastattu)
1.12.2021 Varhaiskasvatushenkilökunnalle tukea työvaate- ja työkenkähankintoihin (ei vastattu)
Aiempien vuosien valtuustoaloitteet, joihin ei vielä ole vastattu
6.8.2020 Valtuustoaloite: Porvoo mukaan ICANin ydinaseettomiin kaupunkeihin (ei vastattu)
30.10.2019 Päiväkoti- ja koulurakennuksiin kohdistuva ilkivalta (ei vastattu)
3.10.2019 SDP:n valtuustoryhmä: "Porvoonkorpi" luonnonsuojelualueeksi (ei vastattu)
Aiempien vuosien valtuustoaloitteet, jotka käsitelty (aiempina vuosina käsiteltyjen vastaukset löytyvät aiemmista tilinpäätöksistä, ja tänävuonna käsiteltyjen vastaus löytyy aloitteen alta).
29.1.2020 Valtuustoaloite: Kaupungin ohjelmien säännöllinen seuranta ja toteutumisen arviointi
Kaupungihallituksen vastaus:
Kuten aloitteessa todetaan Porvoossa on hyväksytty lukuisia ohjelmia. Valtaosa ohjelmista on laadittu osana kaupungin strategista suunnittelua ja ne kiinnittyvät elimellisesti kuntalaissa säänneltyyn kaupunkistrategiaan. Tällaisia ohjelmia ovat muun ohella vahvistetun strategian kärkiä täsmentävät digiohjelma ja ilmasto-ohjelma sekä kaupungin pysyviä, strategisesti keskeisiä tehtäväalueita palvelevat ohjelmat, kuten henkilöstöohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma ja laaja hyvinvointikertomus. Oman ryhmänsä muodostavat erityislainsäädännössä edellytetyt ohjelmat ja suunnitelmat, esimerkiksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma, jotka tyypillisesti hyväksytään valtuustotasolla. Lakisääteisiä ohjelmia on 13 kappaletta ja muita ohjelmia on tunnistettu 26 kappaletta. Kaiken kaikkiaan ohjelmat muodostavat varsin laajan ja heterogeenisen kokonaisuuden.
Kun strategiat ja ohjelmat ovat luonteensa mukaisesti tavoitteellisia asiakirjoja, niiden toteutumista kuuluu myös seurata. Kaupunkistrategian seurantaa varten on hyväksytty erillinen mittaristo, jolla on jatkuvasti kasvava rooli kaupungin toiminnan sisäisen ja julkisen arvioinnin kannalta. Ohjelmien osalta vastaavaa seurantaa ei Porvoossa ole järjestetty, eikä ohjelmia juurikaan tarkastella osina kaupunkistrategiaan kiinnittyvää tavoitteellisten dokumenttien kokonaisuutta.
Tämä puute on nyt korjattu. Kaupungin kehitysyksikön ohjauksessa kaupungin eri ohjelmat on koottu yhteen ja ohjelmista on laadittu visualisointi, jonka avulla ohjelmia voidaan hakea ja tarkastella erilaisten suodattimien avulla. Visualisoinnin avulla voidaan hakea ohjelmia muun ohella kohderyhmittäin, strategian kärkien mukaan jaoteltuina, voimassaoloajan ja lakisääteiset ohjelmat muista ohjelmista erotellen. Kaupunginhallituksen jäsenet voivat tutustua visualisointiin tämän linkin kautta.
Käytännössä on mahdotonta laajentaa kaupunkistrategian mittaristoa niin, että niiden avulla seurattaisiin myös ohjelmien toteutumista. Vaikeudet liittyvät tältä osin paitsi seurantatyön toteuttamiseen myös mittariston selkeyden ja havainnollisuuden vaatimuksiin. Varsinaisen strategian ja sitä täydentävien ohjelmien hierarkkinen ero on tältä osin myös perusteltua säilyttää.
Kuluvalla valtuustokaudella olisi osana strategiatyötä arvioitava mahdollisuuksia toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita lakisääteisten ohjelmien avulla. Tämän jälkeen olisi arvioitava muiden ohjelmien osalta niiden strateginen merkitys ja luopua sellaisista ohjelmista, jotka eivät ole välttämättömiä tai vähintäänkin ehdottoman tarpeellisia. Erityisesti on otettava huomioon kaupungin pienenevät resurssit hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. Kun on tehty päätös toteutettavista ohjelmista, päätetään samalla niiden päivittämisestä ja seurannasta aloitteessa esitetyllä tavalla.
23.5.2019 Omaishoitajien vapaapäivistä ei tule periä maksua
Kaupunginhallituksen vastaus:
Omaishoito perustuu lakiin omaishoidon tuesta 2.12.1997/937. Sopimuksen solmineella omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus vapaaseen vähintään kaksi kalenteripäivää kuukaudessa. Vapaapäiviä voi olla kolme (3) kalenteripäivää, jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudessa (keskimäärin 5-7 tuntia / arkipäivä) käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta tai opetusta.
Asiakkaalta voidaan periä vapaapäiviltä maksu, josta on säädetty asiakasmaksuista annetun lain 6 b §:n nojalla. Maksu on 11,40 €/vapaapäivä tai 3,80 €/osittainen vapaapäivä à 8 h/kerta.
Porvoossa omaishoidon piirissä olevia asiakkaita on yhteensä 285 (tilanne 12/2019). Heistä yli 65-vuotiaita on 142 ja alle 65-vuotiaita 143, joista noin 100 on alaikäisiä. Omaishoidettavien käytössä olevien vapaapäivien lukumäärä on yksilöllisten tarpeiden perusteella 570-855 vapaapäivää/kuukausi. Omaishoidon vapaata järjestetään vammaisille ja ikäihmisille mm. Wilhelmina-yksikössä ympärivuorokautisesti, päivätoiminnan muodossa tai tuntihoitona ja kotiin annettuna tuntihoitona. Lapsille omaishoidon vapaa on järjestetty usein kuntayhtymien (Eteva ja Kårkulla) lasten tilapäishoitoyksikköön tai yksityisen palveluntuottajan kotiin annettuna palveluna. Omaishoidon vapaa voidaan järjestää myös sijaishoidon toimeksiannolla. Kaikki omaishoitajat eivät käytä lakisääteistä vapaaoikeutta. Käytössä ei ole tilastoa, josta ilmenisi omaishoitajien käyttämien vapaapäivien lukumäärä.
