Unelmien Porvoo 2030 kaupunkistrategiassa on määritelty kaupungin visio, arvot ja kehittämistavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Yksi strategian tavoitteista on tehdä Porvoosta lapsiystävällinen kaupunki. Tavoitteen toteutumista mitataan lapsivaikutusten arvioinnin kautta, jonka toimintamalli on tällä hetkellä valmistelussa. Lapsivaikutusten arviointi on tehokas työkalu, jonka avulla voidaan turvata ja valvoa lapsen edun toteutumista, tuoda esiin lasten oikeuksia ja vahvistaa lasten kuulemiseen ja osallistumiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikutusten arviointi on myös kustannustehokasta, sillä usein on huomattavasti helpompaa vaikuttaa valmisteilla olevaan suunnitteluun kuin korjata lasten kannalta vahingollisia seurauksia. Juuri nyt talouspäätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi on erityisen keskeistä, jotta haitalliset päätökset voidaan välttää ja koronakriisin pitkäaikaiset elinkaarivaikutukset torjua.
Porvoo on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta. Yksi lapsiystävällisen kunnan tunnusmerkeistä on, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa kunnassa ja että lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa. Lapsibudjetointi on edellytys YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kokonaisvaltaiselle toteuttamiselle. Lapsibudjetoinnin avulla selvitetään, mikä osuus julkista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan.
Lapsibudjetointi on tiedolla johtamisen väline, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistettujen panostusten ja niiden vaikuttavuuden tekeminen läpinäkyväksi julkisessa päätöksentekoprosessissa aina päätöksen suunnittelusta sen vaikutusten seurantaan. Läpinäkyvyys mahdollistaa sellaisten lasten ja perheiden tuki- ja palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja rakentamisen, jossa huomioidaan vaikutuksien aikaansaamiseksi tarvitut resurssit. Lapsibudjetoinnin malli on olemassa muun muassa Oulussa ja valtakunnalliseen pilottihankkeeseen ovat osallistuneet Raahe, Ikaalinen ja Kemi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:23)
Me allekirjoittaneet esitämme, että Porvoon kaupunki ottaa lapsibudjetoinnin osaksi kaupungin vuosittaista talousarvioprosessia sekä lapsivaikutusten arviointia.
Porvoo on päättänyt hakea Unicefin Lapsiystävällinen kunta –statusta. Yksi lapsiystävällisen kunnan tunnusmerkeistä on, että YK:n lapsen oikeuksien sopimus ohjaa lapsi- ja nuorisopolitiikkaa kunnassa ja että lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa. Lapsibudjetointi on edellytys YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kokonaisvaltaiselle toteuttamiselle. Lapsibudjetoinnin avulla selvitetään, mikä osuus julkista varoista käytetään lapsiin ja mitä vaikutuksia niillä saadaan aikaan.
Lapsibudjetointi on tiedolla johtamisen väline, jonka tavoitteena on lapsiin kohdistettujen panostusten ja niiden vaikuttavuuden tekeminen läpinäkyväksi julkisessa päätöksentekoprosessissa aina päätöksen suunnittelusta sen vaikutusten seurantaan. Läpinäkyvyys mahdollistaa sellaisten lasten ja perheiden tuki- ja palvelukokonaisuuksien suunnittelun ja rakentamisen, jossa huomioidaan vaikutuksien aikaansaamiseksi tarvitut resurssit. Lapsibudjetoinnin malli on olemassa muun muassa Oulussa ja valtakunnalliseen pilottihankkeeseen ovat osallistuneet Raahe, Ikaalinen ja Kemi (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:23)
Me allekirjoittaneet esitämme, että Porvoon kaupunki ottaa lapsibudjetoinnin osaksi kaupungin vuosittaista talousarvioprosessia sekä lapsivaikutusten arviointia.
Anette Karlsson (sd.)