Ikäihmisten osalta omaishoidon tuen vapaapäivistä laskutettu asiakasmaksu oli vuonna 2019 noin 11 000 euroa. Alle 16-vuotiaiden osalta ei ole laskutettu omaishoidon tuen vapaapäivistä asiakasmaksua, koska heiltä ei peritä muunkaan tilapäishoidon vapaasta asiakasmaksua. Työikäisten omaishoidon tuen vapaa järjestetään usein vaihtoehtoisin palveluin esimerkiksi henkilökohtaisella avulla, jolloin asiakasmaksua ei peritä. Jos kuntayhtymä (Eteva tai Kårkulla) tuottaa palvelun, kuntayhtymä laskuttaa asiakasmaksut suoraan asiakkaalta, eikä se näy kunnan tulona. Etevalla ja Kårkullalla on tällä hetkellä eri käytännöt. Eteva ei laskuta alle 16-vuotiaiden vapaapäivistä toisin kuin Kårkulla, joka laskuttaa alle 16-vuotiaita.
Omaishoitajien vapaapäivien maksuttomuus otetaan kokonaistarkasteluun vuoden 2021 talousarviosuunnittelun yhteydessä. Samalla tarkastellaan asiakasmaksuihin liittyvien erilaisten laskutuskäytäntöjen yhtenäistämistä. Tarkastelun yhteydessä on mahdollisuus tarkastella sote-uudistuksen ja Itä-uudenmaan vammaispalveluselvityksen vaikutuksia asiaan.
28.2.2019 Vanhusasiamies Itä-Uudellemaalle
12.3.2018 Ensiapukoulutusta opetushenkilöstölle
25.4.2018 Tukea omaishoitajille
30.5.2018 Ensisuoja asunnottomille nuorille
12.9.2018 Lisää harrastusmahdollisuuksia Porvooseen
7.10.2018 Kävelysauvat kaikille 70 vuotta täyttäville
Kuntalaisaloite 21.5.2018 Esteetön puisto Porvooseen
Esteetön puisto toteutetaan Länsirannalle. Puistolle on varattu määrärahat vuoden 2022 talousarviosta.
14.6.2017 Äidinkielen omainen ruotsi tulee tarjota kaksikielisille lapsille
31.8.2017 Koulujen ylijäämäruoka myyntiin
2.10.2017 Porvoolaislapsille heijastinliivit
15.11.2017 Vammaisille lapsille koulukuljetus kahdesta kodista
Kaupunginhallituksen vastaus:
Lapsen huoltajilla on lain mukainen vastuu alaikäisen lapsen hoidosta ja valvonnasta sekä niistä aiheutuneista kustannuksista. Lapsen koulumatka on osa tätä vastuuta silloin kun oppilas ei ole oikeutettu koulukuljetukseen.
Mikäli vammaisen oppilaan huoltajien tekemä päätös oppilaan vuoroasumisesta johtaa perheelle taloudellisiin tai muihin vaikeuksiin esim. koulumatkojen osalta, on heillä mahdollisuus olla yhteydessä kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen ja sen vanhus- ja vammais-palvelut-yksikköön, tilannearvion ja mahdollisten kuljetusratkaisuiden löytämiseksi. Tämä on valtakunnallinen käytäntö.
Sivistystoimi voi neuvoa huoltajaa olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveystoimeen, jos vammaisen oppilaan huoltaja on yhteydessä ja kysyy tai mainitsee tällaisesta tarpeesta. Vastuu yhteydenotosta esim. vanhus- ja vammaispalvelut-yksikköön on kuitenkin aina huoltajalla itsellään luottamuksellisista syistä.
Porvoon vammaispalvelut-yksikkö on maksanut ja järjestänyt lapsen kyydit esimerkiksi, jos vanhemmat ovat eronneet ja asiakkaalla on asiakkuus vammaispalvelussa. Pääsääntöisesti vanhemmat tekevät hakemuksen kuljetuspalvelusta vammaispalveluille ja päätös tehdään lain mukaisesti perheen kokonaistilanne huomioon ottaen.
Sivistystoimella ei ole oikeutta sosiaali- ja terveystoimesta tiedustella tai rekisteröidä yksittäisen perheen tai oppilaan esim. vammaispalvelulain nojalla tai muista syistä myönnetyistä tukimuodoista.
Sosiaalitoimella ja sivistystoimella on omat ehdot, järjestystavat ja sopimukset kuljetusten järjestämisestä.
Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut, on yhteydessä sivistystoimeen yhteistyön merkeissä esim. kuljetusten järjestelyiden osalta, asiat ratkaistaan yhteistyössä tapauskohtaisesti kuitenkin niin, että jokainen toimielin vastaa omista vastuistaan ja kustannuksistaan.
Juridisena viitekehyksenä tulee huomioida, että perusopetuslaki toimii ensisijaisena säädöspohjana kaikkien koulukuljetusten arvioinnissa, eikä nykyinen perusopetuslaki valtakunnallisine tulkintoineen mahdollista yleisen kuljetusoikeuden myöntämistä useista eri kotiosoitteista. Viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella on tosin saatettu katsoa, että vammaisten ns. positiivista erityiskohtelua tietyissä tilanteissa vaativa yhdenvertaisuuslain 15 § saattaisi tapauskohtaisesti edellyttää esimerkiksi perusopetuslain mukaisen kuljetusoikeuden laajentamista vammaisen lapsen eduksi. Kannanotoissa on kuitenkin korostettu, että kuljetusoikeuden arvioinnin tulisi tällöinkin säilyä tapauskohtaisena, eikä yhdenvertaisuuslain 15 § mahdollista kuljetusoikeuden kategorista laajentamista esimerkiksi kaikkiin vammaisiin perusopetuslakiin sidotuista edellytyksistä riippumatta. Esimerkiksi päätöksessä KHO:2020:60 kyse on ollut kuljetusoikeudesta muualle kuin ns. lähikouluun, ja tapauksen ratkaisuun ovat vaikuttaneet yksilölliset taustaseikat.
Jos puolestaan vammaispalvelulain ja -asetuksen nojalla myönnettäviin kuljetuspalveluihin omaksuttaisiin sellaiset periaatteet, joiden mukaan vammaisten koulukuljetus järjestyisi aina ja poikkeuksetta kahdesta osoitteesta, johtaisi se herkästi oppilaiden eriarvoiseen kohteluun perusopetuslain näkökulmasta. Vammaisten kuljetusoikeuden ja sen laajuuden arvioinnin tulee säilyä tapaus- ja yksilökohtaisena ja perustua voimassaoleviin periaatteisiin. Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaiset kuljetukset eivät suoranaisesti kata koulumatkoja, mutta koulukyytejä vammaisille toisesta osoitteesta on tähänkin asti voitu arvioida em. säädösten mukaisena ”muuna tukitoimena”. Vammaisia koskevaa lainsäädäntöä voidaan siis tarvittaessa käyttää eräänlaisena takaporttina koulukyydin myöntämiselle. Kyyti vammaispalveluna tosin edellyttää omavastuun perimistä.
Primus-järjestelmästä saatujen tietojen perusteella Porvoossa on 41 vaikeasti kehitysvammaista ja 28 lievemmän vammaisuusluokituksen oppilasta perusopetuksen piirissä. Näistä yhteensä 69 vammaisesta koululaisesta 45 saa koulukuljetuksen. Heistä yhdeksällä oppilaalla on eri osoite kuin toisella huoltajalla.
Kaupungin tietojen mukaan vain yhden heistä koulukuljetus toteutuu vain vuoroviikoin, mikä viittaisi siihen, ettei tällä hetkellä ole juurikaan tarvetta vammaisten koulukuljetusoikeuden laajentamiseen vammaispalvelulainsäädäntöä soveltamalla.
Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan pitää selvitettynä, ettei vammaisten oikeutta koulukyyteihin pystytä arvioimaan tai laajentamaan perusopetuslain nojalla, vaan vammaisten kuljetusoikeudet tulisi jatkossakin ratkaista vammaispalveluja koskevan lainsäädännön nojalla ja nykyisiä perusperiaatteita noudattaen. Osin vastaavaa kysymyksenasettelua on käsitelty myös eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ratkaisussa 24.1.2017 Dnro 760/4/16, jossa on osaltaan tunnustettu tarpeet lainsäädännön kehittämiseksi mutta samalla korostettu, että lakien säätäminen edellyttää perusteellista valmistelua ja kuuluu eduskunnalle. Johtopäätös Porvoon nykytilanteesta kuitenkin on, että vammaisten peruskoululaisten kuljetustarpeet tulevat tarvittaessa melko hyvin katetuiksi vammaispalvelulainsäädännön perusteella myönnettävillä kyydeillä. Mahdollisissa rajatapauksissa voidaan huomioida myös yhdenvertaisuuslain 15 §, joka yksittäistapauksissa saattaa edellyttää perusopetuslain kuljetusperiaatteiden mukauttamista vammaisen eduksi.
Mieltäni painoi alkuvuonna Kanteletalon tilanne. Olimme joulukuussa kirjoittaneet huolestamme paikallislehteen ja minusta tuntui, että puhuimme kuuroille korville. Vielä marraskuussa olin epävarma siitä, onko tilanteen vakavuus ymmärretty. Yhtäkkiä virkamiesjohdon suunnalta tuli esitys, että lisätilaa tarvitaan Kevätkumpuun ja ettei tilanne ole järjetstettävissä oppilaaksiottoalueita muuttamalla. Tuntui, että paino valahti pois hartioilta, asia ratkaistaan vihdoinkin. Ja niin se ratkaistiin (ja jos ei olisi virkamiesesitystä tullut, oli demariryhmä valmis asian ratkaisemaan poliittisesti ja esityksemme oli jo lähetetty kaikille puolueille, kun kaupunginjohtajan esitys tuli listalle). Lisäksi teimme vielä kaupunginhallituksessa päätöksen, että esitetyt lisätilat ovat hieman suuremmat (eli sen kokoiset, mitä jaostoissa oli koulujen ja esikoulun tarpeeksi esitetty) kuin mitä virkamiesjohto esitti kaupunginhallitukselle. Pari valtuustokautta sitten tehtyä virhettä ei saa toistaa - nyt on aika lopettaa liian pienen rakentaminen.
Seuraava huoli on Tolkkinen. Suomenkielinen koulutusjaosto on (14.12.) kokouksessaan päättänyt, että Tolkkisten koululle vuokrataan lisätilaa syksystä 2022 alkaen. Kyseiset lisätilat on mahdollista sijoittaa koulun läheisyyteen siten, että koulun välituntialue ja molempien koulujen yhteinen lähiliikuntapaikka voidaan säilyttää nykyisellään. Asiasta voi lukea lisää täältä.
Pakko kuitenkin sanoa, että kaupunki kasvaa ja tänne kaavoitetaan lisää tontteja. Samalla koulut ja päiväkodit ovat jatkuvasti liian pieniä. Joku meillä on mennyt tosi pieleen ja toivon, että ensi vuonna valmistuva ennakointimalli auttaa meitä tekemään viisaampia päätöksiä. Välillä meitä on vain ollut ihan muutama hassu päättäjä huutamassa, että ei ei ei - nyt ei hyvää tule. Ja välillä juna menee vaan niin että hurisee, ja sitten ei voida tehdä enää mitään fiksua asialle. Esimerkkinä tästä Bjurbölen päiväkoti, joka kuulemani mukaan on lahoamassa käsiin. Siitä ei ollut mitään suunnitelmaa, vaan RKP toi asian kaupunginhallitukseen ja kuulemamme (myös virkamiesten kertoman) perusteella olimme sitä mieltä, että sinne tarvitaan uudet tilat. Asiat pitäisi kuitenkin valmistella ajoissa ja hoitaa järkevästi - ei niin, että sattumanvaraisesti päättäjät saavat tiedon ongelmista ja sitten korjaavat niitä yksi laastari kerrallaan.
Tähän onkin nyt - toivottavasti - tulossa ratkaisu, kun kaupungin kaikki kiinteistöt listataan yhteen tietokoneohjelmaan ja kategorisoidaan kolmeen luokkaan, jotka ovat pääpiirteittäin: 1) kunnossa pidettävät ja säilytettävät 2) kunnossa pidettävät ja pohdittavat 3) myydään tai joku muu ratkaisu. Kyseinen ohjelma antaa meille myös tiedon siitä, missä kunnossa rakennukset ovat ja miten niitä on tarkoitus huoltaa - mikä korjausvelan aste on. Ohjelmaa kuitenkin vielä päivitetään (saimme tästä vuoden lopussa esittelyn kaupunginhallituksessa) esitettyjen huomioiden ja toiveiden mukaan. Esimerkiksi Kaarenkylän päiväkoti on sellainen rakennus, joka periaatteessa menisi tuonne kategoriaan 3, koska rakennus on niin huonossa kunnossa. Sille on kuitenkin myönnetty aikaa vuoden 2023 loppuun, jos muistan oikein. Demarit tekivät esityksestäni esityksen talousarvioon, joka hyväskyttiin yksimielisesti, että Porhjois-Porvoon osalta tehdään vuoden 2022 aikana selvitys siitä, miten voimme turvata päiväkotipalvelut alueella tulevaisuudessa. Tämäkin olisi jäänyt mattimyöhäiseksi, kuten Bjurböle ja Kevätkumpu, jos sitä ei olisi nyt hyvissä ajoin nostettu esille. Nyt toivon, että selvitys tehdään ja tuodaan päättäjille esitys miten päiväkoti voidaan turvata tulevaisuudessa esimerkiksi koulun yhteyteen.
Vuoden suurin tapahtuma lienee omalla kohdalla kuntavaalit ja uudelleen valinta kaupunginvaltuustoon. Olin todella otettu siitä, että äänimääräni kasvoi 50 prosentilla ja sain yli 700 porvoolaisen luottamuksen. Kaupungin toiseksi eniten ääniä oli niin sydäntä ja mieltä lämmittävä tulos, ettei minulla löytynyt sanoja. Edeltävänä vuonna poikani syntyi ennenaikaisesti ja tunsin, että äitiys vei aikaa ja hieman myös voimia. Samalla pyrin tekemään parhaani luottamustoimissani, mutta Teams-kokoustelu oli välillä todella raskasta. Nyt tähän on jo totuttu ja olen löytänyt mieluisia tapoja kokoustaa kotona, mm. kuntopyörän selässä. Toivotaan kuitenkin paluuta normaaliin, pian.
Haluan myös lyhyesti kertoa, miksi lähdin nyt ehdolle aluevaaleihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät alueiden päätösvaltaan. Nyt kunnat ovat hoitaneet näitä tehtäviä. Kaupunginvaltuutettuna koen, äänestäjieni ja toki sosiaalialan ihmisenä myös henkiökohtaisen mielenkiinnon takia, velvollisuudekseni olla käytettävissä näissä tärkeissä vaaleissa, ja mikäli tulen valituksi jatkamassa sitä työtä jota olen näiden asioiden parissa tehnyt kaupunginvaltuutettuna.
Ja muistakaa käydä äänestämässä tammikuun aluevaaleissa. Ehdokkaat kaikista puolueista ovat varmasti valmiita kertomaan lisää siitä mistä vaaleissa on kyse ja myös omista vaaliteemoistaan. Näissä vaaleissa on yhtä tärkeää äänestää kuin kuntavaaleissa, sillä kyse on meidän kaikkien arjen sujuvuudesta, hyvinvoinnista ja palveluista.
Hyvää alkavaa vuotta kaikille!
Alla on listaus vuoden 2021 menoistani valtuutettuna ja kaupunginhallituksen jäsenenä. Näissä ei ole mukana mitään puoluepolitiikkaan liittyviä menoja, valtuusto- tai kaupunginhallitusryhmäni kokouksia, eikä epävirallisia palavereja ja keskusteluja kaupungin viranhaltijoiden tai luottamushenkilöiden kanssa.
11.1. Kaupunginhallituksen kokous
18.1. Kaupunginhallituksen kokous
25.1. Kaupunginhallituksen kokous
26.1. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
27.1. Kaupunginvaltuuston kokous
1.2. Kaupunginhallituksen kokous
8.2. Kaupunginhallituksen kokous
8.2. Kaupunginvaltuuston tiedotustilaisuus koronatilanteesta
15.2. Kaupunginhallituksen kokous
15.2. Kaupunginvaltuuston iltakoulu Kokonniemen kehittämisestä
24.2. Kaupunginvaltuuston kokous
1.3. Kaupunginhallituksen kokous
2.3. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
4.3. Sivistyslautakunnan ja koulutusjaostojen iltakoulu
8.3. Kaupunginhallituksen kokous
15.3. Kaupunginhallituksen kokous
22.3. Kaupunginhallituksen kokous
22.3. Kaupunginvaltuuston iltakoulu asumisesta
26.3. Vapaaehtoisena toimiminen ruokajakelussa Vänrikinkadulla
29.3. Kaupunginhallituksen kokous
31.3. Kaupunginvaltuuston kokous
12.4. Kaupunginhallituksen kokous
16.4. Vapaaehtoisena toimiminen ruokajakelussa Vänrikinkadulla
19.4. Kaupunginhallituksen kokous
20.4. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
28.4. Kaupunginvaltuuston kokous
29.4. Sydkustens Landskapsförbunds förbundsmöte
3.5. Kaupunginhallituksen kokous
6.5. Sivistyslautakunnan ja koulutusjaostojen iltakoulu
17.5. Kaupunginhallituksen kokous
18.5. Ruotsinkielisen koulutujaoston kokous
24.5. Kaupunginhallituksen kokous
26.5. Kaupungivaltuuston kokous
29.5. Kansalaistapaaminen torilla
29.5. Kansalaistapaaminen Gammelbackassa
31.5. Kaupunginhallituksen kokous
4.6. Kansalaistapaaminen Gammelbackassa
5.6. Kansalaistapaaminen torilla
5.6. Kansalaistapaaminen Kevätkummussa
7.6. Kaupunginhallituksen kokous
9.6. Kansalaistapaaminen Tarmolan K-marketilla
11.6. Kansalaistapaaminen Näsin S-marketilla
12.6. Kansalaistapaaminen Lundin aukiolla
13.6. Kuntavaalit ja SDP:n vaalivalvojaiset Hamarin työväentalolla
14.6. Kaupunginhallituksen kokous
15.6. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
16.6. Kaupunginvaltuuston kokous
21.6. Kaupunginvaltuuston iltakoulu
21.6. Kaupunginhallituksen kokous
28.6. Kaupunginhallituksen kokous
30.6. Kaupunginhallituksen kokous
30.6. Kaupunginvaltuuston kokous
Minut valittiin uuteen valtuustoon 742 äänellä. SDP:n ryhmä esitti minua kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtajaksi ja maakuntavaltuutetuksi. Sain myös ilon jatkaa kaupunginhallituksen seuraajajäsenenä ruotsinkielisessä koulutusjaostossa. Näissä tehtävissä toimin 1.8.2021 alkaen.
9.8. Kaupunginhallituksen kokous
16.8. Kaupunginvaltuuston kokous
23.8. Kaupunginhallituksen puheenjohtajiston haastattelu Östnyland lehden kanssa
23.8. Kaupunginjohto onnittelee Sara Kuivistoa kaupungintalolla
23.8. Kaupunginhallituksen kokous
24.8. Folktinget session
30.8. Kaupunginhallituksen kokous
31.8. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
6.9. Kaupunginhallituksen kokous
13.9. Kaupunginhallituksen kokous
28.9. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
29.9. Kaupunginvaltuuston kokous
2.10. Kansalaistapaaminen Gammelbackassa
4.10. Kaupunginhallituksen kokous
5.10. Maakuntavaltuuston kokous Helsingin kaupungintalolla
11.10. Kaupunginhallituksen kokous
19.10. Ruotsinkielinen koulutusjaosto
25.10. Kaupunginhallituksen kokous
27.10. Kaupunginvaltuuston kokous
1.11. Kaupunginhallituksen kokous
2.11. Kaupunginvaltuuston strategiapäivä Haikkoon kartanolla
4.11. Tapaaminen Lapsi- ja perhepalveluiden johtajan Maria Anderssonin kanssa
8.11. Kaupunginhallituksen kokous
16.11. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
17.11. Kaupunginvaltuuston kokous
20.11. Kansalaistapaaminen Lapsen oikeuksien päivän tapahtumassa Tolkkisissa
22.11. Kaupunginhallituksen kokous
24.11. Kaupunginvaltuuston iltakoulu Kokonniemen kehittämisestä
29.11. Kaupunginhallituksen kokous
7.12. Kaupunginvaltuuston iltakoulu Sote-uudistuksesta
13.12. Vierailu Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ja pelastusjohtajan Peter Johanssonin tapaaminen
13.12. Kaupunginhallituksen kokous
14.12. Maakuntavaltuuston etäkokous
14.12. Ruotsinkielisen koulutusjaoston kokous
20.12. Kaupunginhallituksen kokous
Poissaolot
20.9. kaupunginhallituksen kokous (henkilökohtainen syy)
Kaudella 2017-2021 Markus Hammarström, joka toimi sivistyslautakunnan varapuheenjohtajana, oli varajäseneni kaupunginhallituksessa. Kaudella 2021-2024 Jenna Perokorpi, joka toimii sote-lautakunnan puheenjohtajana, on varajäseneni.
Valtuustoaloitteet 2021
23.2.2021 Lapsibudjetointi osaksi talousarvioprosessia ja lapsivaikutusten arviointia
Kaupunginhallituksen vastaus:
Aloitteessa esitetään, että Porvoo ottaa käyttöön lapsibudjetoinnin osaksi kaupungin vuosittaista talousarvioprosessia sekä lapsivaikutusten arviointia. Lapsibudjetoinninavulla selvitetään, mikä osuus julkista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan. Lapsibudjetointi on tiedolla johtamisen väline, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistettujen panostusten ja niiden vaikuttavuudentekeminen läpinäkyväksi julkisessa päätöksentekoprosessissa aina päätöksensuunnittelusta sen vaikutusten seurantaan. Läpinäkyvyys mahdollistaa sellaistenlasten ja perheiden tuki- ja palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja rakentamisen, jossa huomioidaan vaikutuksien aikaansaamiseksi tarvitut resurssit.
Aloitteen tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Kaupungin talousarvion läpinäkyvyys, ymmärrettävyys ja resurssien kohdentuminen esimerkiksi eri väestöryhmiin tai teemakohtaisille alueille on erittäin tärkeää oikeanlaisen päätöksenteon ja arvovalintojen kannalta. Kaupungin talousarviota on jo systemaattisesti kehitetty tähän suuntaan. Samoin kaupungin muut tiedolla johtamisen välineet- ja ratkaisut ovat asteittain kehittyneet palvelemaan näitä eri näkökulmia.
Kaupungin rahoitusjohto on kevään ja kesän 2021 aikana arvioinut lapsibudjetoinnin eri toteuttamistapoja ja -mahdollisuuksia Porvoon näkökulmasta, ja asiasta on keskusteltu kaupungin sivistystoimen kanssa. Lapsibudjetoinnin toteutukselle ei ole olemassa yksiselitteistä toimintatapaa, eivätkä esimerkiksi kuntien kirjanpitosäännökset tai kuntatietoraportointi tunne lapsibudjetoinnin käsitettä. Tiedossa olevat lapsibudjetoinnin sovellutukset (mm. Oulu, Raahe) tarjoavat tietynlaisen näkökulman palveluihin, joita lapsille ja nuorille tarjotaan. Rahoitusjohdon mielestä Porvoon malli voisi kuitenkin olla hieman erilainen.
Talousarvion ja kaupungin resurssien läpinäkyvyyttä voisi kehittää siten, että kunkin kaupungin kustannuspaikan kustannukset jaettaisiin palvelun käytön mukaan eri ikäryhmille. Tällöin saataisiin lasten ja nuorten lisäksi myös selkeä kuva, miten resursseja kohdistuu kaikkiin ikäryhmiin (mm. aikuiset, ikäihmiset jne.). Jos kustannuspaikkakohtaiset jakoperusteet määriteltäisiin kerran ja päivitettäisiin vuosittain, voitaisiin automaattisesti eri ikäryhmiin kohdistuvia resursseja seurata helposti, esimerkiksi omalla BI-raportilla.
Tällaisen mallin toteutus vaatii kuitenkin alkuvaiheessa työtä ja resursseja. Kesäkuussa maan hallituksen päättämä sote-uudistus tarkoittaa mm. kaupungin kustannuspaikkojen ja organisaatiorakenteen uudelleentarkastelua vuoden 2023 alusta alkaen. Siksi lapsibudjetointia ei ole mielekästä rakentaa nykyiseen kaupungin organisaatioon pohjautuen. Uuden kaupungin kustannusrakenne on myös erilainen, ja lasten ja nuorten palvelut erottautuvat nykyistä selkeämmin. Tämä tarkoittaa, että lapsiin kohdistuvat resurssit ovat todennäköisesti jo nykyistä selkeämmin havaittavissa – ilman erillistä lapsibudjetointiakin.
13.4.2021 Pienten lasten ja oppilaiden tunnetaitojen vahvistaminen ja kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma
Kaupunginhallituksen vastaus (6.9.2021):
Monia aloitteessa esitettyjä toimenpiteitä on jo toteutettu ja työ niiden parissa jatkuu.
1. Kaikissa porvoolaisissa kouluissa käytetään Turun yliopistossa kehitettyä KiVa- kiusaamisen vastaista toimenpideohjelmaa, joka on tutkimusten mukaan yksi toimivimmista kiusaamiseen liittyvistä puuttumismalleista. KiVa- ohjelman tavoitteena on kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta. Ohjelman pääpaino on kiusaamisen ehkäisyssä KiVa-oppituntien ja koulun toimintaympäristön kehittämisen kautta. Näitten toimien avulla pyritään vaikuttamaan oppilasryhmien normeihin ja siihen, miten lapset ja nuoret toimivat kiusaamista havaitessaan. KiVa-tunneilla harjoitetaan myös systemaattisesti aloitteessa toivottuja tunnetaitoja. Varhaiskasvatuksen käytännöt ja toimintatavat sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistamiseen sekä kiusaamiselta suojaamiseen ja siihen puuttumiseen on kirjattu paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Porvoossa on siis jo käytössä aloitteessa esitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. Koulut suunnittelevat ja arvioivat lukuvuosittain käytetyn toimintaohjelman toteutusta ja vaikuttavuutta. Varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelmissa tarkennetaan yksikkö- ja ryhmäkohtaisia käytäntöjä sekä materiaaleja, joita käytetään opetussuunnitelman mukaisen toiminnan toteuttamisessa. Lisäksi yksiköissä laaditaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, jossa käsitellään myös kiusaamista.
Kiusaamista seurataan monin mittarein (KiVa-kyselyt, Hyvinvointiprofiili, Kouluterveyskysely, varhaiskasvatuksen yksikköjen toimintakertomuksissa kirjattujen kiusaamistapausten määrä).
Kiusaamisen vastaisen työn käytännön toteutukset vaihtelevat yksiköittäin, joten kehittämistarvetta toimenpideohjelman osalla on edelleen.
Sivistystoimessa on tänä lukuvuonna käynnissä yhteistyöprojekti kiusaamiseen ja turvallisuuteen liittyen. Tämän tiimoilta tehdään selvitys koskien kokemusta kiusaamisesta, turvallisuudesta ja sen kehittämisestä perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa.
2. Valtakunnallisten opetussuunnitelmauudistusten myötä varhaiskasvatuksessa ja kouluissa panostetaan entistä enemmän kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen mm. tunnetaitojen opettelun kautta. Näitä arjen taitoja harjoitellaan osana eri oppiaineita ja toisaalta myös osana laaja-alaisia opintokokonaisuuksia. Tunnetaitojen harjoittelu kuuluu niin varhaiskasvatuksen kuin kouluopetuksenkin arkeen. Käytössä on monia eri tunnetaitoihin keskittyviä ohjelmia (mm. Mieli ry:n Hyvän mielen koulu-kokonaisuudet eri oppiasteille), joiden käyttöön varhaiskasvattajat ja opettajat ovat saaneet – ja saavat edelleenkin - täydennyskoulutusta mm. Oikeus oppia-hankkeen puitteissa.
3. Opiskeluhuoltolain velvoittamana varhaiskasvatusyksiköissä ja kouluissa kokoontuu yhteisöllinen opiskeluhuoltoryhmä, jossa on mukana myös vanhempia sekä lasten/nuorten edustajia. Tässä yhteisöllisessä opiskeluhuoltoryhmässä suunnitellaan ja arvioidaan koko kasvatusyhteisön hyvinvointia edistäviä asioita, myös kiusaamisen vastaiseen työhön liittyen.
Varhaiskasvatusyksiköiden ja koulujen vanhempainilloissa käsitellään kiusaamista; myös eri yksiköitten vanhempainyhdistykset ovat mukana hyvinvointityössä.
Porvoossa toimii myös nuorisovaltuusto (Nuva), jonka kautta nuoret pääsevät osallisiksi mm. hyvinvoinnin edistämiseen.
4. Aloitteessa tuodaan esiin vanhemmuuden tukemisen tärkeys. Porvoossa on laadittu yhteistyössä vanhempien kanssa esite ”Kodin ja koulun yhteistyön pelisäännöt- onnistutaan yhdessä”. Tähän esitteeseen on koottu sekä eri toimijoiden vastuita ja velvollisuuksia että vinkkejä vanhemmille lastensa koulunkäynnin tukemiseen.
Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen ja koulun henkilöstö toimii huoltajien kanssa yhteistyössä samalla tukien huoltajia heidän tärkeässä kasvatustyössään. Materiaaleja vanhemmuuden tueksi on saatavissa laajalti, mm. Koti ja koulu-yhdistysten, eri järjestöjen (esim. MLL) sekä toimijoiden sivustoilta (esim. Kasvun tuki). Koulun perustehtävä on kasvattaa ja opettaa oppilaita.
4.6.2021 Liikenneturvallisuuden parantaminen Porvoossa (ei vastattu)
22.11.2021 Järjestöjen toimintaedellytysten varmistaminen sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa (ei vastattu)
1.12.2021 Varhaiskasvatushenkilökunnalle tukea työvaate- ja työkenkähankintoihin (ei vastattu)
Aiempien vuosien valtuustoaloitteet, joihin ei vielä ole vastattu
6.8.2020 Valtuustoaloite: Porvoo mukaan ICANin ydinaseettomiin kaupunkeihin (ei vastattu)
30.10.2019 Päiväkoti- ja koulurakennuksiin kohdistuva ilkivalta (ei vastattu)
3.10.2019 SDP:n valtuustoryhmä: "Porvoonkorpi" luonnonsuojelualueeksi (ei vastattu)
Aiempien vuosien valtuustoaloitteet, jotka käsitelty (aiempina vuosina käsiteltyjen vastaukset löytyvät aiemmista tilinpäätöksistä, ja tänävuonna käsiteltyjen vastaus löytyy aloitteen alta).
29.1.2020 Valtuustoaloite: Kaupungin ohjelmien säännöllinen seuranta ja toteutumisen arviointi
Kaupungihallituksen vastaus:
Kuten aloitteessa todetaan Porvoossa on hyväksytty lukuisia ohjelmia. Valtaosa ohjelmista on laadittu osana kaupungin strategista suunnittelua ja ne kiinnittyvät elimellisesti kuntalaissa säänneltyyn kaupunkistrategiaan. Tällaisia ohjelmia ovat muun ohella vahvistetun strategian kärkiä täsmentävät digiohjelma ja ilmasto-ohjelma sekä kaupungin pysyviä, strategisesti keskeisiä tehtäväalueita palvelevat ohjelmat, kuten henkilöstöohjelma, elinkeinopoliittinen ohjelma ja laaja hyvinvointikertomus. Oman ryhmänsä muodostavat erityislainsäädännössä edellytetyt ohjelmat ja suunnitelmat, esimerkiksi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma, jotka tyypillisesti hyväksytään valtuustotasolla. Lakisääteisiä ohjelmia on 13 kappaletta ja muita ohjelmia on tunnistettu 26 kappaletta. Kaiken kaikkiaan ohjelmat muodostavat varsin laajan ja heterogeenisen kokonaisuuden.
Kun strategiat ja ohjelmat ovat luonteensa mukaisesti tavoitteellisia asiakirjoja, niiden toteutumista kuuluu myös seurata. Kaupunkistrategian seurantaa varten on hyväksytty erillinen mittaristo, jolla on jatkuvasti kasvava rooli kaupungin toiminnan sisäisen ja julkisen arvioinnin kannalta. Ohjelmien osalta vastaavaa seurantaa ei Porvoossa ole järjestetty, eikä ohjelmia juurikaan tarkastella osina kaupunkistrategiaan kiinnittyvää tavoitteellisten dokumenttien kokonaisuutta.
Tämä puute on nyt korjattu. Kaupungin kehitysyksikön ohjauksessa kaupungin eri ohjelmat on koottu yhteen ja ohjelmista on laadittu visualisointi, jonka avulla ohjelmia voidaan hakea ja tarkastella erilaisten suodattimien avulla. Visualisoinnin avulla voidaan hakea ohjelmia muun ohella kohderyhmittäin, strategian kärkien mukaan jaoteltuina, voimassaoloajan ja lakisääteiset ohjelmat muista ohjelmista erotellen. Kaupunginhallituksen jäsenet voivat tutustua visualisointiin tämän linkin kautta.
Käytännössä on mahdotonta laajentaa kaupunkistrategian mittaristoa niin, että niiden avulla seurattaisiin myös ohjelmien toteutumista. Vaikeudet liittyvät tältä osin paitsi seurantatyön toteuttamiseen myös mittariston selkeyden ja havainnollisuuden vaatimuksiin. Varsinaisen strategian ja sitä täydentävien ohjelmien hierarkkinen ero on tältä osin myös perusteltua säilyttää.
Kuluvalla valtuustokaudella olisi osana strategiatyötä arvioitava mahdollisuuksia toteuttaa kaupungin strategisia tavoitteita lakisääteisten ohjelmien avulla. Tämän jälkeen olisi arvioitava muiden ohjelmien osalta niiden strateginen merkitys ja luopua sellaisista ohjelmista, jotka eivät ole välttämättömiä tai vähintäänkin ehdottoman tarpeellisia. Erityisesti on otettava huomioon kaupungin pienenevät resurssit hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa. Kun on tehty päätös toteutettavista ohjelmista, päätetään samalla niiden päivittämisestä ja seurannasta aloitteessa esitetyllä tavalla.
23.5.2019 Omaishoitajien vapaapäivistä ei tule periä maksua
Kaupunginhallituksen vastaus:
Omaishoito perustuu lakiin omaishoidon tuesta 2.12.1997/937. Sopimuksen solmineella omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus vapaaseen vähintään kaksi kalenteripäivää kuukaudessa. Vapaapäiviä voi olla kolme (3) kalenteripäivää, jos omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudessa (keskimäärin 5-7 tuntia / arkipäivä) käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveyspalveluja tai saaden kuntoutusta tai opetusta.
Asiakkaalta voidaan periä vapaapäiviltä maksu, josta on säädetty asiakasmaksuista annetun lain 6 b §:n nojalla. Maksu on 11,40 €/vapaapäivä tai 3,80 €/osittainen vapaapäivä à 8 h/kerta.
Porvoossa omaishoidon piirissä olevia asiakkaita on yhteensä 285 (tilanne 12/2019). Heistä yli 65-vuotiaita on 142 ja alle 65-vuotiaita 143, joista noin 100 on alaikäisiä. Omaishoidettavien käytössä olevien vapaapäivien lukumäärä on yksilöllisten tarpeiden perusteella 570-855 vapaapäivää/kuukausi. Omaishoidon vapaata järjestetään vammaisille ja ikäihmisille mm. Wilhelmina-yksikössä ympärivuorokautisesti, päivätoiminnan muodossa tai tuntihoitona ja kotiin annettuna tuntihoitona. Lapsille omaishoidon vapaa on järjestetty usein kuntayhtymien (Eteva ja Kårkulla) lasten tilapäishoitoyksikköön tai yksityisen palveluntuottajan kotiin annettuna palveluna. Omaishoidon vapaa voidaan järjestää myös sijaishoidon toimeksiannolla. Kaikki omaishoitajat eivät käytä lakisääteistä vapaaoikeutta. Käytössä ei ole tilastoa, josta ilmenisi omaishoitajien käyttämien vapaapäivien lukumäärä.
Ikäihmisten osalta omaishoidon tuen vapaapäivistä laskutettu asiakasmaksu oli vuonna 2019 noin 11 000 euroa. Alle 16-vuotiaiden osalta ei ole laskutettu omaishoidon tuen vapaapäivistä asiakasmaksua, koska heiltä ei peritä muunkaan tilapäishoidon vapaasta asiakasmaksua. Työikäisten omaishoidon tuen vapaa järjestetään usein vaihtoehtoisin palveluin esimerkiksi henkilökohtaisella avulla, jolloin asiakasmaksua ei peritä. Jos kuntayhtymä (Eteva tai Kårkulla) tuottaa palvelun, kuntayhtymä laskuttaa asiakasmaksut suoraan asiakkaalta, eikä se näy kunnan tulona. Etevalla ja Kårkullalla on tällä hetkellä eri käytännöt. Eteva ei laskuta alle 16-vuotiaiden vapaapäivistä toisin kuin Kårkulla, joka laskuttaa alle 16-vuotiaita.
Omaishoitajien vapaapäivien maksuttomuus otetaan kokonaistarkasteluun vuoden 2021 talousarviosuunnittelun yhteydessä. Samalla tarkastellaan asiakasmaksuihin liittyvien erilaisten laskutuskäytäntöjen yhtenäistämistä. Tarkastelun yhteydessä on mahdollisuus tarkastella sote-uudistuksen ja Itä-uudenmaan vammaispalveluselvityksen vaikutuksia asiaan.
28.2.2019 Vanhusasiamies Itä-Uudellemaalle
12.3.2018 Ensiapukoulutusta opetushenkilöstölle
25.4.2018 Tukea omaishoitajille
30.5.2018 Ensisuoja asunnottomille nuorille
12.9.2018 Lisää harrastusmahdollisuuksia Porvooseen
7.10.2018 Kävelysauvat kaikille 70 vuotta täyttäville
Kuntalaisaloite 21.5.2018 Esteetön puisto Porvooseen
Esteetön puisto toteutetaan Länsirannalle. Puistolle on varattu määrärahat vuoden 2022 talousarviosta.
14.6.2017 Äidinkielen omainen ruotsi tulee tarjota kaksikielisille lapsille
31.8.2017 Koulujen ylijäämäruoka myyntiin
2.10.2017 Porvoolaislapsille heijastinliivit
15.11.2017 Vammaisille lapsille koulukuljetus kahdesta kodista
Kaupunginhallituksen vastaus:
Lapsen huoltajilla on lain mukainen vastuu alaikäisen lapsen hoidosta ja valvonnasta sekä niistä aiheutuneista kustannuksista. Lapsen koulumatka on osa tätä vastuuta silloin kun oppilas ei ole oikeutettu koulukuljetukseen.
Mikäli vammaisen oppilaan huoltajien tekemä päätös oppilaan vuoroasumisesta johtaa perheelle taloudellisiin tai muihin vaikeuksiin esim. koulumatkojen osalta, on heillä mahdollisuus olla yhteydessä kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen ja sen vanhus- ja vammais-palvelut-yksikköön, tilannearvion ja mahdollisten kuljetusratkaisuiden löytämiseksi. Tämä on valtakunnallinen käytäntö.
Sivistystoimi voi neuvoa huoltajaa olemaan yhteydessä sosiaali- ja terveystoimeen, jos vammaisen oppilaan huoltaja on yhteydessä ja kysyy tai mainitsee tällaisesta tarpeesta. Vastuu yhteydenotosta esim. vanhus- ja vammaispalvelut-yksikköön on kuitenkin aina huoltajalla itsellään luottamuksellisista syistä.
Porvoon vammaispalvelut-yksikkö on maksanut ja järjestänyt lapsen kyydit esimerkiksi, jos vanhemmat ovat eronneet ja asiakkaalla on asiakkuus vammaispalvelussa. Pääsääntöisesti vanhemmat tekevät hakemuksen kuljetuspalvelusta vammaispalveluille ja päätös tehdään lain mukaisesti perheen kokonaistilanne huomioon ottaen.
Sivistystoimella ei ole oikeutta sosiaali- ja terveystoimesta tiedustella tai rekisteröidä yksittäisen perheen tai oppilaan esim. vammaispalvelulain nojalla tai muista syistä myönnetyistä tukimuodoista.
Sosiaalitoimella ja sivistystoimella on omat ehdot, järjestystavat ja sopimukset kuljetusten järjestämisestä.
Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelut, on yhteydessä sivistystoimeen yhteistyön merkeissä esim. kuljetusten järjestelyiden osalta, asiat ratkaistaan yhteistyössä tapauskohtaisesti kuitenkin niin, että jokainen toimielin vastaa omista vastuistaan ja kustannuksistaan.
Juridisena viitekehyksenä tulee huomioida, että perusopetuslaki toimii ensisijaisena säädöspohjana kaikkien koulukuljetusten arvioinnissa, eikä nykyinen perusopetuslaki valtakunnallisine tulkintoineen mahdollista yleisen kuljetusoikeuden myöntämistä useista eri kotiosoitteista. Viimeaikaisen oikeuskäytännön perusteella on tosin saatettu katsoa, että vammaisten ns. positiivista erityiskohtelua tietyissä tilanteissa vaativa yhdenvertaisuuslain 15 § saattaisi tapauskohtaisesti edellyttää esimerkiksi perusopetuslain mukaisen kuljetusoikeuden laajentamista vammaisen lapsen eduksi. Kannanotoissa on kuitenkin korostettu, että kuljetusoikeuden arvioinnin tulisi tällöinkin säilyä tapauskohtaisena, eikä yhdenvertaisuuslain 15 § mahdollista kuljetusoikeuden kategorista laajentamista esimerkiksi kaikkiin vammaisiin perusopetuslakiin sidotuista edellytyksistä riippumatta. Esimerkiksi päätöksessä KHO:2020:60 kyse on ollut kuljetusoikeudesta muualle kuin ns. lähikouluun, ja tapauksen ratkaisuun ovat vaikuttaneet yksilölliset taustaseikat.
Jos puolestaan vammaispalvelulain ja -asetuksen nojalla myönnettäviin kuljetuspalveluihin omaksuttaisiin sellaiset periaatteet, joiden mukaan vammaisten koulukuljetus järjestyisi aina ja poikkeuksetta kahdesta osoitteesta, johtaisi se herkästi oppilaiden eriarvoiseen kohteluun perusopetuslain näkökulmasta. Vammaisten kuljetusoikeuden ja sen laajuuden arvioinnin tulee säilyä tapaus- ja yksilökohtaisena ja perustua voimassaoleviin periaatteisiin. Vammaispalvelulain ja -asetuksen mukaiset kuljetukset eivät suoranaisesti kata koulumatkoja, mutta koulukyytejä vammaisille toisesta osoitteesta on tähänkin asti voitu arvioida em. säädösten mukaisena ”muuna tukitoimena”. Vammaisia koskevaa lainsäädäntöä voidaan siis tarvittaessa käyttää eräänlaisena takaporttina koulukyydin myöntämiselle. Kyyti vammaispalveluna tosin edellyttää omavastuun perimistä.
Primus-järjestelmästä saatujen tietojen perusteella Porvoossa on 41 vaikeasti kehitysvammaista ja 28 lievemmän vammaisuusluokituksen oppilasta perusopetuksen piirissä. Näistä yhteensä 69 vammaisesta koululaisesta 45 saa koulukuljetuksen. Heistä yhdeksällä oppilaalla on eri osoite kuin toisella huoltajalla.
Kaupungin tietojen mukaan vain yhden heistä koulukuljetus toteutuu vain vuoroviikoin, mikä viittaisi siihen, ettei tällä hetkellä ole juurikaan tarvetta vammaisten koulukuljetusoikeuden laajentamiseen vammaispalvelulainsäädäntöä soveltamalla.
Kaiken edellä esitetyn perusteella voidaan pitää selvitettynä, ettei vammaisten oikeutta koulukyyteihin pystytä arvioimaan tai laajentamaan perusopetuslain nojalla, vaan vammaisten kuljetusoikeudet tulisi jatkossakin ratkaista vammaispalveluja koskevan lainsäädännön nojalla ja nykyisiä perusperiaatteita noudattaen. Osin vastaavaa kysymyksenasettelua on käsitelty myös eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ratkaisussa 24.1.2017 Dnro 760/4/16, jossa on osaltaan tunnustettu tarpeet lainsäädännön kehittämiseksi mutta samalla korostettu, että lakien säätäminen edellyttää perusteellista valmistelua ja kuuluu eduskunnalle. Johtopäätös Porvoon nykytilanteesta kuitenkin on, että vammaisten peruskoululaisten kuljetustarpeet tulevat tarvittaessa melko hyvin katetuiksi vammaispalvelulainsäädännön perusteella myönnettävillä kyydeillä. Mahdollisissa rajatapauksissa voidaan huomioida myös yhdenvertaisuuslain 15 §, joka yksittäistapauksissa saattaa edellyttää perusopetuslain kuljetusperiaatteiden mukauttamista vammaisen eduksi.